Muokataan osiota sivusta Konstruktivistinen tietoteoria

== Sosiaalisen konstruktivismin kritiikkiä ==

Monet tutkijat ovat kritisoineet sosiaalisen konstruktivismin käsityksiä epäjohdonmukaisiksi, empiirisesti perustelemattomiksi tai mielivaltaisiksi.
<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Cole, S. | Nimeke = Making Science: Between Nature and Society | Julkaisija = Cambridge, Mass.: Harvard University Press | Vuosi = 1992}}</ref>
<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laudan, L. | Nimeke = Science and Relativism | Julkaisija = Chicago: University of Chicago Press | Vuosi = 1990}}</ref>
<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Murphy, R. | Otsikko = The Sociological Sonstruction of Science Without Nature | Julkaisu = Sociology | Ajankohta = 1994 | Numero = 28 | Sivut = 957-974}}</ref>
Sosiaalisen konstruktivismin käsitys tieteestä poikkeaa realistisesta käsityksestä, jonka mukaan tiede on pyrkimystä ymmärtää luontoa tieteellisen metodin mukaan etenevän tutkimuksen pohjalta.

Ensimmäinen ongelma tulee esille kun sosiaalisen konstruktivismin teoriaa sovelletaan siihen itseensä. Jos ei ole olemassa totuuksia, jotka ovat riippumattomia siitä yhteiskunnallisesta viitekehyksestä, jossa ne on luotu, täytyy myös sosiaalisen konstruktivismin teoria ymmärtää sen synnyttäneen yhteiskunnallisen taustan pohjalta. Jos riippumattomia totuuksia ei ole, ei sellainen voi olla myöskään väite, ettei niitä ole. Mitä syytä meillä olisi tältä pohjalta pitää sosiaalisen konstruktivismin teoriaa parempana, edistyneempänä tai paremmin todellisuutta vastaavana kuin realistista käsitystä tieteestä?<ref> Kragh, H. "Social Constructivism. The Gospel of Science, and the Teaching of Physics" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Matthews, M.R. (toim.) | Nimeke = Constructivism in Science Education. A Philosphical Examination | Julkaisija = Dordrecht: Kluwer Academic Publishers | Vuosi = 1998 | Sivu = 129 }}</ref> Jos sosiaalisen konstruktivismin teoria on syntynyt seurauksena tietyistä yhteiskunnallisista oloista ja heijastaa niitä enemmän kuin tieteellisen tutkimuksen luonnetta, silloin ei ole syytä muodostaa tiedekäsitystä sosiaalisen konstruktivismin pohjalta. 

Sosiaalista konstruktivismia vastaan voidaan esittää myös yksityiskohtaisempia huomautuksia. Kragh<ref> Kragh, H. "Social Constructivism. The Gospel of Science, and the Teaching of Physics" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Matthews, M.R. (toim.) | Nimeke = Constructivism in Science Education. A Philosphical Examination | Julkaisija = Dordrecht: Kluwer Academic Publishers | Vuosi = 1998 | Sivu = 130 ss. }}</ref> tuo esille piirteitä, joita sosiaalinen konstruktivismi ei pysty hyvin selittämään. 

:(1) Tieteelliset löydöt. Tutkijat tekevät joskus täysin odottamattomia löytöjä. Esimerkkinä on röngtensäteiden keksiminen. Nämä löydöt voidaan selittää, jos oletetaan realistiseen tapaan, että on mahdollista saada tietoa ulkopuolisesta todellisuudesta. Konstruktivistisen käsityksen mukaan joku ihminen tai tutkimusryhmä sattui konstruoimaan röngtensäteiden käsitteen. Tämä selitys on keinotekoisempi kuin realistinen selitys, jonka mukaan röngtensäteitä on todella olemassa. 

:(2) Sosiaalisen konstruktivismin näkökulmasta ei voida puhua tieteen edistyksestä, koska tieteellisiä konstruktioita ei voida vertailla sen osalta, miten totuudenmukaisesti ne kuvaavat todellisuutta. Kuitenkin näyttää ilmeiseltä, että pystymme nykyään selittämään luontoa paremmin ja tekemään tarkempia ennusteita kuin aikaisemmin. 

:(3) Fysiikan teoriat ovat erehtyväisiä, ja niitä voidaan korjata. On tavallista, että kokeet osoittavat teorian virheelliseksi ja tutkijat hyväksyvät tosiasioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omaksumansa teorian kanssa. Jos kuitenkin tieteellisen tutkimuksen tulokset olisivat pääasiassa yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden heijastusta, tulisi vaikeaksi selittää virheiden löytämistä ja teorioiden jatkuvaa korjausta. 

:(4) Moderni tiede hyväksyy monissa tapauksissa todistusaineistoa, joka on saatu menneinä aikoina virheellisen tieteellisen teorian hallitessa ajattelua. Erityisesti tähtitieteessä tällainen muinainen todistusaineisto on tärkeää. Esimerkiksi muinaisia babylonialaisia havaintoja auringonpimennyksistä on käytetty määrittämään muutoksia maan pyörimisnopeudessa, mikä on johtanut kehittyneempiin geofyysisiin malleihin maan sisuksesta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Stephenson, R. | Otsikko = The Skies of Babylon | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta = 1982 | Numero = August 19 | Sivut = 478-481}}</ref>. Realistisesta näkökulmasta on mielekästä käyttää hyväksi muinaisia havaintoja, koska oletetaan olevan mahdollista saada tietoa ulkopuolisesta todellisuudesta. Konstruktivistisesta näkökulmasta tämä ei näytä yhtä mielekkäältä, koska teoria ei kuvaa maailmaa, vaan heijastelee vallitsevia yhteiskunnallisia olosuhteita. Mitä syytä meillä olisi nykyisissä konstruktioissa nojautua muinaisiin ajatusrakennelmiin? 

:(5) Useimmissa tapauksissa koetulokset pysyvät samoina riippumatta siitä, kuka tekee kokeita. Tätä on vaikea selittää konstruktivistisesta näkökulmasta. 

Vahvan sosiaalisen konstruktivismin käsitys tieteestä ei siis tee oikeutta tieteelliselle tutkimukselle ja sen saavutuksille. Sen olettamukset luovat tarpeettomia ongelmia tieteen opettamiseen, koska sen valossa todellista tiedollista edistystä ei tapahdu. Realistinen käsitys pystyy tekemään paremmin oikeutta sille, mitä tieteessä tapahtuu, ja se tarjoaa mielekkään viitekehyksen myös tieteen opettamiselle. Tieteen sosiologian tuomaa valoa tieteellisen tutkimuksen yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen taustaan voidaan käyttää kriittisenä välineenä tieteen saavutusten arvioinnissa.