Muokataan sivua Kalam- kosmologinen argumentti

Kosmologisen argumentin eri muodot pyrkivät osoittamaan riittävän Älyn tai Alkusyyn (lat. ''prima causa'') olemassaolon kosmoksen olomassaolon perusteella. Argumenttia ovat puolustaneet mm. [[wp:Platon|Platon]], [[wp:Aristoteles|Aristoteles]], [[wp:Maimonides|Maimonides]], [[wp:Anselm_Canterburylainen|Anselm]], [[wp:Tuomas Akvinolainen|Tuomas Akvinolainen]], [[wp:Descartes|Descartes]], [[wp:Spinoza|Spinoza]], [[wp:Leibniz|Leibniz]], [[wp:Locke|Locke]] ja nykyisin esimerkiksi [[William Lane Craig]], joka teki aiheesta mm. tohtorinväitöskirjansa.
[[Kuva:202406main image 958 800-600.jpg|right|thumb|250px|Kosmologisen argumentin mukaan mm. kaikella, millä on alku, on myös syy.]]
Keskiajalla islamilainen teologi al-Ghazali (1058-1111) tiivisti väitteen Jumalan olemassaolosta hyvin yksinkertaiseen muotoon:<ref>Craig W. L. (1998) "Design & Cosmological Argument" teoksessa Mere Creation – Science, Faith & Intelligent Design, toim. Dembski W. A., Downers Grove, Illinois, InterVarsity Press, s. 333</ref>
# Kaikella, joka alkaa olla olemassa, on syy olemassaololleen.
#Universumi alkoi olla olemassa.
#Universumilla on syy olemassaololleen.

Ensimmäinen premissi on varsin vakuuttava: sen voidaan olettaa olevan totta, oli kyseessä lähes mikä tahansa asia.<ref>Asiaa voi arvioida tarkastelemalla vaihtoehtoja: Tämän premissin kiistäminen on loogisesti yhtäpitävää seuraavan väitteen myöntämisen kanssa: ''"On olemassa jotain sellaista, joka on saanut alkunsa ilman mitään syytä."'' Tämä väite puolestaan on ongelmallinen mm. seuraavista syistä:
* Se on intuitiivisesti epäuskottava &ndash; etsimättä tulee mieleen kysymys: "Miksi uskoisin tällaista? Eihän tuota kukaan järkevä ihminen 'purematta niele'! Olisi kyllä työn ja tuskan takana yrittää ylipuhua minuti tuohon käsitykseen."
* Se on käytännössä mahdoton osoittaa todeksi: miten voisi todistaa, että jotakin on syntynyt (tai edes voisi syntyä) ilman mitään syytä?
** Toisaalta sen esittäjällä on katsottava olevan todistamisen taakka, kuten olemassaoloväitteiden esittäjillä yleensäkin. Pelkkä väittäminen ei siis ole tällaisissa tapauksissa vakuuttavaa, vaan tueksi tarvittaisiin perusteluja.
* Se on älyllisesti epätyydyttävä: sen hyväksyminen rampauttaisi tai suorastaan lopettaisi syy-yhteyksiä koskevan tutkimuksen &ndash; aina, kun tutkimuskohteen aikaansaanut syy ei ole ilmeinen, olisi mahdollista olettaa, ettei mitään syytä kenties ole olemassakaan, joten asian voi jättää sikseen.</ref> Toinen premissi on puolestaan modernin kosmologian tulos. [[wp:Big Bang -teoria|''Big Bang'' -teorian]] mukaan avaruudella ja ajalla on alku, jota "ennen" ei materiaa, avaruutta eikä aikaa ole ollut. On esitetty spekulatiivisia teorioita siitä, että tunnettu universumi olisi vain yksi tapaus useista samankaltaisista "kuplista". Borde, Guth ja Vilenkin ovat kuitenkin osoittaneet (BGW-[[AW:S#teoreema|teoreema]]), että kaikissa tällaisissa metakosmologisissa malleissa on myös alku, mikäli avaruus niissä keskiarvoisesti laajenee, kuten se lähes poikkeuksetta tekee.<!--lähde?--> Lisäksi voidaan [[AW:S#argumentoida|argumentoida]], että todellinen ääretön sarja fysikaalisia tapahtumia on mahdottomuus, joten tämänkin perusteella universumilla on oltava alku.

Entä mikä olisi ''riittävä ajan ulkopuolinen syy'' kaikelle materialle ja tilalle universumissa? Ajaton, ei-materiaalinen ja transsendenttinen, erittäin voimakas Jumala.<ref>* Jos ajalla on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava ajan itsensä ulkopuolella, siis ''iankaikkinen''.
* Jos materialla (materia-energialla) on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava materiaalisuuden ulkopuolella, siis ''aineeton''.
* Jos kosmoksella on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava kosmoksen ulkopuolella eli ''transsendenttinen''.
* Lienee ilmeistä, että universumin koko ja muut ominaisuudet osoittavat aiheuttajansa olevan erittäin voimakas, mahdollisesti jopa ''kaikkivaltias''.
* Koska universumia luonnehtii osiensa jatkuva syy-yhteyssuhteisuus, sen alkua ei voi sijoittaa tilanteeseen, jossa tämä syy-yhteyssuhteisuus oli jo voimassa. Siksi on perusteltua olettaa universumin aiheuttaneen syyn olevan aiheuttamaansa universumiin aivan erilaisessa suhteessa kuin millaisissa suhteissa universumin osat ovat toisiinsa. Kaikki universumin osien väliset syy-yhteyssuhteethan ovat voineet astua voimaan vasta universumin näiden osien ja siis itse universuminkin jo ollessa olemassa. Universumin aiheuttanut syy ei siis tämän mukaan ole deterministisessä eikä stokastisessa riippuvuussuhteessa universumin olemassaoloon vaan on toiminut täysin vapaasti, siis omasta tahdostaan. Tämä perustelee syyn olevan ''persoonallinen'' ja ''itsestään käsin toimiva''.
Edellä perusteltujen ominaisuuksien perusteella aiheuttajaksi voidaan nimenomaan järjen tasolla tunnistaa ''Jumala''. Muuta tunnettua käsitteellistä vaihtoehtoa ei ole. (Platonin ''demiurgi''-teoria [että aineellisen maailman olisi järjestänyt joku Jumalaa alempi persoona] edellyttäisi itse aineellisen maailman olevan ikuinen ja että vain siinä oleva järjestys olisi yliluonnollista alkuperää. Aineellisen maailman ikuisuus ei kuitenkaan sovi yhteen modernin fysiikan kanssa.)</br>Tämä Jumalan olemassaolon osoittava päätelmä on ontologisella, ei eksistentiaalisella tasolla: siinä puhutaan Jumalan olemassaolosta vain yleisellä tasolla, ei Jumalan olemassaolon henkilökohtaisesta kokemisesta. Siksi tämä päättely on loogisesti mahdollista hyväksyä, vaikka väittäisi kaikkia uskonnollisia kokemuksia epäluotettaviksi ja kaikkia tunnettuja uskontoja erehdyksiksi.</br>Edellä selitettyjen ominaisuuksien luonnehtiman Jumalan olemassaolo on siis itsessään tosiseikka, mutta tämän tosiseikan tunnustamisen mahdolliset seuraukset henkilökohtaisella tasolla ovat asia erikseen. Raamatunkin mukaan Jumalan olemassaolo on nimenomaan ''tiedon'' asia ({{rp|Room. 1:19-20}}), pelastus taas sellaisen ''uskonluottamuksen'' asia, jota ihminen ei saa järkeilemällä vaan Kristuksen evankeliumin kuulemalla ja siihen suostumalla ({{rp|Room. 10:13-14}}, {{rp|Room. 10:17}}).</ref>

== Kaikella [[AW:S#kontingentti|kontingentilla]] on alkunsa ja aiheuttajansa ==

Jos jollakin olemassa olevalla asialla on [[AW:S#teoreettinen|teoreettinen]] mahdollisuus olla olematta olemassa, voidaan sen olemassaolon katsoa aiheutuneen jostakin. Maalaisjärjen mukaan kaikella olevaisella, jolla on alku, on myös aiheuttaja. Koko [[wp:maailmankaikkeus|maailmankaikkeus]] on näin ollen oikeastaan monimutkainen rakennelma erilaisia syy- ja seuraussuhteita. Ns. maalaisjärki perustuu pitkälti [[AW:S#analogia|analogioihin]] eli rinnastuksiin, joita tehdään kokemusmaailman pohjalta. Koska käytännön elämässä ei törmätä asioihin, jotka alkaisivat olla olemassa ilman aiheuttajaa, oletamme, että sama pätee myös teoreettisemmalla tasolla.

Ihmisen kannalta mielenkiintoista on nimenomaan meitä ympäröivän universumin alku ja aiheuttaja, koska tuntemamme todellisuus on nimenomaan tämä universumi. Ajattelumme ja siinä käyttämämme käsitteet ovat rajoittuneet tämän universumin sisällä vallitseviin lakeihin.

== Universumin alku ==

1920–luvulla astronomi [[wp:Edwin Hubble|Edwin Hubble]] havaitsi [[wp:punasäteily|punasäteily]] –ilmiön, joka yleisen käsityksen mukaan osoittaa [[wp:Universumi#Maailmankaikkeuden_laajeneminen|universumin laajenevan]]. Tämä löytö johti niin kutsuttuun [[wp:Alkuräjähdys|''Big Bang'' –teoriaan]]<ref> Nimityksellä on suomenkielinenkin vastine: ''jymypaukkuteoria''.</br>''Big Bang'' -ilmauksen otti käyttöön astronomi Fred Hoyle, joka itse siinä vaiheessa kannatti omaa kilpailevaa ''Steady State'' -teoriaansa. Tämä "jatkuvan luomisen" teoria edellytti ainetta syntyvän kaiken aikaa vähin erin lisää, niin että universumin ominaistiheys pysyy sen laajenemisesta huolimatta vakiona. Jatkuvan luomisen teoria ei ennustanut jymypaukkuteorian mukaista avaruuden taustasäteilyä, ja kun mittaukset vahvistivat taustasäteilyn olemassaolon, Hoyle myönsi "tappionsa".</br>"''Big Bang'' -teoria" oli siis alun perin poleeminen pilkkanimi, joka kuitenkin ajan mittaan vakiintui yleiseen käyttöön ja muuttui koetulta sävyltään humoristisen neutraaliksi.</ref>. Tämä tiedemaailmassa tällä hetkellä vallalla oleva teoria käsittää ainakin kaksi perusteesiä:
#Tuntemamme universumi sai alkunsa suuresta räjähdyksestä noin 15 miljardia vuotta sitten ja on tämän jälkeen laajentunut.
#Alkuperäisen teorian mukaan<ref>Moreland J.P. (1987) s. 33</ref> ennen ''Big Bang''iä kaikki olevainen oli matemaattisessa pisteessä, joka oli äärettömän tiheä. Tähän kaikkien [[AW:S#dimensio|dimensioiden]] ulkopuolella olevaan pisteeseen sisältyi kaikki massa, energia, tila ja aika.

[[wp:Termodynamiikka|Termodynamiikan]] toisen pääsäännön, nk. [[wp:entropia|entropian lain]], mukaan käytettävissä olevan energian määrä vähenee suljetussa systeemissä, johon ei tule lisäenergiaa ulkopuolelta. Tämän johdosta universumillammekin on mitä varmimmin edessään lämpökuolema (''heat death''). Maailmankaikkeus ei siis voi olla ikuinen, koska jossakin vaiheessa sitä olisi jo kohdannut tämä lämpökuolema.<ref>Craig W. L (1994) Reasonable Faith – Christian Truth and Apologetics, Wheaton, Illinois, Crossway Books, s. 115</ref> Sitä, ettei universumi ole luonteeltaan ikuinen vaan on saanut alkunsa ja ollut sen jälkeen olemassa vain äärellisen aikajakson verran, voi siksi pitää tieteellisenä tosiasiana jymypaukkuteoriasta riippumattakin.<ref>Jymypaukkuteoria nauttii varsin suurta kannatusta tutkijoiden keskuudessa, ja monet kristityt apologeetat perustavat teesinsä nimenomaan tähän teoriaan. ''Big Bang'' –teoriassa onkin mielenkiintoisia näkökohtia, jotka puoltavat vahvasti sitä näkemystä, että kaiken takana on älyllinen suunnittelija. Kyseistä teoriaa on kritisoitu pitkälti uskonnollisista syistä, koska "alun" tunnustaminen herättää väistämättä joidenkin mielestä pelottavia teologisia kysymyksiä. Kuten tässä luvussa huomaamme, alun olemassaolo viittaa voimakkaasti myös "alun aiheuttajan" olemassaoloon.</ref> Ajatus ikuisesta maailmankaikkeudesta sotii tuntemiamme [[AW:S#luonnonlaki|luonnonlakeja]] vastaan. [[AW:S#teoria|Teoria]] esimerkiksi ikuisesti supistuvasta ja jälleen laajenevasta<ref>eli syklisesti sykkivästä</ref> maailmankaikkeudesta on luonnonlakien vastainen ja näin ollen mahdoton, ainakin jos huomioon otetaan vain naturalistiset selitykset.<ref>Näistä tarkemmin Craig (1994), ss. 102-116</ref>

Pyrkiessämme hahmottamaan maailmankaikkeuden syntyä joudumme väistämättä tunnustamaan ajattelukykymme rajallisuuden ja toisaalta itse tapahtuman käsittämättömyyden. [[wp:astronomi|Astronomi]] Robert Jastrow onkin todennut mielenkiintoisesti [[kreationismi|luomisajattelun]] ja ''Big Bang'' –teorian yhtäläisyyksistä:

{{Quotation|Mikä on lopullinen ratkaisu universumin alkuperää koskien? Astronomien antamat vastaukset ovat sekä toisistaan poikkeavia että merkittäviä. Kaikkein merkittävin on se tosiasia, että tieteessä, kuten Raamatussa, maailma alkaa luomisteolla.|Wiester J.|(1983) The Genesis Connection, Nahsville, Nelson, s.24}}

Jos Luoja-hypoteesi hylätään, joudutaan silti hyväksymään "[[ihme]]". Kuten C.S. Lewis toteaa:

{{Quotation|Muna, joka ei tule linnusta, ei ole yhtään sen luonnollisempi, kuin lintu, joka on ollut aina olemassa.|Lewis C.S.|[[God in the Dock]], s. 211}}

Jumala on ainoa olio, jonka olemassaolo ei ole alkanut, joten hänellä ei tarvitse olla aiheuttajaa. Jos Jumalalla olisi aiheuttaja, joutuisimme siirtämään Jumalan "tittelin" tälle aiheuttajalle, joten Jumalan ikuisuus on tässä mielessä varsin [[AW:S#looginen|looginen]] [[AW:S#attribuutti|attribuutti]] Luojalle. Arkielämän pintahengitysfilosofiassa usein esille tuleva Jumalan näkymättömyyden ongelma liittyy sekin omalta osaltaan tähän argumenttiin. Jumala ei ole meidän kolmiulotteisessa tilassamme, jonka pystymme havaitsemaan aisteillamme. Aistimmehan on valmistettu tämän maailmankaikkeuden ilmiöitä havainnoimaan. Jos Jumala olisi aistein havaittava, hänen täytyisi olla osa maailmankaikkeutta ja atomien toiminnalla selitettävissä. Tällöin Jumala olisi myös entropian lain alainen ja olisi loogista olettaa hänen olemassaolonsa alkaneen joskus ja päättyvän joskus. Jumala kokisi näin ollen lämpökuoleman!

Vaikka tieteellisten yksityiskohtien onkiminen [[Raamattu|Raamatusta]] on [[AW:S#hermeneutiikka|hermeneuttisesti]] ongelmallista, monet Jumalan attribuutit Raamatussa ovat yhteensopivia esittämäämme, ja osittain fysiikan lakeihin perustuvaan, [[AW:S#argumentti|argumenttiin]]. Kun puhutaan Jumalan katoamattomuudesta ja muuttumattomuudesta, voidaan nämä kuvaukset tietysti ymmärtää suhteellisena esimerkiksi ihmisen elinikään nähden. Toisaalta ne sopivat myös jo mainittuun Jumalan "toisulottuvuuteisuuteen" eli siihen, että Jumala ei voi olla samojen luonnonlakien alainen kuin luomakunta. Hindulaisen teologian mukaan jumala on täydellisesti sama kuin luomakunta.<ref>Albrecht M. (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus, PerusSanoma, s. 155</ref> Myös [[New Age]] –filosofiassa jumala määritellään säännöllisesti osaksi luomakuntaa,<ref>Esimerkiksi New Age-feminismin vaalima äiti maa tai maajumalatar-ajattelu korostaa sitä, että tämä jumalatar ei hallitse maailmaa, vaan että hän on maailma. Starhawk, The Spiral Dance, New York: Harper & Row 1989, 23. Tämän uskomuksen mukaan äiti maa pirstaloitui alempiarvoisiksi jumaliksi, kun patriarkaalinen kulttuuri tunkeutui muinaiseen Eurooppaan noin 5000 –25 000 vuotta sitten. Tuhoamalla luonnon voi siis tuhota Jumalan! Wise R.& Brooke T. Goddess Worship, Spiritual Counterfeit Project Newsletter, Winter 1998/99, Vol 23:2, 4.</ref> jolloin jokaisesta ihmisestä tulee Jumala.<ref>Sire J. W. (1991) Missä maailmassa – Maailmankatsomukset puntarissa, Perussanoma, s. 136</ref> Tämä ei esitetyn kosmologisen argumentin perusteella voi olla Luojan määritelmä. Itämaisiin uskontoihin ja New Age –ajatteluun liittyvät [[AW:S#syklinen|sykliset]] käsitykset maailmankaikkeuden "jälleensyntymisestä" ovat, kuten aiemmin totesimme, ongelmallisia mm. entropian lain vuoksi.

== Kosmologisen argumentin kritiikkiä ==
===Universumin syyn syy?===
Ehkä ensimmäisiä vastavetoja kosmologiselle argumentille on kysymys 
{{Quotation|Eikö vastaava päde Jumalaankin – mikä syy Hänet siis on saanut aikaan?}} 
Mutta tietenkään Jumalalla ei ole alkua, Hän välttämätön olio (ks. esim. [[ontologinen argumentti]]) samoin kuin esimerkiksi logiikan lait. Jumala on aina ollut olemassa, joten Jumalan olemassaololle ei tarvitse esittää syytä. Aiemmin ateistit itse argumentoivat, että koska universumilla ei ole alkua, sillä ei tarvitse olla syytä.<!--lähde?--> Moderni tähtitiede osoitti kuitenkin tämän ateistien oletuksen ja siten koko väitteen vääräksi.

===Aikakin alkoi===
Maineikas fyysikko [[wp:Stephen Hawking|Stephen Hawking]]  myöntää kirjassaan Ajan Lyhyt Historia, että "niin kauan kuin universumilla on alku, voimme olettaa, että sillä oli suunnittelija". Hawking vaikuttaakin pyrkivän kirjassaan pääsemään eroon universumista, joka viittaisi jonkinlaiseen suunnittelijaan<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is there Scientific Evidence for an Intelligent Creator of the Universe? | Osoite = http://www.veritas.org/media/talks/691 | Viitattu = 1.5.2009 | Selite = | Tekijä = Walter Bradley | Julkaisija = [http://www.veritas.org/ The Veritas Forum] | Ajankohta = Louisiana State University 2005 }}</ref>.
{{Quotation|Vaikka universumin alkutilasta ei voida sanoa varmuudella paljoakaan, voidaan sanoa että lähestyttäessä alkuhetkeä koko universumi oli puristunut singulariteetiksi. Yleistä suhteellisuusteoriaa käyttäen universumi oli äärettömän tiheä ja kuuma singulariteetti ennen laajentumistaan. Tämän singulariteetin alkuhetkestä ei voida sanoa mitään, koska äärettömässä lämpötilassa ja tiheydessä tuntemamme fysiikan lait eivät luultavasti päde. Koska avaruus ja aika muodostuivat tästä singulariteetin laajentumisesta, ei ole loogista puhua ajasta ennen tätä singulariteettia. Täten voidaan myös todeta tämän singulariteetin olevan ikuinen, jolloin kosmologisen argumentin vastalauseena käytetty universumin oletettu ikuisuus voidaan muuntaa muotoon "energia on aina ollut olemassa".|Hawking & Ellis|1973<ref>Hawking, Stephen; and Ellis, G. F. R. (1973). The Large Scale Structure of Space-Time. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-09906-4.  The classic reference.</ref>}}

Tässä vastaväitteessä fysiikka ymmärretään melko oikein, mutta väärinymmärretään alkamisen käsite. Asian alkaminen olemaan ei edellytä aikaa jolloin asia ei ole ollut olemassa <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Youtube Takes Out the Cosmological Argument! | Osoite = http://www.reasonablefaith.org/site/News2?page=NewsArticle&id=6515 | Viitattu = 20.3.2009 | Selite = | Tekijä = William Lane Craig | Julkaisija = Reasonable Faith | Ajankohta = 2007  }}</ref>. Asia x alkaa olemaan hetkellä <math>t</math> jos ja vain jos <ref>Philosophical Foundations for a Christian Worldview, J.P. Moreland, W. Lane Craig, Intervarsity Press, 2003.</ref>
* x on olemassa ajankohdassa <math>t</math> eikä x ole maailmassa olemassa ajattomasti.
* On aika <math>t</math> jolloin x on olemassa eikä ole aikaa <math>t^'< t</math> jolloin x on olemassa. 
* x:n olemassaolo on ajallinen tosiasia.

Lisäksi yo. vastaväitteessä ikuisuuden käsite ymmärretään siten, että asia on ollut olemassa kaikkina universumimme aikoina. Tämä on kyseenalaista, sillä normaalisti ikuisuudella tarkoitetaan ääretöntä aikaa. Vasta-argumentti vetoaakin ehkä enemmän intuitiivisesti tämän ikuisuus-sanan sisälllön vaihdon kautta, koska ääretön aika todellakin poistaisi alkamisen. Mikäli puhutaan vain siitä että asia on ollut olemassa kaikkina universumimme aikoina, on selvää että koska aika on alkanut, myös itse asia on alkanut olemaan. Ajan alkaminen siis lähinnä vahvistaa Kalamin kosmologisen argumentin.

== Aiheesta muualla ==
=== Internet ===
* [http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/netkosmo.htm Matti Kankaanniemi: Kosmologinen argumentti]
* [http://www.tomhimanen.org/?p=27 Tom Himanen: Alkusyy]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Filosofia]]
[[Luokka:Argumentit]]
[[Luokka:Kosmologia]]