Muokataan osiota sivusta Ateistin vedonlyönti

=== Kokonaisarvio ===

Tämä esitys kannattaa kyllä katsoa – sehän antaa havainnollisen kuvan ateistien "Sarumanin äänestä"<ref>J. R. R. Tolkienin ''Taru sormusten herrasta'' sisältää tämännimisen luvun, jossa kuvataan, kuinka luopiovelho Sarumanin ääni soi hypnoottisen houkuttelevana, vaikka itse sanoissa ei olekaan voimaa.</ref>: esitystyyli on äärimmäisen painokasta ja itsevarmaa, vaikka sisältö jääkin köykäiseksi. Tästä videopätkästä saa siis vähintäänkin havainnollisen käsityksen siitä, millaisessa sielun- ja mielentilassa monet, ehkä useimmatkin, ateistit elävät: elämän huippuelämyksiä ovat tilaisuudet, joissa päästään imemään ateistista uskonvarmuutta toisten samanmielisten retorisista revittelyistä, vaikka kunnon argumentaatio näköjään onkin niin puhujille kuin kuulijoillekin tuntematon käsite, jota ei tarjota eikä pyydetä.

<!--

= Ateismin fideistinen luonne =

[[Fideismi]]n mukaan ''perustavia uskonnollisia vakaumuksia ei tarvitse eikä pidäkään perustella eikä arvioida järjellisesti, sillä uskonnolliset vakaumukset eivät ole luonteeltaan tiedollisia''.

Huomattava osa vallankin kevyen sarjan ateismia
# olettaa fideismin ilman muuta olevan oikea uskonnonfilosofinen näkemys,<ref>Tämä ei kuitenkaan ainakaan kristinuskon osalta pidä paikkaansa, vaan sen suhteen pätee olennaisesti paremmin uskonnonfilosofinen [[eksperientialismi]].</ref>
# katsoo, ettei ateismi ole uskonto,<ref>Kattavan [[uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä|määritelmän]] mukaan ateismi kuitenkin ''on'' uskonto mm. siksi, että se ei ole uskonnollisesti neutraali katsomus vaan on suorassa ristiriidassa eräiden yleisesti uskonnollisiksi luokiteltujen katsomusten, mm. kristinuskon kanssa.</ref> ja
# keskittyy näiden valmistavien toimien jälkeen ivailemaan niitä, jotka myöntävät itsellään olevan uskonnollinen vakaumus,
#* joko siitä, että he ovat fideistejä, siis "järjettömiä uskovaisia"
#* tai siitä, että he ovat niin asiantuntemattomia, etteivät edes ymmärrä, että heidän tulisi olla fideistejä<ref>vaan vaikkapa käyttävät aikaansa laatiakseen ApoWiki-artikkeleita, jollaisia ei fideismin mukaan tarvita mihinkään</ref>.

Entä miten sitten on ateismin oma laita? Millaiselle tietoteoreettiselle pohjalle se voidaan perustaa?

== ''"Sinäkin tulet uskoon"'' ==

[http://www.youtube.com/watch?v=TOZiL2OeYno Tämän] videopätkän esittäjästä eräs ateistikin siihen liitetyssä kommentissaan toteaa: "Pat on koomikko eikä niinkään ajattelija. Pascalin vedonlyönnille tuo on mielestäni todella heikko vastaväite – – Se, että et taivu palvomaan egomaanista jumalaa ei ole kovin hyvä vastaväite mielestäni." Tämän kommentoijan parempina pitämiä vastaväitteitä on edellä jo kommentoitu, mutta kun niiden pohjalta tämä video on jo näin lytätty, on ehkä syytä heti alkuun perustella, miksi sitä täällä enää edes käsitellään.

=== Ateistisen fideismin uskontunnustus ===

Syy on lähinnä seuraava: videoesiintyjä tulee avanneeksi ateistin vedonlyönnin todellisen luonteen suorastaan häikäisevän selvästi; tämä käy ilmeiseksi heti, kun vain tajuaa, mitä hän todella sanoo. Helpoimmin tämän näkee aloittamalla käsittelyn keskeltä esitystä (2:55–3:00): "Häntä ["Aavikon Jumalaa" – tarkoitetaan siis Raamatun Jumalaa, johon Pascalkin uskoi] ei ole olemassa. '''En ''tietenkään'' voi todistaa sitä, mutta minulla on uskoa.'''"<ref>Engl. alkuperäisversio (kuullun ymmärtämisenä videolta): ''"He doesn't exist. I can't prove it, of course, but I have faith."'' Suomennos on otettu videolta, vain korostukset lisätty.</ref> Kyseessä on siis ''ateistisen fideismin'' uskontunnustus.<ref>Tätä kohtaa voisi yrittää tulkita myös vinoiluna: "Ettehän te kristitytkään mitään todista vaan vetoatte vain 'uskoonne', joten ei minullakaan tarvitse olla muuta todistusta kuin vetoaminen omaani." Tämä fideismin irvailu -tulkintakaan ei kuitenkaan muuttaisi asian ydintä: videoesiintyjä esittää varmoja väitteitä pystymättä perustelemaan niiden lähtökohtaa kuin ''enintään'' antamalla epäsuorasti ymmärtää, etteivät kristitytkään pystyisi perustelemaan omaansa. Jos näin on, hän tulee vahvistaneeksi, paitsi oman ateistisen fideisminsä (sillä tuskin hänkään saattoi pitää tätä perustelua ''hyvänä'', vaikka olisikin pitänyt sitä ''parhaana käytettävissään olevana'' – hänhän tahtoi muiden ateistien tavoin puhua sen puolesta, että ateismi olisi kristinuskoa ''parempi'' eikä sen kanssa ''yhtä hyvä'' vaihtoehto), myös oman tietämättömyytensä (tai haluttomuutensa levittää tietoa) kristinuskon eksperientialistisesta perusteltavuudesta ja/tai sen puolesta puhuvasta evidenssistä.</ref> Tällä miehellä vain on otsaa sanoa asia suoraan – harvinaista sinänsä.

Pascalin vedonlyönnin yksi keskeinen piirre onkin siinä, että se loogisesti otettuna pakottaa ateistin myöntämään fideisminsä: peliteoreettisesti hänen strategiansa on subjektiivisesti<ref>suhteessa hänen henkilökohtaisiin uskomuksiinsa</ref> mielekäs ainoastaan, jos hän on jo etukäteen ''varma siitä, ettei voi hävitä'' peliään. Mahdollinen varmuus ateismin totuudesta taas voisi perustua vain vastaaviin syihin kuin mahdollinen varmuus kristinuskon totuudestakin:<ref>Sanottu on tietenkin yleistettävissä muidenkin kantojen varmuuskysymykseen.</ref> ''evidentialismiin'', ''eksperientialismiin'' tai ''fideismiin''.

* [[Evidentialismi]] edellyttäisi vastaansanomattomaan todistusaineistoon epäämättömästi perustuvaa aukotonta todistusta – sellaista ei ateistilla ole eikä voikaan olla.<ref>Filosofisesti puhuen evidentialismin vaatimus on kaikille kannoille ylipäänsä mahdoton täyttää, sillä kyseenalaistaminen on aina mahdollista.<br />Toisaalta kristinuskon puolesta voidaan esittää myös paljon ja monenlaista todistusaineistoa, ateismi taas on tässä suhteessa selvästi huonommassa asemassa ja joutuukin tosiasioiden sijasta vetoamaan paljolti mielikuviin, mistä tässä käsiteltävä videokin osaltaan on esimerkkinä.</ref>

* [[Eksperientialismi|Eksperientialistinen]] vakuuttuminen taas edellyttäisi, että ateismi voisi jotenkin henkilökohtaisesti puhutella yksilöä ja "kahden kesken" vakuuttaa tämän totuudestaan.<ref>Tämän olisi siis tapahduttava jotenkin sentyyppisesti kuin Kristus vakuutti opetuslapsensa ylösnousemuksestaan: Ylösnousseen toistuvasti ja kouriintuntuvasti itse kohdattuaan he eivät enää voineet millään järkevällä tavalla olla asiasta epävarmoja, mutta ulkopuoliset saattoivat tietysti yhä vastustaa heidän todistustaan (ja monet vastustivatkin).</ref> Tämä taas edellyttäisi ateismin olevan jonkinlaiseen aktiiviseen yhteydenottoon kykenevä taho, joka voisi ja tahtoisi itse ilmoittaa totuutensa ainakin joillekuille ihmisille – mutta eihän ateismi ''oman väittämänsä mukaan'' tietenkään ole mikään persoonallinen henkivalta.<ref>''Kristinuskon näkökulmasta'' sen sijaan on mahdollista – tuskin kuitenkaan välttämätöntä – ajatella, että saattaa olla olemassa (yksi tai useampi) "ateismin demoni", joka voi joissakin tapauksissa vallata ihmisen mielen, tehdä hänestä ateistin ja siitä eteenpäin pitää häntä otteessaan. Tällöin ateistilla voisi (joskaan tämä ei olisi välttämätöntä) todella ollakin jonkinlainen "ateismiintulokokemus", jonka hän itse mieltää vastaansanomattoman vakuuttavaksi, vaikkei pystykään siirtämään sitä sellaisenaan eteenpäin. – Tämä mahdollisuus olisi toteutuessaan yksi lisä ateismin uskonnollisten piirteiden luetteloon.</ref>

* Näin ollen ateistisen varmuuden mahdolliseksi perusteeksi jääkin enää vain [[fideismi|fideistinen]] vakuuttuminen: "Olen varma ateismin totuudesta, koska olen varma siitä, että ateismi on totta. Uskon ateismiin, koska se on minusta kaikkein uskottavinta; olen uskostani varma, koska uskoni on minulle kaikkein varmin asia."

Asian ydin on nyt siis siinä, että yleisesti ottaen on mahdollista ''tunnustaa'' ateismia tarvitsematta olla – tai väittää olevansa – siitä ''varma'': voi vain sanoa olevansa ateisti "todisteiden puutteen aiheuttaman uskon puutteen" merkityksessä tms. [[Pascalin peliteoria]] kuitenkin osoittaa, ettei tähän tilaan jääminen ole järkevää: järkevästä käydäkseen olisi omaksuttava paras elämänstrategia<ref>tai vähintäänkin sellainen, jonka odotusarvo ei ole negatiivinen, mikäli mahdollista</ref>, ja kenelle hyvänsä yksilölle ateismi voi olla sellainen ainoastaan tilanteessa, jossa tämä on saavuttanut henkilökohtaisen varmuuden ateismin totuudesta. Edelläsanotuista syistä ateistinen uskonvarmuus voi kuitenkin olla luonteeltaan vain fideististä, ja fideismi taas on juuri se tietoteoreettinen kanta, jota ateistit tyypillisesti yli kaiken halveksivat ja pitävät sitä "uskonnollisen uskon" välttämättömänä ja riittävänä tuntomerkkinä. Kun he toisaalta yleensä eivät suostu myöntämään ateismin(sa) uskonnollista luonnetta, he ovat näin joutuneetkin älyllisesti<ref>ja muutoinkin</ref> kestämättömään asemaan. Ateismia typerämpää kokonaisajattelutapaa ei siis liene koskaan esitetty.<ref>Yhtä typeriä vaihtoehtoja ateismilla sentään on: esim. agnostisismi ei selviä Pascalin peliteoriasta yhtään ateismia paremmin, vaan sen älyllinen kestämättömyys on yhtä syvä ja jopa ilmeisempikin kuin ateismin (ateismilla on edes pakotie fideismiin, agnostisismilta puuttuu sekin): "Enpä usko, että Jumalan olemassaolosta voitaisiin mitään tietää, enkäpä siis vaivaudu asiaa tutkimaankaan, vaan elän käytännössä kuin Jumalaa ei olisi olemassa, vaikka Pascalin peliteoriasta tiedänkin, että tämä on nimenomaan epävarmuudesta käsin asiaa arvioitaessa odotusarvoltaan negatiivinen elämänstrategia ja että parempiakin olisi ollut tarjolla. Päätin kuitenkin valita nimenomaan huonoimman vaihtoehdon, koska pidin sitä kannaltani kaikkein parhaana vaihtoehtona."</ref>

=== Ateistisen fideismin verukkeet ===

Fideistiseltä pohjalta lähtien on helppo käydä hyökkäykseen: kun oman kannan ei katsota minkäänlaisia perusteluyrityksiäkään tarvitsevan, "hyökkäys on paras puolustus" -meininki pääsee jylläämään täysillä. Mielenkiintoista kyllä, samalla usein haetaan ikään kuin jälkikäteen niitä alun perin puuttumaan jätettyjä perusteita, jokseenkin "oletetaan, että olen oikeassa; koska olet kanssani eri mieltä, olet siis väärässä; ei siis olisi kannattanut olla kanssani eri mieltä, kun kerran oli näin ilmeistä, että olit juuri siksi väärässä; siispä minulla oli kuin olikin hyvät syyt jo alun perinkin olettaa olevani oikeassa" -tyylisesti. Näin päästään julkifideismista piilofideismiin.

Niinpä esiintyjä pyrkiikin
# uskonvaraiseksi myöntämästään ateismista
# ensinnäkin päättelemään, että Raamatun Jumala on ihmisten keksintöä,
# selittämään ja arvostelemaan sitten tältä pohjalta Raamatun ilmoitusta Jumalasta saadakseen sen vaikuttamaan muidenkin mielestä ihmiskeksinnöltä
# ja loppujen lopuksi päättelemään siitä, että on mielestään onnistunut saamaan Raamatun ilmoituksen Jumalasta vaikuttamaan ihmiskeksinnöltä, ateisminsa olevan vahvalla asiapohjalla.

Kiintoisasti hän on valinnut kohdetekstikseen nimenomaan Raamatun syntiinlankeemuskertomuksen, joka juuri selittää mm. sen, miksi nyt on olemassa ateismia ja ateisteja. Näin päästäänkin varsin herkulliseen tilanteeseen, jossa videoesitys "selittää" olennaisina pitämiltään osin Raamatun syntiinlankeemuskertomuksen, joka puolestaan selittää kyseisen videoesityksen olennaiset piirteet.

Asiaa voi havainnollistaa taulukolla:



-->

{{Uskonnonfilosofia}}