Muokataan osiota sivusta Evoluutio (kirja)

=== Molekyylikello ===

Mayr toteaa, että fossiiliaineiston puutteellisuuden vuoksi monien evolutiivisten kehityslinjojen geologisesta iästä oli mahdotonta saada tietoa. Hän mainitsee '''Zuckerkandl'''in ja '''Pauling'''in vuonna 1962 osoittaneen, että monet molekyylit muuttuvat aikojen saatossa hyvin tasaisesti. Nämä molekyylit voivat siten toimia molekyylikellona. Kukin molekyylikello voidaan ajastaa mittaamaan oikeaa aikaa nykyisten jälkeläisten tarkasti ajoitettujen fossiilien avulla. Mayr kuitenkin toteaa, että kyseistä menetelmää on käytettävä varovasti, sillä molekyylikellot eivät käy lainkaan niin tasaisesti kuin yleisesti ajatellaan. Sen lisäksi, että eri molekyyleillä on erilainen muutosvauhti, myös yksittäiset molekyylit voivat muuttaa muutosvauhtiaan, kun aikaa kuluu. Tätä kutsutaan '''mosaiikkievoluutio'''ksi. Mayrin mukaan ristiriitaisissa tilanteissa pitää joko etsiä toinen fossiili tai määrittää jonkun toisen molekyylin muutosvauhti.<ref>''Evoluutio'' s. 71</ref>

<!-- Molekyylikelloon liittyy kuitenkin evoluution kannalta useita ongelmia. Itse asiassa havaintoaineisto sopii paremmin yhteen sellaisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan toisistaan eroavat eliötyypit on luotu lajiryhmänsä sisään, sen sijaan että ne olisivat muodostuneet jatkuvan evoluutioprosessin myötä. Tohtori '''Michael Denton''', joka itse ei ole kreationisti, totesi tämän seikan kirjassaan ''Evolution: A Theory in Crisis''. Kun esimerkiksi verrataan bakteerin (prokaryootti) sytokromi-C:n aminohapposekvenssiä keskenään selkeästi erilaisten eukaryoottien (kuten hiivan, vehnän, silkkiperhosen, kyyhkyn ja hevosen) sekvenssiin, niin havaitaan, että kaikki edellä mainitut eroavat lähes samansuuruisesti suhteessa bakteeriin (64–69 %). Prokaryootin ja eukaryootin väliltä ei löydy sytokromin välimuotoa eikä mitään vihjettä siitä, että hevosen kaltaiset ”korkeammat” organismit olisivat etääntyneet bakteerista enemmän kuin hiivan kaltaiset ”alemmat” organismit.

Tilanne on vastaavanlainen verrattaessa selkärangattoman silkkiperhosen sytokromi-C:tä selkärankaiseen nahkiaiseen, karppiin, kilpikonnaan, kyyhkyseen ja hevoseen. Kaikki nämä selkärankaiset poikkeavat silkkiperhosesta jokseenkin yhtä paljon (27–30 %). Samoin nahkiaisen globiinit<ref>Nahkiainen on ”primitiivinen” ''cyclostome'', eräänlainen leuaton kala.</ref> ovat niin karpin, sammakon, kanan, kengurun kuin ihmisenkin globiineihin nähden jotakuinkin yhtä etäisiä (73–81 %). Karpin ja härkäsammakon, kilpikonnan, kanan, kanin ja hevosen välillä tehdyt sytokromi-C:n vertailut osoittavat nekin yhtäläisiä 13–14 %:n keskinäiseroavaisuuksia. Evoluutioteorian vaatimista siirtymäjaksoista<ref>''cyclostome'' ⇒ kala ⇒ sammakkoeläin ⇒ matelija ⇒ nisäkäs tai lintu</ref> ei sen sijaan ole mitään merkkejä.
 -->
Mayrin mainitsemat ongelmat molekyylikelloissa ovat merkittäviä, sillä molekyylikello ei ole voinut käydä samaan tahtiin niin monien eri organismien kaikissa vastinproteiineissa.<ref>Tässä tarkastelussa ei edes oteta huomioon edellä mainittujen havaintoaineistojen tuottamia vaikeuksia, vaan kysymystä tarkastellaan "puhtaalta pöydältä" periaatteellisella tasolla.</ref> Tällaisessa tapauksessa useimpien organismien mutaationopeuksien olisi oltava keskenään yhtä suuret. Havainnot kuitenkin osoittavat, että mutaationopeudet riippuvat eliösukupolvien määrästä eivätkä kuluneesta ajasta sinänsä, joten mutaatioita tulisi kertyä paljon nopeammin niihin organismeihin, joiden sukupolvet vaihtuvat tiuhimpaan tahtiin, kuten bakteereihin, ja paljon hitaammin harvakseltaan lisääntyviin lajeihin, kuten esimerkiksi norsuihin. Hyönteissukupolvetkin ovat sangen vaihtelevan mittaisia – ne kestävät kärpästen muutamista viikoista kaskaiden useisiin vuosiin – eivätkä vaikkapa kärpäset ole silti etääntyneet oletetusta yhteisestä kantamuodosta kaskaita pitemmälle. Niinpä teoria, jonka mukaan molekyylivertailujen säännönmukaisuudet olisivat parhaiten selitettävissä elämän hitaan kehityksen myötä vähitellen kertyneillä mutaatioilla, ei ole havaintoaineiston vahvistama.<ref>http://luominen.fi/evoluution-kumoaminen-2-luku-6-vaitos-yhtenevaiset-rakenteet-viittaavat-yhteiseen-syntyperaan, Luettu 1.6.2015.</ref>
Kuvaus	Mitä kirjoitat	Mitä saat
Kursivointi	''Kursivoitu teksti''	Kursivoitu teksti
Lihavointi	'''Lihavoitu teksti'''	Lihavoitu teksti
Lihavointi ja kursivointi	'''''Lihavoitu ja kursivoitu teksti'''''	*Lihavoitu ja kursivoitu teksti*