Muokataan osiota sivusta Konstruktivistinen tietoteoria

== Tieteellisen tiedon sosiologinen perusta ==

Sosiaalinen konstruktivismi on siis eri asia kuin sosiaalinen konstruktionismi. Sosiaalinen konstruktionismi puhuu yksilön tiedollisten rakenteiden kehittymisen yhteisöllisistä ehdoista. Sosiaalinen konstruktivismi puolestaan puhuu yhteisöllisten tiedon muotojen kuten tieteellisen tiedon kehittymisen ehdoista. Perustavilta tietoteoreettisilta olettamuksiltaan näillä näkemyksillä on kuitenkin paljon yhteistä. 

Sosiaalisesta konstruktivismista on esitetty sekä heikko että vahva tulkinta. Heikko tulkinta on melko yleisesti hyväksytty. Sen mukaan tieteellinen tutkimus on yhteisöllinen prosessi, johon vaikuttavat monet yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Tähän tulkintaan ei kannata tässä yhteydessä kiinnittää huomiota, koska se ei ole kiistanalainen. On yleisesti hyväksyttyä, että tieteelliset teoriat rakennetaan tiedeyhteisössä, jonka toimintaan vaikuttavat sosiologiset lainalaisuudet.

Tarkoituksena on sen sijaan keskittää huomio sosiaalisen konstruktivismin vahvaan tulkintaan. Sen mukaan tieteellisen tiedon sisältöä määrittää enemmän se yhteiskunnallinen tilanne, jossa se syntyy, kuin sen tutkimuskohteena olevan luonnollisen maailman asiaintilat: "Tieteellinen tieto on peräisin pikemmin sosiaalisesta maailmasta kuin luonnollisesta maailmasta".<ref>Woolgar, S. "Irony in the Social Study of Science", teoksessa  {{Kirjaviite | Tekijä = toim. K. Knorr-Cetina ja M. Mulkay | Nimeke = Science Observed | Julkaisija = London: Sage | Vuosi = 1983 | Sivu = 244 }}</ref> Sikäli kuin sosiaaliset konstruktivistit myöntävät sellaisen luonnollisen maailman olemassaolon, joka on riippumaton sosiaalisista ryhmistä ja mekanismeista, he pitävät sitä pelkkänä reunaehtona, joka vaikuttaa tutkijoiden teorioihin vain heikosti jos ollenkaan. Harry Collinsin<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Collins, H. | Otsikko = Stages in the Empirical Program of Relativism | Julkaisu = Social Studies of Science | Ajankohta = 1981 | Sivut = 3 | Numero = 11}}</ref> mukaan sosiaalinen konstruktivismi omaksuu "julkilausutun relativismin, jossa luonnollisella maailmalla on pieni tai olematon rooli tieteellisen tiedon rakentamisessa". 

Sosiaalinen konstruktivismi on tietoteoreettisesti joko relativistinen tai agnostinen. Sen mielestä tieteellisiä kuvauksia luonnosta ei voida arvioida toden ja epätoden ulottuvuudella. Tutkijat eivät luo tieteellisiä teorioitaan kosketuksissa objektiiviseen todellisuuteen - tämä on sosiaalisen konstruktivismin mukaan mahdotonta. Tieteelliset teoriat syntyvät neuvottelujen tuloksena, ja niihin vaikuttavat tiedeyhteisön sisäiset valtasuhteet, kilpailevien koulukuntien välinen voimatasapaino ja etunäkökohdat. Pickeringin mielestä esimerkiksi kvarkin käsitteen luomiseen ovat vaikuttaneet enemmän yhteiskunnalliset tekijät kuin todellisuuden rakenne:

{{sitaatti|HEP:n [high energy physics] maailma tuotettiin sosiaalisesti – – kun yksilö luo käsitystään maailmasta, hänellä ei ole mitään velvollisuutta ottaa huomioon 1900-luvun fysiikan teorioita.|Pickering<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pickering, A. | Nimeke = Constructing Quarks: A Sociological History of Particle Physics | Julkaisija = Edinburgh: Edinburgh University Press | Vuosi = 1984 | Sivu = 406,413}}</ref>}}

Pickeringin mielestä älykkään ihmisen ei tarvitse ottaa huomioon tieteen tutkimustuloksia luodessaan käsitystään maailmasta, koska ne eivät kerro meille, millainen maailma on, vaan heijastelevat sitä yhteiskunnallista tilannetta, jossa ne on luotu.