Muokataan osiota sivusta A New Critique of Theoretical Thought (kirja)

===Idea osa-alueiden välisestä yhteydestä===

Tieteellinen käsitteenmuodostus edellyttää myös käsitystä siitä, mikä on todellisuuden osa-alueiden suhde toisiinsa. Tutkittaessa mitä tahansa yksittäistä tieteellistä ongelmaa on jollakin tavalla suhteutettava tutkimuskohde muuhun todellisuuteen. Kosmoksen osa-alueet toimivat ihmisen kokemuksessa yhteydessä toisiinsa. Myös tieteellinen tutkimus edellyttää käsitystä siitä, mihin niiden välinen yhteys perustuu. Kosmoksen osa-alueet (aritmeettinen, geometrinen, kinemaattinen, fysikaalinen, biologinen, psyykkinen, historiallinen, looginen, kielellinen, sosiaalinen, esteettinen, moraalinen, juridinen ja uskon eli perustavan varmuuden alue) ovat yhteydessä toistensa kanssa, vaikka ne toimivatkin omien lainalaisuuksiensa mukaisesti.

Tällainen ei-pelkistävä näkökulma on vastakkainen metafyysiselle reduktionismille, jossa jokin todellisuuden osa-alue pyritään ymmärtämään koko muun todellisuuden perustaksi ja muut osat palauttamaan siihen. Reduktiivisten selitysten kaksi päämuunnelmaa ovat eliminatiivinen reduktionismi ja kausaaliseen riippuvuussuhteeseen perustuva reduktionismi.

Eliminatiivisessa reduktionismissa tiettyjä ominaisuuksia tai lainalaisuuksia pidetään todellisuuden perimmäisenä luonteena. Kaikkia muita ominaisuuksia pidetään joko identtisinä näiden perustavien ominaisuuksien ja lakien kanssa tai niitä ei pidetä ollenkaan todellisina. Esimerkiksi eliminatiivisessa fysikalistisessa reduktionismissa ainoastaan fysikaalisia ominaisuuksia ja lainalaisuuksia pidetään todellisina ja kaikki muut ominaisuudet ja lainalaisuudet ovat joko identtisiä fysikaalisen kanssa tai ne eivät ole todellisia. Tämä merkitsee sitä, että todellisuutta kavennetaan radikaalisti, koska kaikki ulottuvuudet joko palautetaan fysiikkaan tai niitä ei pidetä todellisina.

Kausaalinen reduktionismi puolestaan väittää, että ne todellisuuden ominaisuudet tai lainalaisuudet, jotka ovat aidosti todellisia, aiheuttavat kausaalisesti kaikki muut ominaisuudet ja lainalaisuudet. Niinpä kausaalisen fysikaalisen reduktionismin mukaan kaikki muut ominaisuudet ja lainalaisuudet ovat riippuvaisia fysikaalisista. Myös kausaalinen reduktionismi on pelkistävää, vaikkakin paljon peitetymmällä tavalla. Tämä muunnelma sallii, että olioilla on monenlaisia ominaisuuksia. Mutta kaikki nämä ominaisuudet tulkitaan riippuvaiseksi tässä tapauksessa fysikaalisista ominaisuuksista, niin että kaikkien ei-fysikaalisten ominaisuuksien asema on paljon heikompi kuin fysikaalisten ominaisuuksien, jotka ovat kaikkien muiden perustana.

Dooyeweerdin näkemyksen mukaan kristillinen lähestymistapa hylkää sekä eliminatiivisen että kausaalisen reduktionismin. Tämä tarkoittaa sitä, että mikään todellisuuden aspekti ei ole tuottanut muita todellisuuden aspekteja. Kaikki ihmiselämän ulottuvuudet eivät ole kehittyneet fysikaalisesta tai biologisesta, vaan kaikki ihmiselämän ulottuvuudet ovat yhtä lailla luotuja.

Koko todellisuuden palautumaton moninaisuus, joka ajassa toimii täysin yhtenäisenä, saavuttaa lopullisen yhteytensä Kristuksessa. Tämän mukaisesti kristillisen näkemyksen pohjalta toteutetussa erityistieteellisessä tutkimuksessa pitäydytään ei-reduktionistiseen, ei-pelkistävään ajatteluun. Kunkin osa-alueen erikoisluonteelle voidaan tehdä oikeutta, kun niitä ei pyritä selittämään toistensa pohjalta. Filosofinen ja tieteellinen ajattelu voivat välttyä sisäisiltä ristiriitaisuuksilta, kun ne suhteuttavat kaikki Kristukseen, sen sijaan että ne etsisivät ajallisen todellisuuden yhteyttä absolutisoimalla jonkin todellisuuden aspektin ja pyrkimällä selittämään kaikki sen pohjalta.