Muokataan osiota sivusta Entropian lain evoluutioteoreettinen merkitys

== Jälkipuinti: eräiden naturalististen vastaväitteiden arviointia ==

Uusdarvinistit esittävät entropian lain käsittely-yhteyksissä varsin usein täysin asiaankuulumattomia ''red herring'' -väitteitä, joilla on keskustelun kannalta vain olennaisia kysymyksenasetteluja hämärtävä vaikutus. Seuraavassa on kommentoituja esimerkkejä näistä.

=== "Kreationistit sekoittavat eri entropiakäsitteet toisiinsa" ===

Periaatteessa tämä on toki mahdollista ja joissain yksittäistapauksissa näin on kenties todella käynytkin, mutta jos tällainen väite halutaan keskusteluun mukaan, niin silloin pitäisi kyllä yksilöidä, missä tekstissä tällainen sekaannus olisi kriitikon arvion mukaan toteutunut ja miten tämä haksahdus siinä ilmenisi.

Yleispäteväksi tarkoitettuna väitteenä tällainen syytös ei pidä paikkaansa. Ellei sen jollakulla esittäjällä olekaan ollut suoranaista harhautustarkoitusta, hänen erehdyksensä on voinut johtua liian pintapuolisesta tutustumisesta ohjaamattoman evoluution luonnontieteellistä mahdottomuutta perustelevaan argumentointiin, joka voi toki aivan järkevästi yhdellä kertaa vedota yhteen, toisessa yhteydessä toiseen entropiakäsitteeseen sekoittamatta niitä silti kummassakaan yhteydessä toisiinsa; samassakin tekstissä voidaan selkeästi ja hallitusti esittää eri entropiakäsitteisiin perustuvia, toisistaan erillisiä tai toisiaan täydentäviä argumentteja, mikä sekin voi jäädä pikasilmäilytekniikkaan turvautuneelta kriitikolta hoksaamatta.

Ylipäänsäkin entropiaan liittyvää uusdarvinistista argumentintorjuntaa luonnehtii valitettavan usein pintapuolisesta asioihin perehtyneisyydestä kielivä, esim. naturalistien suosimista nettilähteistä tai joskus luetuista nettiväittelypuheenvuoroista löytyneiden iskulauseiden ja "mallivastausten" kritiikitön kierrättäminen. Ottaen huomioon, ettei uusdarvinistien arsenaalista näyttäisi parempaa kalustoa löytyvänkään, tämä keskustelun tason kannalta valitettava asiaintila on itse asiassa aivan ymmärrettäväkin: "kressuläpimurtoa" yritetään viivytysmielessä torjua ties millä kättä pidemmällä siinä toivossa, että jokin tulevan naturalistisen tutkimuksen hartaasti odotettu tulos ehtisi vielä apuun, pelastamaan viime hetkellä "oppikirjakonsensuksen" älyllisen kunnianarvoisuuden.

=== "Aurinko tuottaa paljon enemmän entropiaa kuin mitä elämän kehittyminen Maan päällä on kuluttanut" ===

Totta sinänsä, mutta tämä toteamus haksahtaa käsittelemään tarkasteltavan systeemin ulkopuolista entropian lisääntymistä ikään kuin jonain ohjaamattomien evoluutioprosessien polttoaineena, niin että aurinko olisi toiminut jonkinlaisena "maanpäällisen evoluutiomobiilin ilmaisena tankkauspisteenä".<ref>Evolutionistien näissä ajatuksissa on kyllä totta toinen puoli: ''ulkoisen energian saatavuus on ohjaamattomalle evoluutiolle ilmeisen '''välttämätön''' ehto; läheskään '''riittävä''' ehto se ei kuitenkaan ole'', ja juuri tätä seikkaa "taistelevat uusdarvinistit" pyrkivät suurelta yleisöltä voimiensa takaa piilottelemaan.</ref> Entropian lain sisäistäminen kuitenkin merkitsee sen tajuamista, että entropia luonnostaan lisääntyy kaikkialla, niin auringossa, maan päällä kuin muuallakin universumissa, eikä jossain tarkasteltavan systeemin ulkopuolella universumin kokonaisentropiaa lisäten tuotetun ulkoisen energian saanti sinänsä mitenkään vähennä sen vastaanottavan tarkasteltavan (avoimen tai suljetun muttei eristetyn) systeemin sisäistä entropiaa.<ref>Yleensä se päinvastoin nostaa sitä: Jos esim. jääkuution sisältävää kattilaa tarkastellaan termodynaamisena systeeminä ja tämä systeemi asetetaan kuumalle sähköliedelle, niin systeemiin virtaavan ulkoisen energian vaikutuksesta jääkuutio sulaa ja systeemin entropia kasvaa nopeammin kuin jos kattilaa olisi pidetty pöydällä huoneenlämmössä. Viimemainitussakin tapauksessa se kuitenkin ottaisi vastaan lämpöenergiaa ympäristöstään, jääkuutio vähitellen sulaisi ja systeemi kasvattaisi näin omaa entropiaansa. Tästä esimerkistä siis näkyy, että (maapallon ekosysteemin tavoin) ulkopuolista energiaa kaiken aikaa vastaanottavan suljetun systeemin entropia koko ajan kasvoi ja että tämä vieläpä tapahtui sitä nopeammin, mitä enemmän energiaa se vastaanotti aikayksikköä kohti. – Aivan sama tulos koskee myös säteilyn muodossa vastaanotettua energiaa: jos jääkuutiokattilaa lämmitetäänkin infrapunalampulla, sen entropia nytkin lisääntyy, ja taaskin sitä nopeammin, mitä enemmän (säteily)energiaa se aikayksikössä vastaanottaa.</ref>

Paikallinen entropian väheneminen avoimessa tai suljetussa (mutta ei eristetyssä) systeemissä on kyllä entropian lain estämättä sinänsä mahdollista, mutta entropian lain taustaa vasten se edellyttää aina jonkin erityisen syyn. Tällainen syy voi olla entropian kokonaiskasvunopeuden maksimoivan elottoman luonnon prosessin sivuvaikutus (säärintamat pilvimuodostelmineen, hiekka-aavikkodyynit yms.), ainakin jossain määrin älyllisen agentin määrätietoinen toiminta (termiitit ja monet muutkin eläimet rakentavat lajityypillisellä tavalla järjestettyjä pesiä, ihmiset puolestaan älyllisiin innovaatioihin pohjautuvia moninaisia laitteita ja rakenteita) tai sitten sanotunlaisen agentin tarkoituksella rakentaman laitteen toiminta (pakastin käyttää ulkopuoleltaan vastaanottamaansa sähköenergiaa alentamaan sisältönsä lämpötilaa ja sitä myöten entropiaakin). Jos elollisten organismien olemassaoloa ei myönnetä minkään tietoisen agentin (älyllisen suunnittelijan) suoraan tai epäsuorasti aiheuttamaksi, niiden paikallista entropiaa kontrolloiva (soluja ja niitä laajempia organismirakenteita ylläpitävä, lisäävä ja uusintava toiminta) on vielä oma lajinsa paikallista entropiaa vähentäviä erityisiä tekijöitä; tässä tapauksessa niiden alkusynty olisi selitettävä viime kädessä entropian kasvuvauhtia maksimoineiden luonnonprosessien sivuvaikutuksilla tai lähellä termodynaamista tasapainotilaa olleiden systeemien satunnaisilmiöillä, ja kun kumpaankaan ei ymmärrettävästi ensinkään kyetä, niin keskustelun sekoittaminen jääkin sitten kuulijoiden hämäämisen viimeiseksi keinoksi.

=== "Entropian väheneminen on biosfäärissämme aivan yleistä, esim. yhteyttävissä kasveissa" ===

Totta sinänsä tämäkin väite, kuten edelliskohdan pakastimia koskeva toteamuskin; mutta ohjaamattoman evoluution mahdollisuuden perusteleminen on aivan eri asia kuin sen avulla selitettäviksi vaadittujen kohteiden toiminnan kuvailu: pakastinkin pystyy vähentämään paikallista entropiaa, mutta tämä ei millään tavoin puhu sen puolesta, että pakastimia syntyisi tai olisi voinut syntyä maan päällä itsestään vain siitä syystä, että maanpinta on jatkuvasti ottanut vastaan auringosta lähtenyttä säteilyenergiaa.

=== "Tuleehan sitä tuon tuosta päävoittoja lotossakin, joten kyllä epätodennäköisiäkin asioita tapahtuu" ===

Totta sinänsä tämäkin, mutta ei hyödytä ohjaamattoman evoluutiomallin uskottavuutta mitenkään: Lottosäännöthän on tarkoituksella laadittu sellaisiksi, että tilastollinen todennäköisyys on mitä sopivin pitämään suuren yleisön kiinnostuneena pelaamisesta. Tällöin siis päävoittoja on tultava riittävän harvoin, jotta voittopotit ehtisivät kasvaa mahdollisimman houkutteleviksi, mutta toisaalta riittävän usein, jotta voittaminen näyttäisi käytännössäkin mahdolliselta. Lottoesimerkki siis kertoo nimenomaan lottosääntöjen älyllisen suunnittelun toimivuudesta. Biologisen elämän historian vaatimat voittotodennäköisyydet sen sijaan ovat [[todennäköisyysrajojen vertailu|ratkaisevasti pienemmät kuin lotossa]], joten kvantitatiivisesti tämä rinnastus epäonnistuu surkeasti.

=== "Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä" ===

Tämän väitteen mukaan ehdollisten todennäköisyyksien avulla saadaan ohjaamattomille evoluutioprosesseille paljon suuremmat todennäköisyydet kuin miltä asia näyttäisi probabilistisesti riippumattomien tapahtumien yhtäaikaisuuksien todennäköisyyden antavaa '''kertolaskusääntöä'''<ref>Kertolaskusäännön mukaan toisistaan riippumattomien tapahtumien yhdessä esiintymisen todennäköisyys on näiden tapahtumien erikseen tapahtumisten todennäköisyyksien tulo; esim. yhtä noppaa heitettäessä parillisen tuloksen todennäköisyys on 1/2, kolmella jaollisen tuloksen 1/3 ja tulos, joka on jaollinen sekä kahdella että kolmella, saadaan todennäköisyydellä 1/6 = 1/2 * 1/3.</ref> soveltamalla.

Väite on matemaattisesti mahdollinen<ref>Toisistaan probabilistisesti riippuvien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys voi olla suurempi tai pienempi kuin yhtä todennäköisten keskinäisriippumattomien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys.</ref> mutta luonnontieteellisesti kiistanalainen, ja näyttövelvollisuus (todistustaakka) on sen esittäjällä: olisi osoitettava syyt, joiden perusteella biomolekyylien satunnaissyntytodennäköisyyslaskelmissa pitäisi käyttää riippumattomuusoletusta suurempia ehdollisia todennäköisyyksiä, ja millaisia nämä ehdollisiksi korjatut todennäköisyydet, kyseiset syyt huomioon ottaen, sitten oikeastaan olisivat.

Yleisen '''todistustaakan periaatteen'''<ref>''Kunkin keskusteluun tuodun väitteen perusteleminen on sen esittäjän vastuulla, eikä hänellä ole oikeutta kääntää asiaa päälaelleen väittämällä olevansa oikeassa, kunnes toisin todistetaan tai (vain) sillä perusteella, että toisin ei hänen tietääkseen ole todistettu.''</ref> lisäksi tämän vaatimuksen voi katsoa seuraavan todennäköisyyslaskennassa yleisesti hyväksytystä '''"riittämättömien syiden periaatteesta"''', jonka mukaan ''tasainen jakauma on oletusarvoinen lähtökohta, josta ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''<ref>Ts. ''tilanteissa, joissa muunlaiseen ratkaisuun ei ole riittäviä syitä, todennäköisyyksiä laskettaessa on käytettävä tasaista jakaumaa''.</ref>. Tämän voi katsoa yleistyvän ehdollisten todennäköisyyksien laskemiseen: ''jos yksittäistapahtumien todennäköisyyksien laskemiseen on käytetty tasaista jakaumaa, niin juuri riippumattomuusoletus pitää myös yhdistettyjen tapahtumien todennäköisyysjakauman tasaisena<ref>Jos esim. lähdetään siitä, että lantinheitossa kruunan ja klaavan saamistodennäköisyys on sama = ½, niin juuri riippumattomuusoletus antaa kaikille neljälle mahdolliselle kahden peräkkäisen lantinheiton tulokselle {(kr,kr), (kr,kl), (kl,kr), (kl, kl)} tasaisen jakauman: ¼ kullekin.</ref>, joten siitä ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''.

[[Suunnitteluteoria]]n tarkoituksellisuuspäättelyt todellakin edellyttävät satunnaissyntytodennäköisyysylärajojen arvioimista, ja näitä arvioita on julkisesti esitetty<ref>esim. [[William Dembski]]: ''[http://www.amazon.de/Free-Lunch-Specified-Complexity-Intelligence/dp/074255810X/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1456228245&sr=8-1&keywords=no+free+lunch+dembski No Free Lunch]''</ref>. Kaikki ovat mitä tervetulleimpia kritisoimaan niitä ja esittämään perusteltuja konkreettisia korjausehdotuksia. Tämähän se juuri veisikin asioita eteenpäin!

=== "Kun asia on joka tapauksessa kiistanalainen, miksi luottaisin juuri tämän artikkelin sisältöön?" ===

Järkevästi ajatellen mistään lähteestä löytyneisiin ajatuksiin ei ole syytä luottaa yli niiden tueksi esitetyn näytön vakuuttavuuden, ja tämä koskee tietysti tämänkin artikkelin ajatuksia. Artikkeli on pyritty laatimaan perustelevaksi eikä pelkkiä väittämiä sisältäväksi, mutta niille lukijoille, jotka vakavissaan haluaisivat päästä entropia-evoluutioteoria-kysymyksestä perille mutta joita tähän mennessä esitetyt perusteet eivät vielä riittäneet vakuuttamaan asian oikeasta laidasta, voi suositella oman järjen käytön harjoittamista määrittämällä perustellun henkilökohtaisen kannan seuraaviin kysymyksiin:

# Wikipedia siis luonnehtii entropian lakia: ''"minkä hyvänsä eristetyn systeemin prosessi etenee aina kohti suurinta todennäköisyyttä eli suuntaan, jossa entropia kasvaa ja vapaa energia vähenee"''. Tähän liittyen voidaan harkittaviksi esittää seuraavat kysymykset:
## Onko mielekästä ajatella, että minkä hyvänsä prosessin eteneminen aina kohti suurinta todennäköisyyttä ei koskisi myös suljettuja ja avoimia systeemejä?
## Entä onko mielekästä ajatella, että ''suunta, jossa entropia kasvaa ja vapaa energia vähenee,'' '''ei''' olisi näissäkin systeemeissä samalla ''suurimman todennäköisyyden suunta'', '''jos''' energian ja/tai aineen vaihtoa ympäristön kanssa ei tapahtuisi (eli jos systeemi, vaikkapa hetkellisesti, olisi "eristyneessä tilassa")?
## Olisiko sitten mielekästä ajatella, etteikö tämä sama "sisäinen tilasiirtymäsuunta" (= ''suurimman todennäköisyyden suunta, jossa entropia kasvaa ja vapaa energia vähenee'') olisi sinänsä todellisuutta niissäkin tilanteissa, joissa systeemin tilaan vaikuttavia ympäristövuorovaikutuksiakin tapahtuu; olisiko ts. mielekästä ajatella, että ympäristövuorovaikutukset eivät olisi pelkkä sisäisen tilasiirtymäsuunnan '''lisäksi huomioon otettava''' tekijä vaan myös jonkinlainen ''"sisäisen tilasiirtymäsuunnan '''''kääntävä''''' tekijä"'' – jos tällaista avoimien tai suljettujen systeemien sisäisen tilasiirtymäsuunnan kääntymistä haluttaisiin todella ehdottaa harkittavaksi, niin millähän perusteella näin ajateltaisiin voitavan menetellä?
## Väitettiinkö missään kohtaa tätä artikkelia entropian lain sisältävän sen enempää kuin minkä näin itsekin asioita vaiheittain harkiten voi todeta järkevästi ottaen sisältyvän Wikipediankin esittämään entropian lain luonnehdintaan?
<!----># Wikipedian toisen luonnehdinnan mukaan entropian lain mukaan ''"kunkin eristetyn systeemin kokonaisentropia kasvaa"''. Harkittavaa:
## Ottaen huomioon, että naturalistisen premissin mukaan universumi kokonaisuudessaan on eristetty systeemi, niin mitä tämän luonnehdinnan mukaan sen kokonaisentropialle kaiken aikaa tapahtuu?
## Ottaen huomioon, että universumin sisällä on myös eristettyjä osakokonaisuuksia, niin mitä niiden itse kunkin sisäiselle entropialle tämän luonnehdinnan mukaan kaiken aikaa tapahtuu?
## Ottaen huomioon eristetyn systeemin määritelmän sekä sen, että universumin eristetyksi systeemiksi olettaen jokainen sen sisältämä avoin tai suljettu osasysteemi sisältyy johonkin (yhteen tai useampaan<ref>Jos jokin avoin tai suljettu systeemi '''''S''''' sisältyy useampaan kuin yhteen eristettyyn systeemiin eli jos koko universumi ei ole ainoa '''''S''''':n sisältävä eristetty systeemi, niin '''''S''''':n sisältävät eristetyt systeemit ovat eristetyn systeemin määritelmän mukaan sisäkkäisiä, mikäli määritelmää sovelletaan siten, että vierekkäisiä eristettyjä systeemejä pidetään aina eri systeemeinä eli että mikään tarkasteltava eristetty systeemi ei ole jäännöksettä jaettavissa eristettyihin osasysteemeihin. Koska siinäkin tapauksessa, että myös tällaiset "paloittain eristetyt" eristetyt systeemit käsitteellisesti sallittaisiin, niiden kukin eristetty osio olisi erikseenkin entropian lain suppeimmankin käytön piirissä, entropian lain merkitystä tarkasteltaessa voidaan käsittelyn kattavuutta rajoittamatta vaatia tarkasteltavilta eristetyiltä systeemeiltä sellaista ominaisuutta, että ne eivät ole jäännöksettömästi jaettavissa eristettyihin osasysteemeihin, ja juuri niin tässä artikkelissa onkin menetelty.<br />Näin tarkasteltaessa kullakin avoimella tai suljetulla systeemillä '''''S''''' on yksikäsitteisesti määritelty suppein sen sisältävä eristetty systeemi '''''S'''''' (nimittäin sisin '''''S''''':n sisältävistä sisäkkäisistä eristetyistä systeemeistä: joko itse universumi tai jokin sen eristetty osa), jonka ulkopuolelta '''''S''''':ään ei eristetyn systeemin määritelmän mukaan voi kohdistua mitään aine- tai energiavuorovaikutusta, joten '''''S''''':n entropiatarkastelussa riittää ottaa huomioon vain sen "'''''S''''''-ympäristö".</ref>) eristettyyn systeemiin, niin voiko mikään avoin tai suljettu systeemi entropian kasvun välttämisen kannalta mitenkään hyötyä
##* mahdollisesti sisältämistään eristetyistä osasysteemeistä?
##* suppeimman eristetyn ympäröivän systeeminsä<ref>avoimen tai suljetun systeemin '''''S''''' suppein eristetty ympäröivä systeemi '''''S'''''' = suppein '''''S''''':n sisältävä eristetty systeemi '''''S''''''; tällöin siis
# avoin tai suljettu systeemi '''''S''''' sisältyy eristettyyn systeemiin '''''S''''''<br />'''ja'''
# ei ole olemassa mitään sellaista eristettyä systeemiä '''''S''''''', joka täyttäisi seuraavat ehdot:
## '''''S''''''' sisältyy '''''S'''''':uun<br />''ja''
## '''''S''''' sisältyy '''''S''''''':uun
– vrt. edellinen loppuviite</ref> ulkopuolelta tulevista vaikutuksista?
##* suppeimman eristetyn ympäröivän systeeminsä sisäisistä mutta itsensä ulkopuolisista eristetyistä systeemeistä?<ref>Edellä eristettyjen systeemien tapauksessa käyttöön otettu, analysoinnin kattavuutta rajoittamaton mutta sen suorittamista yksinkertaistava käsitteellinen rajaus on yleistettävissä myös avoimiin tai suljettuihin systeemeihin: voidaan edellyttää, että mikään eristetty systeemi '''''ES''''' ei sijoitu '''minkääntyyppisen''' (ei eristetyn, ei suljetun eikä avoimen) '''systeemin''' '''''JS''''' ulkorajan molemmin puolin siten, että vain osa kyseisestä toisesta systeemistä '''''JS''''' kuuluisi myös kyseiseen eristettyyn systeemiin '''''ES''''', joten tällaista vaihtoehtoa ei tarvitse analyysissä erikseen mainitakaan (paitsi näin loppuviitteessä niitä lukijoita varten, joita sen käsittelemättä jättäminen itse tekstissä olisi muuten mahdollisesti jäänyt turhaan askarruttamaan).</ref>
## Ottaen huomioon vastaukset edelliskohtien kysymyksiin, voiko avoin tai suljettu termodynaaminen systeemi entropian lain evoluutioteoreettisen merkityksen tarkastelun kannalta mielenkiintoisilta osiltaan itse asiassa olla muuntyyppinen kuin suppeimman eristetyn ympäröivän punkteeratun systeeminsä<ref>kun '''''KS''''' on jokin "kokonainen" eli punkteeraamaton termodynaaminen systeemi, niin vastaava "punkteerattu (termodynaaminen) systeemi '''''PS'''''" = 'systeemi '''''KS''''' lukuunottamatta kaikkia siihen sisältyviä eristettyjä osasysteemejä' eli 'ne '''''KS''''':n osat, jotka eivät kuulu mihinkään '''''KS''''':n (mahdollisesti) sisältämään eristettyyn systeemiin'</ref> aito<ref>"termodynaamisen systeemin '''''TS''''' aito osa '''''AOTS'''''" = 'sellainen '''''TS''''':n osa, joka ei ole koko '''''TS''''' vaan josta siis puuttuu jotain '''''TS''''':ään sisältyvää ('''''AOTS''''':stä puuttuu siis jokin '''''TS''''':n epätyhjä osajoukko)'</ref> osa?<ref>Tämä johtopäätös saadaan ottamalla huomioon, että mikä hyvänsä punkteerattu eristetty systeemi on määritelmien nojalla itsekin eristetty systeemi, ts. eristetyn systeemin punkteeraaminen säilyttää sen eristyneisyysominaisuuden.</ref>
## Jos nyt edelliskohtien läpikäynti omassa mielessä on vakuuttanut tämän lukijan siitä, että naturalismin puitteissa jokainen avoin tai suljettu muttei eristetty termodynaaminen systeemi itse asiassa on joka hetki osa suppeinta ympäröivää eristettyä termodynaamista systeemiä, jota naturalistienkin myöntämä entropian lain suppeakin tulkinta koskee, päästään siirtymään seuraaviin kysymyksiin:
###* ''Miten eristetyssä termodynaamisessa systeemissä, jonka entropia joko on jo maksimaalinen tai sitten kaiken aikaa kasvamassa, olisi voinut satunnaistarkoituksettomasti muodostua sellainen avoin tai suljettu muttei eristetty osasysteemi, jonka sisällä alkukopioituja voisi sitten satunnaistarkoituksettomasti kehkeytyä?''
###* ''Kun siis entropian laki joka tapauksessa sulkee pois sellaisen vaihtoehdon, että alkukopioituja olisi noin vain itsestään kehkeytynyt ilman erityisen suotuisaa ympäristöä, niin miten sitten tällainen erityisen suotuisa ympäristö olisi voinut noin vain itsestään kehkeytyä ilman sitä edeltävää erityisen suotuisaa ympäristönkehkeytymisympäristöä?''
### Koska vastaavan järkeilyn toistaminen johtaa edellyttämään erityistä suotuisuutta myös ympäristönkehkeytymisympäristön kehkeytymisympäristöltä jne. loputtomiin, niin onko naturalistilla entropian lain edessä lopultakaan muuta mahdollisuutta kuin vedota siihen, että "jotenkin sen on täytynyt olla mahdollista, koskapa me ja koko biosfääri olemme olemassa"?
### Eikö kuitenkin ole aivan ilmeistä, että tuollainen "jotenkin sen on täytynyt olla mahdollista" -kuittaus edustaa pelkkää sokeaa uskoa sokean sattuman mahdollisuuksiin ja että tällainen naturalistinen fideismi on sovittamattomassa ristiriidassa empiirisen luonnontieteen kanssa niin periaatteen kuin käytännönkin tasolla?
### Eikö ole yhtä ilmeistä, että tällaisesta sokean naturalistisen fideismin umpikujasta on olemassa ainakin yksi loogisesti mielekäs ulospääsy: koska naturalismin ja empiirisen luonnontieteen yhdistelmä on johtanut älyllisesti mahdottomaan tilanteeseen, jompikumpi niistä on hylättävä?
### Kreationistit ja muut suunnitteluteorian kannattajat ovat hylänneet naturalismin, "tieteellisyyttään" rummuttavat naturalistifideistit puolestaan aidon empiirisen luonnontieteen − omassa mielessäsi voit (vaikka sitten muilta salassakin) kohdata tämän, älyllistä rehellisyyttäsi syväluotaavan, kysymyksen: "Kummalle kannalle itse kallistun − ja miksi?"
<!---->