Muokataan osiota sivusta Indoktrinaation sisältökriteeri

== Kooste ==
.

Jotta indoktrinaatiota voitaisiin ymmärtää opetuksen sisältöjen kautta, tulisi opillisen uskomuksen käsitteen olla selkeä. Ongelmana on kuitenkin se, että opin käsitteelle annetut määritelmät ovat osittain keskenään ristiriitaisia, osittain taas sellaisia, etteivät määritelmät pysty selvästi erottamaan opillisia uskomuksia tieteellisistä käsityksistä.
	
Ensinnäkin on siis todettava, että opillisten uskomusten asemaa tiedon kentässä ei ole onnistuttu määrittelemään yksiselitteisesti. Sille on annettu useitakin luonnehdintoja, jotka osittain ovat toistensa kanssa ristiriidassa. Kukaan ei myöskään näytä onnistuneen löytämään määritelmää, joka selkeästi erottaisi opilliset uskomukset omaksi ryhmäk¬seen; sillä olisi tietyt piirteet, jotka pätisivät niihin kaik¬kiin ja vain niihin. Tämä tekee tietysti sisältökriteerin tässä muodossa kyseenalaiseksi. 
	
Sisältökriteerin ongelmallisuus on siinä, että kaikki inhimillinen tieto on maailmankatsomuksellisesti sitoutunutta. Vaikka tieteelliset väitteet ovatkin luonteeltaan erilaisia kuin uskonnolliset käsitykset tai moraaliset arvostelmat (Kazepides 1991), ne eivät kuitenkaan elä käsitteellisessä tyhjiössä, ilman teoreettista asiayhteyttä ja todellisuuden luonnetta koskevia taustaoletuksia (Nickles 1977: 572). Sikäli kuin 1900-luvun alkupuoliskoa hallinnut käsitys tieteestä on virheellinen ja tieteellinen toi¬minta on ymmärrettävä paradigmaan sitoutuneeksi, ei tieto ole maailmankatsomuksellisesti neutraalia eivätkä tiedemiehet ob¬jektiivisia ja ennakko-oletuksista vapaita. Perinteisessä muodossaan sisältökriteeri johtaisi mahdottomiin seurauksiin: se merkitsisi kaiken opetuk¬sen määrit¬telemistä indoktrinaatioksi. Lienee kuitenkin mahdol¬lista opet-taa maail¬mankatsomuksellisesti sitoutunutta tietoa in¬dokt¬rinoimattakin. 
 	
Opillisten uskomusten ja tieteellisten käsitysten välille ei myöskään ole mahdollista löytää selkeää eroa erilaisten luonnehdintojen pohjalta, jotka käsittelevät uskomusten laaja-alaisuutta, tärkeyttä, henkilökohtaista koskettavuutta, vaikutusta käytännön elämään ja institutionaalista sitoutuneisuutta. Jos tiede ymmärretään institutionaalisesti organisoituneeksi käytännöksi käsitejärjestelmiä, joissa hyvin laaja-alaiset oletukset liittyvät läheisesti hyvin tarkkoihin ennusteisiin, ei tieteen erottaminen opillisista uskomuksista ole mahdollista näiden kriteerien pohjalta. Yksikään määritelmä ei näytä onnistuvan selkeästi erottamaan opillisia uskomuksia omaksi ryhmäkseen, jonka tietyt piirteet pätisivät niihin kaikkiin ja vain niihin. Tämä tekee tietysti koko sisältökriteerin nykyisessä muodossaan kyseenalaiseksi.
	
Filosofinen keskuste¬lu ei toistaiseksi ole onnistunut määrittelemään opillisen usko-muksen (doktriinin) käsitettä tavalla, joka tekisi mahdollisek¬si erottaa opilliset usko¬muk¬set tie-teellisistä tai muuten perustel¬luista. Sisältö¬kriteeriä ei siten ole mahdollista soveltaa ta¬vanomaisessa muodossaan. Ennemminkin on perustel¬tua käyt¬tää sitä päinvastoin kuin sitä on tavallisesti sovellet¬tu käyttäen hyväksi McClellanin erottelua uskomusten oikeuttamisen rakenteen ja niiden sisällön välillä. Näin ymmärre¬tyn sisältö¬kriteerin poh¬jalta saadaan kaksi indokt¬rinaa¬tiota määrittelevää piirrettä. Opetuksella on taipu¬mus olla indokt¬rinaatiota, 
	
a) jos se ei selkeytä opetettavan uskomusjärjestelmän sisäistä rakennetta tavalla, joka tekee mahdolliseksi erottaa uskomusjärjestelmän sisällön niistä perusteluista, joiden avulla sen katsotaan tulevan toteen näytetyksi
	
b) jos se sivuuttaa opetettavan asian maailmankatsomuk¬selliset, moraaliset ja poliittiset kytkennät.  
	
Vaikka siis sisältökriteeri tavanomaisessa muodossaan onkin kyseenalainen, ei kuitenkaan ole mielekästä jättää sen arviointia pelkästään sellaisen yleisen tarkastelun varaan, joka tässä luvussa on toteutettu. Siksi kahdessa seuraavassa luvussa tarkastellaan sisältökriteerin perinteisen version soveltamista kysymyksiin moraalin ja uskonnon opettamisen indoktrinoivuudesta.

{{indoktrinaatio}}
[[Luokka:Kasvatusfilosofia]]