Muokataan osiota sivusta Eksperientialismi

== Välitön tieto ja argumentit ==

Eksperientialismi ottaa lähtökohdakseen sen, että luontainen tieto Jumalasta on yksi perustava tiedon lähde. Eksperientialismin mukaan Jumalaa koskeva tieto on ensisijaisesti välitöntä tietoisuutta tai kokemusta Jumalasta. Tämä tieto voidaan pukea argumenteiksi tai perusteluiksi, joissa kiteytetään järkisyyt uskoa persoonalliseen, täydellisen hyvään, kaikkivaltiaaseen ja kaikkitietävään olentoon. Luontainen tieto ei perustu argumentteihin, mutta se tarjoaa perustan argumenteille. Nämä argumentit eivät tarjoa vastaansanomatonta todistusta Jumalasta, mutta ne tarjoavat järkisyitä uskoa Jumalaan. Argumenttien avulla ihminen ymmärtää oman kokemuksensa älyllisen painoarvon. Tässä suhteessa siis eksperientialistit ovat samaa mieltä kuin evidentialistit, joiden mukaan perusteluilla on tärkeä merkitys tiedollisten vakaumusten muodostamisessa. 

Vaikka ajattelun historiassa onkin esitetty sekä deduktiivisia että induktiivisia todistuksia Jumalan olemassaolosta, nämä todistukset on tarkoitettu ennemminkin pyrkimykseksi ymmärtää, minkälaisiin perusteluihin tietoisuus Jumalan olemassaolosta johtaa, kuin yrityksiksi todistaa Jumalan olemassaolo vastaansanomattomasti.

Vaikka todistukset Jumalan olemassaolon puolesta eivät olekaan kiistattomia, on kuitenkin olemassa parikymmentä sellaista argumenttia, jotka tarjoavat hyviä järkisyitä uskoa Jumalan olemassaoloon. Näistä merkittävimpiä ovat modernit muunnelmat ontologisesta, kosmologisesta, teleologisesta ja aksiologisesta argumentista sekä perustelu, jonka mukaan ilman teismiä ei ole mahdollista oikeutetusti uskoa ihmisen älyllisten kykyjen luotettavuuteen. Kaikkia näitä argumentteja koskeva filosofinen keskustelu on kokenut uuden renessanssin viimeisen puolen vuosisadan aikana, vaikka uskonnonfilosofinen keskustelu aiheesta lähes lakkasi positivismin valtakaudella viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. '''Tylor Burgen''' mukaan filosofian "keskeinen tapahtuma" viimeisen puolen vuosisadan aikana on ollut "positivismin romahdus ja melkein kaikkia perinteisiä filosofisia ongelmia koskevan keskustelun uudelleen avaaminen" <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Burge, Taylor | Otsikko = Philosophy of Language and Mind | Julkaisu = Philosophical Review | Ajankohta = 1992 | Numero = 101 | Sivut = 49 }}</ref>

Vaikka argumenteilla on tärkeä merkitys uskovan ihmisen älyllisessä eheytymisessä, niillä ei eksperientialistien mukaan ole ensisijaista merkitystä. Jos Jumalaa koskeva tieto riippuisi ensisijaisesti filosofisista argumenteista, ihmiset olisivat eriarvoisessa asemassa: filosofisesti suuntautuneilla ja filosofisen koulutuksen saaneilla ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet tulla tuntemaan Jumala kuin muilla. Ihmisen on mahdollista vakuuttua Jumalan olemassaolosta ja saada tietoa hänen ominaisuuksistaan, vaikka hän ei ymmärtäisikään argumentatiivisia perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta.