Muokataan osiota sivusta Konstruktivistinen tietoteoria

== Sosiaalisen konstruktionismin kritiikkiä ==

Gergen olettaa, että kaikki tieto on paikallista, sidoksissa tiettyyn kieleen, käsitejärjestelmään ja kulttuuriin. Kuitenkin tämä sosiaalisen konstruktionismin käsitys on ilmeisesti tarkoitettu yleispäteväksi luonnehdinnaksi kaikista kulttuureista ja käsitejärjestelmistä. Jos sosiaalisen konstruktionismin perusoletuksia sovellettaisiin sen omiin väitteisiin, voitaisiin niitä pitää pätevinä ainoastaan paikallisesti, sosiaalisen konstruktionismin oman käsitejärjestelmän sisällä. Tällöin se menettäisi kiinnostavuutensa kaikille muille. Gergen kuitenkin ilmeisesti olettaa, että hänen käsityksenä on otettava yleispätevinä totuuksina, jotka rajaavat inhimillisen keskustelun pätevyysalueet kaikkien teorioiden osalta. 

Sosiaalinen konstruktionismi olettaa onnistuvansa kuvaamaan oikein sen tosiasian, että mitään tosiasioita ei onnistuta kuvaamaan kielestä ja kulttuurista riippumattomalla tavalla. Jos nimittäin tämä tosiasia on pätevä ainoastaan sosiaalisen konstruktionismin oman käsitejärjestelmän sisällä, silloin tietysti koko ongelmaa ei ole olemassa muuten kuin yhtenä sosiaalisten konstruktionistien keskustelunaiheena.

Väittäessään perustelujen olevan merkityksettömiä sosiaaliset konstruktionistit pyrkivät samalla välttämään vaatimuksen, että heidän tarvitsisi esittää perusteluja perustelujen merkityksettömyydelle. Kumotessaan perustelujen merkityksen he ilmeisesti olettavat, että tämä käsitys perustelujen merkityksettömyydestä tulisi omaksua ilman perusteluja. Tämä näyttää liiankin helpolta tavalta ratkaista vuosituhansia jatkunut kiistakysymys pelkästään ilmaisemalla oma mielipiteensä. Pelkän mielipiteen ilmaisun älyllinen arvo on kyseenalainen. Onko syytä pitää järjellisiä perusteluja merkityksettöminä vain siksi, että joku pitää niitä merkityksettöminä?

Vaikka Gergen sanoo, ettei hän halua ottaa kantaa todellisuuden koostumusta koskeviin kysymyksiin, hän itse asiassa ottaa voimakkaasti kantaa näihin peruskysymyksiin. Tämä on tyypillistä kaikille käsityksille, jotka pyrkivät rajaamaan jonkin perustavan filosofisen kysymyksen sellaiseksi, ettei siitä voida perustellusti esittää näkökantoja. Rajatessaan tällä tavalla keskeisen filosofisen kysymyksen järkiperäisen keskustelun ulkopuolelle he joutuvat peitetysti olettamaan, että heillä on lopullinen käsitys kyseisen asian tietoteoreettisesta ja ontologisesta asemasta ja että heidän määritelmänsä tulisi omaksua yleispäteväksi lähtökohdaksi kaikelle seuraavalle keskustelulle.  

On mahdollista omaksua sosiaalisen konstruktionismin käytännöllinen suositus yhteisöllisestä oppimisesta omaksumatta sen tietoteoreettista luonnehdintaa koulussa käsiteltävän tiedon merkityksestä. Konstruktionistinen tiedonkäsitys kyseenalaistaa kouluissa opetettavan tiedon mielekkyyden. Meillä ei ole kuitenkaan mitään syytä omaksua sosiaalisen konstruktionismin luonnehdintaa tiedon luonteesta, koska tällaiset luonnehdinnat eivät sen oman määritelmän mukaan pysty ilmaisemaan mitään yleispätevää käsitystä asiasta.