Muokataan osiota sivusta Jälkikristillisen maailman kauhut (kirja)

== Ote kirjan johdannosta ==

Kristinuskon vaikutus maailmanhistoriassa kuvataan nykykeskustelussa usein kielteisesti. Edistyksen ajatellaan kumpuavan maallistumisesta ja kristinuskon vaikutuksen heikkenemisestä. Tulevaisuuden ajatellaan muuttuvan valoisaksi, kun kristinuskon maailmankuvasta ja ihmiskäsityksestä päästään eroon.

Maallistumisen myötä ihmisen näkökulma rajautuu maanpäälliseen elämään ilman kuolemanjälkeisen elämän ja ikuisuuden näkökulmaa. Tämän ajatellaan vapauttavan ihmisen nauttimaan elämästään ilman viimeisen tuomion pelkoa. Maallistunut ihminen ei näe itseään Jumalan luomaksi olennoksi, vaan persoonattoman aineellisen prosessin yhdeksi satunnaiseksi tuotteeksi. Elämänsä tarkoitusta ihminen ei etsi Jumalan suunnitelmasta vaan omista vapaista valinnoistaan. Maallistunut ihminen luottaa omaan luontaiseen hyvyytensä sen sijaan, että hän mieltäisi itsensä syntiinlankeemuksen vaurioittamaksi. Ihmisen vapauden alueen laajentumisen ajatellaan lisäävän ihmisen mahdollisuuksia ja takaavan ihmiskunnan edistyksen.

Tämän näkemyksen mukaan maallistuminen vapauttaa ihmisen toteuttamaan omaa luontaista hyvyyttään, jonka varassa hän voi turvallisesti ylittää perinteisiä moraalisia rajoja. Seurauksena ajatellaan olevan ihmisen kaikinpuolinen kehitys, vapaus ja onnellisuus.

Tällainen käsitys maallistumisen vaikutuksesta kulttuurin kehitykseen perustuu kuitenkin enemmän toiveajatteluun kuin tosiasioihin. Historian tosiasiat eivät anna meille perusteita uskoa, että jälkikristillinen kulttuuri olisi matkalla kohti uutta ja parempaa maailmaa. Päinvastoin: historian tosiasiat viittaavat siihen, että maallistumisen myötä yhteiskuntamme on matkalla kohti ihmisoikeuksien loukkauksia, jotka herättävät moraalista kauhua.

=== Kristinuskon sivistysvaikutus ===

Länsimaista kulttuuria on mahdotonta ymmärtää irrallaan kristinuskon sivistysvaikutuksesta. Evankeliumin sanoma on vaikuttanut länsimaisen kulttuurin tiedolliseen, eettiseen, sosiaalis-yhteisölliseen, esteettiseen, juridiseen, valtionhallinnolliseen ja uskonnolliseen kehitykseen. Kristinusko on luonut pohjan tieteelliselle vallankumoukselle, lasten ihmisoikeuksille, orjuuden lakkauttamiselle, yhteiskunnan vähäosaisten raadantaa helpottavan tekniikan laajamittaiselle kehittämiselle, hyväntekeväisyyden kulttuurille, syvälliselle taiteelle ja demokraattiselle valtiojärjestykselle. Kristillinen avioliittokäsitys on tukenut perheen elinvoimaisuutta, mikä on ylläpitänyt puolisoiden ja lasten hyvinvointia sekä yhteiskunnan tasapainoa ja vaurautta.<ref>Ks. esim. {{Kirjaviite | Tekijä = Angenendt, Arnold | Nimeke = Toleranz und Gewalt: Das Christentum zwischen Bibel und Schwert | Julkaisija = Münster: Verlag Aschendorff | Vuosi = 2009 | Sivu = }} ja {{Kirjaviite | Tekijä =[[Peter Harrison|Harrison, Peter]] | Nimeke =[[The Fall of Man and the Foundations of Science (kirja)|The Fall of Man and the Foundations of Science]] | Julkaisija =Cambridge University Press | Vuosi =2007 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</ref>

Vuosisatojen ajan kristinuskon opettamista on Euroopassa pidetty sivistyksen perustana. Tämä ajatus oli pitkään myös suomalaisen kasvatuksen lähtökohtana. Esimerkiksi Suomalaisen Normaalikoulun rehtorina ja myös opetusministerinä toimineen '''Paavo Virkkusen'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Paavo | Nimeke = Kristinuskon opetusoppi | Julkaisija = Helsinki:Otava | Vuosi = 1909/1925 | Sivu = 24-29 }}</ref> mukaan inhimillinen sivistys on saanut edistyksensä parhaat edellytykset kristinuskolta. Kristinuskon sivistysvaikutus perustuu suurelta osin sen eettiseen vaikutukseen. Virkkusen mukaan kaikki todellinen eettisyyspyrkimys johtaa lopulta tunnustamaan, että Kristuksessa ovat kätketyt kaikki viisauden ja tiedon aarteet ({{rp|Kol. 2:2-3}}). Ihminen vapautuu sokeasta auktoriteettiuskosta sisäistäessään eettisyyden merkityksen omantunnon suhteena Jumalaan; ihminen saavuttaa terveen itsenäisyyden antautuessaan Jumalalle.

Jo se, että kristinusko on kirjan uskonto, tuo mukanaan merkittävän sivistysvaikutuksen. Kristinuskon peruskirja ''Raamattu'' on 66 kirjan kokoelma, jossa on edustettuna monia erilaisia kirjallisuuslajeja. Raamatusta löytyy historiankirjoitusta, elämäkertoja, silminnäkijöiden kerrontaa, runoutta, sananlaskuja, aforismeja, filosofista pohdintaa, teologista selitystä ja paljon muuta. Kristinusko motivoi kehittämään kasvatus- ja koulutusjärjestelmän, joka luo edellytyksiä Raamatun lukemiseen ja ymmärtämiseen. Tämä merkitsee laajamittaisen kansanopetuksen toteuttamista.

Länsimaisen koulutuksen saaneen ihmisen voi olla vaikea tiedostaa kristinuskon sivistysvaikutuksen laaja-alaisuutta ja syvyyttä, koska sille ei enää nykyisessä kouluopetuksessa tehdä oikeutta. Koululaiset oppivat lähinnä maallistuneeseen näkemykseen perustuvan kertomuksen ihmiskunnan historiasta, jossa renessanssia ja valistuksen aikaa pidetään sekä eettisyyden että tieteellisyyden lähtökohtana ja kristinuskoa pidetään osin sivistyksen vastaisena.