Muokataan osiota sivusta Ateistin vedonlyönti

== "Kannattaako Jumalaan uskoa?" – Vapaa Ajattelija 2-3/2003 ==

[http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/kannattaako_jumalaan_uskoa.html Tämä] artikkeli argumentoi seuraavasti: 

=== Aloitus ===

* Kuvataan omintakeinen "uskontojen historia". Epäselväksi jää, mihin lähteisiin esitys tukeutuu (jos mihinkään).

* Viitataan vuoden 2001 WTC-iskuun, muttei sentään väitetä sitä kristittyjen aikaansaannokseksi.

* Esitellään "pelurin todistus" (melko suurpiirteisesti).

=== "Todistuksen moraali" ===

Tämännimisessä alaluvussa koetetaan aluksi lähinnä perustella, että valheeseen ei tulisi uskoa ja että pelurin todistus "ei esitä jumalaan uskomiselle mitään näyttöä". Vaikka nämä väitteet ovatkin sinänsä tosia, ne ovat täysin asiaankuulumattomia: pelurin todistus ei ole Jumala-todistus eikä väitäkään olevansa; toisaalta se ei liioin neuvo uskomaan minkäänlaiseen valheeseen vaan ainoastaan toimimaan epävarmuuden alaisena mahdollisimman järkevästi. Siksi sille on mahdotonta saada osuvaa vasta-argumentaatiota tällaisista aineksista.

Luvun loppuosassa vedotaan siihen, että Jumalaan uskominen "valheellisesti ja itsekkäästi palkkion toivossa" ei ole moraalisesti korkeatasoista. Eihän pelurin todistus sellaista väitäkään, joten vasta-argumentiksi ei ole tästäkään ajatuksesta:<ref>Koko peliteorian lähtökohtaa voi tietysti syyttää "epämoraaliseksi", koska siinä pyritään maksimoimaan omia eikä vastapelurin voittomahdollisuuksia; samoin erilaisille valmennuskursseille osallistumista voisi vastustaa sillä perusteella, että niille osallistumisen tarkoituksena on viedä opiskelupaikat muilta pääsykokeisiin osallistujilta, jne. Onkin jossain määrin hämmästyttävää, luulottelevatko "vapaa-ajattelijat" olevansa itse moraalisesti niin korkeatasoisia, että tällaisella kritiikillä olisi jotain kantavuutta.</ref> valheellisesta uskosta ei olisi hyötyä (vain leikisti voittoruutuun sijoitetut pelimerkit eivät oikeasti tuo voittoa), ja kristillisen Jumalaan uskomisen idea on nyt nimenomaan siinä, että "me olemme syntiset" emmekä pääse itsekkyydestämme mihinkään – jos taivaaseen otettaisiin vain epäitsekkäitä ihmisiä, se jäisi kyllä tyhjilleen.<ref>Tässä elämässä kyse siis on kuin onkin pitkälti eräänlaisesta uhkapelistä, jossa kaikki kyllä tähtäävät omalta kannaltaan parhaaseen tulokseen, mutta jo etukäteen on selvää, että "jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa voittopalkinnon": kaikki katsomukset eivät millään pysty toteuttamaan kannattajilleen (saati ulkopuolisilleen) sitä, millä itseään mainostavat.</ref>

Näiden ajatusten välissä yritetään vastustaa Pascalin (kuulemma) neuvomaa toimintatapaa: "pitää ryhtyä elämään ikään kuin uskoisimme jumalaan". Ensin sitä koetetaan väittää mahdottomaksi ja sitten epämoraaliseksi. Näyttämättä jää, miten ateistiksi ryhtyminen (esim. siinä toivossa, että kymmentä käskyä pääsisi rankaisematta rikkomaan) olisi sen moraalisempaa.

=== "Todistus voidaan kääntää" ===

Artikkelin alkuosa siis epäonnistuu horjuttamaan pelurin todistusta, mutta tämä väliotsikko lupaa korjata tilanteen: jos näet jokin todistelutapa voidaan todellakin kääntää, siis käyttää aivan vastaavaa päättelyä juuri päinvastaisen johtopäätöksen tukemiseksi, kyseinen menettely on tietenkin arvoton erottamaan totuutta erheestä tai (kuten tässä tapauksessa on tarkoitus) järkevää menettelytapaa typerästä.

"Voidaan yhtä hyvin väittää, että ateisti palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuomitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen. Tällöin pelurin olisi pyrittävä olemaan uskomatta jumalaan." Väittäähän toki voidaan, ja kieltämättä pelurin subjektiivisesti ajatellen kannattaisi<ref>olisi siis sisäisesti johdonmukaisinta suhteessa käytetyn informaation sisältöön ja optimoisi pelin odotusarvon suhteessa tällöin käytettyihin premisseihin</ref>, jos näin uskoisi, toimia ehdotetulla tavalla; mutta miten lienee tällaisen väitteen uskottavuuden laita? Miksi pelurin kannattaisi ottaa tuo "yhtä hyvin" -väite vakavasti?

Tässä kohdassa artikkelin lukija joutuu lähes hieraisemaan silmiään: ateismin parhaiksi perusteiksi nousevat näköjään eräät ''buddhalaiset<ref>Sittemmin kristillisenä apologeettana ja kirjailijana mainetta niittänyt [[C. S. Lewis]] on kertonut ennen kristityksi kääntymistään totuutta etsiessään päätyneensä järjellään siihen tulokseen, että jos ylipäänsä on olemassa jokin tosi uskonto, sen on oltava joko hindulaisuus tai kristinusko; ei näet vaikuttanut luultavalta, ettei tosi uskonto olisi saanut minkäänlaista merkittävää vaikutushistoriaa (joten vaihtoehtoja ei itse asiassa ollut kovinkaan monta) tai että se olisi syntynyt vasta suhteellisen myöhäisessä historian vaiheessa, selvästikin aiemman uskonnollisen sisällön pohjalta ja sen kritiikkinä (kuten buddhalaisuus hindulaisuuden tai muhamettilaisuus kristinuskon aineksista).</ref> tekstit''. [[Raamatun historiallinen luotettavuus|Raamatun historiallisesta paikkansapitävyydestä]] on sentään runsaasti näyttöä itse tekstien ulkopuoleltakin (muista historian lähteistä ja arkeologiasta), mutta miten vapaa-ajattelijat ajattelivat vakuuttavansa Pascalista vaikuttuneen pelurin ''Pāli''-kaanonin "ns. brahma- ja deeva-tasoja ja niitä hallitsevia jumaluuksia" koskevien ajatusten peliteoreettisesta merkittävyydestä?<ref>Ei silti, kyllä [[Pascalin peliteoria]] yleistyy tarvittaessa vaikka näihinkin ajatuksiin, kuten sitä käsittelevässä artikkelissa on hahmoteltukin: buddhalaisuuden todennäköisyysarvion voi sisällyttää vaihtoehtojen joukkoon, eikä se lopputulosta yleisesti ottaen juuri hetkauta, sillä syklisen aikakäsityksen puitteissa lopullisia voittajia ei oikeastaan ole.</ref>

Huomionarvoista on sekin, että nämä esiin otetut buddhalaislähteetkään ''eivät'' esitetyn referaattinsa mukaan suinkaan väitä, "että ateisti palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuomitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen". Sen sijaan niitä näköjään pyritään käyttämään tietynlaisen ajatushämäyksen välineenä: tässäpä meillä on (buddhalaista hindujumaluuksien vastaista propagandaa sisältävä) "pyhä teksti", jonka mukaan kuolemanjälkeiset tilat eivät voi olla pysyviä. "Siksi" Raamatun lupauksia iankaikkisesta elämästä Jeesuksen Kristuksen valmistaman pelastuksen osallisuudessa ei muka kannattaisi uskoa!

Mutta eihän kukaan missään mielessä vilpitön totuuden etsijä voi lähteä siitä olettamuksesta, että kaikki uskontojen perustekstit olisivat ilman muuta yhtä tosia,<ref>Ainoastaan olettamalla tekstit "yhtä tosiksi" ne voidaan rinnastaa ja väittää eri väitteitä muitta mutkitta "yhtä hyviksi" ja sellaisina jotenkin "toisensa neutraloiviksi", kuten tässä ilmeisesti on pyritty menettelemään.</ref> vaan koska ne ovat keskenään täysin ristiriitaisia, ainakin osa niistä on välttämättä harhassa<ref>kuten itse asiassa tässä kohdin siteerattu buddhalaistekstikin edellyttää: 'minä olen oikeassa, tietyt hindu-uskomukset perusteineen väärässä'</ref>. Tällöin totuudenetsijän kysymyksiksi muodostuu:
# Mikä on totuus (tunteakseni sen ja sitoutuakseni siihen)?
# Jos en vielä tiedä vastausta edelliskysymykseen, miten minun olisi tässä vaiheessa paras menetellä?
Kristillinen apologetiikka pyrkii kaiken kaikkiaan auttamaan vastausten löytämisessä kumpaankin näistä kysymyksistä, ja Pascalin vedonlyönti nimenomaan niistä jälkimmäiseen. Tällaisilla artikkeleilla "vapaa-ajattelijat" koettavat sen sijaan näköjään kummankin kysymyksen osalta lyödä vain kapulaa rattaisiin.

Näin ollen tekstin tämä alaluku ei kaiken kaikkiaan onnistu antamaan mitään järkisyitä Pascalin argumentin käännettävissä olemisen puolesta: jossitellahan aina voidaan, mutta "voidaan yhtä hyvin väittää" -heiton ''järkiperustelut'' suorastaan loistavat poissaolollaan.

=== Kokonaisarvio ===

Artikkeli on sangen kiintoisa todistuskappale vapaa-ajattelun tietyissä suhteissa todellakin vapaasta luonteesta: sen puitteissa voi näköjään jokseenkin vapaasti heitellä ajatuksia ilman sen kummempaa viitteistystä – lähde- tai (esityksen sisäistä logiikkaa koskevasta) itsekritiikistä puhumattakaan. Pascalin argumentti on kuitenkin suunnattu elämänsä vakavasti ottaville, eikä heitä näin heppoisin eväin tieltä heivattane.