Muokataan osiota sivusta A New Critique of Theoretical Thought (kirja)

===Idea kokonaistarkoituksesta===

Idea kokonaistarkoituksesta sisältää samalla idean maailmankaikkeuden yhtenäisyyden perustasta. Myös kokonaistarkoitus ymmärretään eri tavalla rationalistisessa ja irrationalistisessa lähestymistavassa.

Rationalistinen lähestymistapa jakautuu tieteen ihanteen ja persoonallisuuden ihanteen hallitsemaan lähestymistapaan. Tieteen ihanteen hallitessa pyritään tieteelliset tosiasiat jonkin osa-alueen sisällä yhdistämään kokonaisjärjestelmäksi, jossa osoitetaan eri yksityiskohtien toiminnalliset riippuvuudet toisistaan. Tämä osa-alue ymmärretään kosmoksen kokonaistarkoitukseksi ja sille annetaan ehdoton asema niin, että muut osa-alueet nähdään sen osina. Tällöin koko muu todellisuus nähdään absolutisoidun osa-alueen ehdoilla. Esimerkiksi biologismin pohjalta voidaan ihmisen moraali tulkita puhtaasti biologiseksi ilmiöksi. Tai fysiikan lainalaisuuksien pohjalta voidaan pyrkiä selittämään koko maailmankaikkeus. Perimmältään tieteen ihanteen motivoimassa ajattelussa on pyrkimys rakentaa ”täydellinen yhtenäisteoria, joka selittäisi koko maailmankaikkeuden kerralla” siten, että se tekisi Jumalan tarpeettomaksi<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hawking, Stephen | Nimeke = Ajan lyhyt historia: Alkuräjähdyksestä mustiin aukkoihin | Julkaisija = Helsinki: WSOY | Vuosi = 1990 | Sivu = 154 | Selite =suom. Risto Varteva}}</ref>.

Persoonallisuuden ihanteen hallitessa kokonaistarkoitukseksi tehdään esimerkiksi vapaan ihmisen luoma arvojen järjestelmä, jonka ajatellaan käsittävän kaikki ihmiselämän alueet.

Irrationalismin mukaan kunkin yksilön tai yhteisön elämän tarkoitus perustuu kyseisen yksilön tai yhteisön käsityksille elämän tarkoituksesta. Kaiken perustana ovat luovat tulkinnat (konstruktiot) ja niihin perustuvat tavat hahmottaa maailmaa. Toinen mahdollisuus on, että ihmisen kokemus elämän kokonaistarkoituksesta perustuu hänen tunteidensa muodostamaan kokonaisuuteen.