Muokataan osiota sivusta Ateistin vedonlyönti

=== ''"Jonkin toisen jumalan helvetti"'' ===

* ''"Vaikka uskoisitkin johonkin tiettyyn jumalaan, se ei tarkoita, että välttäisit jonkin toisen jumalan helvetin."''
** Ateistina ei vältä "minkään jumalan helvettiä", siksipä ateismi onkin varmasti ihmisen tyhmin vaihtoehto.
** Puhe epälukuisen monista "jumalista" tällaisissa yhteyksissä on harhaanjohtavaa; suuria monoteistisia uskontoja<ref>''Polyteistiset uskonnot'' ovat tässä epäolennaisia, sillä niiden tunnustamat jumalat ovat itsekin äärellisiä eivätkä näin ollen pysty lupaamaan mitään äärettömiä seuraamuksia – tai ainakaan toteuttamaan mahdollisia tällaisia lupauksiaan.<br />''Panteistinen monismi'' (lähinnä hindulaisperäinen uskonnollisuus) on aikakäsitykseltään syklinen eikä siksi voi tarjota kenellekään mitään varmuudella lopullisia seuraamuksia (tai ehkä enintään persoonallisen olemassaolon katoamisen jossain vaiheessa, vrt. ateismi).<br />''Pienet monoteistiset uskonnot'' (juutalaisuus eli Uuden testamentin ajan fariseusten uskonnollisuuden jatko-osa, mormonit, Jehovan todistajat, ''baha'i''-uskonto, sufilaisuus, ahmadijjalaisuus yms.) edustavat käytännössä nekin eräänlaisia muunnelmia kristinuskon ja/tai islamin teemoista; esim. nykyjuutalaisuudella (joka sinänsä on jakautunut moniin kuppikuntiin kuten ulkoinen kristikunta ja muhamettilaisuuskin) on osin samoja pyhiä tekstejä kuin kristityillä (Vanha testamentti), ja toisaalta ensimmäiset kristityt olivat – esivanhemmistaan asti – olleet juutalaisia, joten on väärin väittää, että juutalaisuus olisi peräisin Vanhasta testamentista ja kristinusko vasta Uudesta – tosiasiassa kysymys on Vanhan testamentin oikeasta selittämisestä: onko Vanhan testamentin oikea selitys Jeesuksella ja hänen apostoleillaan (eli onko Uusi testamentti Vanhan testamentin täyttymys) vaiko fariseuksilla ja heidän kirjanoppineillaan (vrt. {{rp|Matt. 7:28-29}}).</ref> on oikeastaan vain kaksi – kristinusko ja islam – ja näiden yhteisistä aineksista voi päätellä niiden suhtautuvan toisiinsa kuin totuus muunneltuun totuuteen: puhutaan monista samoista asioista mutta annetaan niistä keskenään ristiriitainen todistus. Näin ollen on täysin mahdollista esim. ensin todeta ateistisen käsityksen hyödyttömyys Pascalin argumentin nojalla ja sitten kysyä, kumman perusteet ovat paremmat, muhamettilaisuuden vai kristinuskon – kumpi on elävän Jumalan tosi ilmoitus, kumpi väärennös. Tätä jatkokysymystä voi sitten selvitellä kaikin kysymykseen tulevin tavoin<ref>esim. tutustumalla kummankin uskonnon perusteoksiin, sisällön systemaattisiin esityksiin, vaikutushistoriaan yleensä ja siihen vaikutukseen, minkä tällaisen omakohtaisen perehtymisen myötä itsessään havaitsee</ref> ja, mikäli asia jäisi vieläkin jossain määrin epäselväksi, tarvittaessa vaikkapa tarttua uudestaan Pascalin vaakaan ja soveltaa sitä kysymykseen siitä, mitä yhtäältä islam ja toisaalta kristinusko viime kädessä ihmiselle tarjoavat, ottaakseen selvää, kumpi tarjous on aidosti ääretön.