Muokataan osiota sivusta Epäilijän kirjeet (kirja)

==== Luonnonkatastrofeista ====
Ihmisen tahtoa ei voi suoranaisesti syyttää luonnonkatastrofeista, mutta tarkoittaako tämä sitten että Jumala on niistä vastuussa? Gregory antaa kolme perustelua sen puolesta että ei ole.

'''Ensinnäkin''' suurin osa luonnonkatastrofeihin liittyvästä kärsimyksestä johtuu ihmisten pahoista toimista, eikä niinkään luontoon liittyvistä asioista. Asiantuntijoiden mukaan maailmassa on enemmän kuin tarpeeksi ruokaa kaikkien ruokkimiseen, ja tietotaitoa kestävien rakennusten rakentamiseen. Jos ihmiset olisivat sellaisia jollaisiksi Jumala loi heidät, ja rakastaisivat lähimmäistään niin kuin itseään, luonnonkatastrofien  seuraukset olisivat paljon pienempiä. Jotkut luonnonkatastrofit voivat myös johtua ihmisten vastuuttomasta toiminnasta.

'''Toiseksi''' kaiken Jumalan luoman on oltava Häntä vähäisempää, joten sen on oltava myös jossakin määrin rajoittunutta ja epätäydellistä. Luonnon ominaisuudet ovat jonkinlaisia kompromisseja, joissa hyödylliset ominaisuudet sulkevat pois niiden kanssa ristiriitaisia ominaisuuksia. Maailman on oltava siinä määrin säännöllinen, jotta järjellinen ja moraalisesti vastuullinen toiminta on mahdollista, mutta säännöllisyys aiheuttaa aina myös rajoitteita. Kiven pitää olla kova, jotta sen päällä voi seistä, mutta samalla siihen voi satuttaa varpaansa. Ilman täytyy olla riittävän ohutta, jotta sitä voi hengittää, mutta silloin sen läpi voi myös pudota. Melkein kaikki positiiviset ominaisuudet ovat potentiaalisesti negatiivisia joissakin olosuhteissa. Mikäli ihmiskunta ei olisi langennut, eläisimme luultavasti varsin hyvässä sopusoinnussa rajallisuuden kanssa.

'''Kolmanneksi''' Raamatun mukaan on olemassa ihmisten lisäksi muitakin luotuja olentoja, joilla on vapaa tahto. Ajatus aineettomista henkiolennoista saattaa kuulostaa naurettavaltalta, mutta olisi syytä ainakin yrittää ottaa huomioon se, että niihin on uskottu aina lähes kaikissa kulttuureissa. Meidän "valistunut" tieteellinen ajattelutapamme saattaa estää meitä ymmärtämästä jotakin, minkä muut kansat ovat aina ymmärtäneet. Raamatussa näistä olennoista puhutaan "enkeleinä" ja "pahoina henkinä" tai "demoneina", mutta en nyt puhu mistään siivekkäistä harpunsoittajista tai punasarvisista hiilihangon heiluttajista. Nämä olennot ovat joka tapauksessa Raamatun mukaan persoonallisia ja vapaita, ja osa heistäkin on käyttänyt vapauttaan pahaan. Demonit ovat nyt sodassa Jumalaa ja kaikkea hyvää vastaan, ja maapallo on heidän tastelukenttänsä. Raamatun perusteella heillä oli ihmistä suurempi kyky osoittaa rakkautta, mutta vastaavasti myös suurempi kyky pahuuteen. Esimerkiksi "Lusifer", luoduista olennoista kaunein, muuttui langettuaan kosmisen mittakaavan Hitleriksi, joka on totaalisen paha. 

Tämän kosmisen sodan vuoksi maailma voi olla kauneudestaan huolimatta uskomattoman painajaismainen. Taistelukentällä kaikkea voidaan käyttää aseina ja kaikista voi tulla uhreja. En yritä väittää, että ymmärtäisin miten henkivallat sotkevat luontoon liittyviä asioita, mutta olen lujasti vakuuttunut että kaikki pahuus joka ei johdu ihmisen pahuudesta ja luonnon säännönmukaisuudesta, johtuu niiden pahasta tahdosta. Tätä viimeksi esitettyä on varmaankin vaikea niellä, ja itsekin suhtauduin siihen aluksi torjuvasti. Uskon siihen kuitenkin nyt koska se perustuu Raamattuun, johon luottamiseen minulla on monia perusteita. Haluaisin esittää niitä myöhemmin.