Muokataan osiota sivusta Indoktrinaation sisältökriteeri

== Opillisten uskomusten laaja-alaisuus ==

Toinen piirre, jonka on yleisesti katsottu luonnehtivan opillisia uskomuksia, on niiden laaja-alaisuus. Määritellessään opillisia uskomuksia Kazepides (1987: 235) toteaa:
Opit eivät ole irrallisia uskomuksia, vaan ne muodostavat toisiinsa liittyvien uskomusten järjestelmiä, jotka ovat maailmankatsomuksen perustana, määrittelevät ihmisen olemuksen, ja määrittävät ihmisen "oikean" paikan maailmassa.

Opit ovat laaja-alaisia ja yleisiä niin että ne muodostavat maailmankatsomuksellisia kokonaisuuksia ja järjestelmiä. Ne muodostavat kokonaisen maailmankuvan tai elämänfilosofian.
	
Opillisten uskomusten laaja-alaisuus ei kuitenkaan erota niitä tieteellisistä käsityksistä niin yksinkertaisesti kuin tämän käsityksen puolustajat ehkä ajattelevat. Paitsi että tieteessä pyritään mahdollisimman kauaskantoisiin yleistyksiin, tieteellistä tutkimusta ohjaa teoreettinen ja menetelmällinen viitekehys, johon liittyy kauaskantoisia maailmankatsomuksellisia oletuksia. Tästä aiheesta on tieteenfilosofiassa keskusteltu erityisesti viimeiset neljäkymmentä vuotta, ja vakiintuneeseen kielenkäyttöön on omaksuttu Thomas Kuhnin (1962) usein käyttämä tieteellisen paradigman käsite. Kuhn itse käytti paradigman käsitettä useissa eri merkityksissä, mutta se on sittemmin tullut merkitsemään tieteellisen tutkimuksen perustana olevaa viitekehystä, johon sisältyy oletuksia olevaisen luonteesta, tiedon hankkimisen mahdollisuuksista, tieteellisen tutkimuksen menetelmistä ja niille asetettavista kriteereistä. Vaikka tieteellisessä tutkimuksessa useinkin keskitytään ratkaisemaan hyvin tarkasti rajattuja kysymyksiä, edellyttää tutkimuksen toteuttaminen kuitenkin avointa tai lausumatonta kannanottoa moniin taustaoletuksiin, joilla on osittain maailmankatsomuksellinenkin luonne.