Muokataan osiota sivusta Realistinen hermeneutiikka

=== Perinne ===

Kaikki oppiminen tapahtuu aikaisemman tiedon perustalta, joka on oppijan käytettävissä kielen välityksellä. Traditio ja kieli muokkaavat oppilaan esiymmärrystä. Lukija on osa tekstin vaikutusten historiaa. 
Yksilön pohdinta on vain liikehtimistä historiallisen elämän suljetussa virtakehässä ─ ─ Tosiasiassa historia ei kuulu meille, vaan me kuulumme sille.<ref>Gadamer 1975: 261; Kusch 1986: 106</ref>

Perinne vaikuttaa väistämättä oppimiseen, koska inhimillinen ymmärrys on rajallinen ja sillä on aikaisemman kokemuksen pohjalta muodostunut esiymmärrys. Uusi opittava asia on suhteutettava tuttuun viitekehykseen. Esiymmärrys, viitekehys ja perinne ovat oppimisen välttämättömiä edellytyksiä, joita ei voida kokonaan tietoisesti hallita. Ihminen ei voi vapaasti keksiä esiymmärrystä, jonka valossa hän tarkastelee asioita, tai luoda viitekehystä ja perinnettä, jonka avulla hän ymmärtää asioita.<ref>Gallagher 1992: 181</ref>
	
Sama pätee myös kieleen. Kieli ei ole oppijan vapaasti muokattavissa, eikä hän hallitse kielen oppimisen prosessia. Kieli on laajempi kuin oppija ja opittava asia. Se vie ihmisen itsensä ulkopuolelle, avaa hänelle maailman, jolla on jäsentynyt merkitysrakenne, ja tarjoaa mahdollisuuksia, jotka ylittävät yksilön ja kuuluvat hänelle.<ref>Gallagher 1992: 182</ref>
	
Pyrkimys vapautua perinteen vaikutuksesta ja aloittaa kokonaan uudelta pohjalta johtaa siihen, että ihminen sulkeutuu omaan yksityiseen maailmaansa, josta puuttuu yleisempi näkökulma. Tällöin hän asettaa omat subjektiiviset ennakkoluulonsa perinteen tarjoamien ennakkokäsitysten sijaan. Tällainen täysin subjektiivinen lähtökohta on kuitenkin illuusiota. Vaikka ihminen kuinka pyrkisi vapautumaan perinteensä vaikutuksesta, häntä tässä pyrkimyksessään kuitenkin ohjaa perinne. Pyrkimys sulkeutua omaan yksityiseen maailmaan kaventaa näkökulmaa.