Muokataan sivua Maailman ikä – teologinen näkökulma

==Ensimmäisen Mooseksen kirjan tekstiin liittyviä huomioita==

===Jae 1===
{{rp|1. Moos. 1:1}}
Kaiken tyhjästä luominen. Jotkut nykyajan kommentaattorit ovat kyseenalaistaneet ex nihilo-tyhjästä luomisen, tulkiten 1. jakeen "kun alussa Jumala loi...", mutta teksti itse ei viittaa tähän, vaan tarkoittaa selvästi ei-mistään luomista.<ref>William Lane Craig, Defender's class, The Doctrine of Creation, part 2</ref> <ref>Genesis, 2004, Claus Westermann</ref>

Hebrean rakenne viittaa siihen että 1. jae on taustainformaation antava johdanto jatkolle. Teksti sallii ajallisen aukon jakeeseen 2 mentäessä.

===Jae 2===
{{rp|1. Moos. 1:2}}
Maapallon muokkaaminen sekaisesta (sana tarkoittaa asumattomaksi kelpaamaton hukkamaa, ei täysin kaoottinen) tilasta.

===Jae 14===
{{rp|1. Moos. 1:14}}
Aurinko, kuu ja tähdet
Jae 14 Teksti ei edellytä sitä että tässä luodaan taivaankappaleet vaan ilmaisu on erilainen kuin ympäristössä pikemminkin viittaa siihen että niitä aletaan käyttää päivien ja öiden erottamiseen.
<ref>William Lane Craig, Defender's class, The Doctrine of Creation, part 3</ref>
<ref>Genesis Unbound: A Proactive New Look at the Creation Account, 1996, John Sailhammer</ref>

{{rp|1.Moos. 1}} luomista tapahtuu tekemällä ja sanomalla. Jumala tekee sanomalla, ja sitten ehkä kirjoittaja kommentoi miten se tapahtuu. Esim. jakeet 11 ja 12. Jae 16 lienee siis kommentaari jakeeseen 15. 

Eli 4. päivänä ei ehkä luoda taivaankappaleita vaan niille annetaan tarkoitus (aikojen osoittaminen), vastakohtana niitä palvoville ympäröiville pakanakulttuureille, ja todetaan että Jumala on tehnyt ne.

Sivulla [[luominen raamatussa]] on kattavampi lista luomiseen liittyvistä raamatunkohdista.

==Tulkintakannat liittyen maapallon ikään==

Hyvä tulkintakantojen esittely on PCA report http://www.origins.org/articles/00site_pcareport.html . 

===24h päivän "kirjaimellinen" tulkinta===
Tämän adventistien keskuudesta modernilla ajalla lähteneen tulkintakannan popularisoivat Morris ja Whitcomb kirjassaan The Genesis Flood.
====Perustelut puolesta====
====Perustelut vastaan====

===Määräämättömän pitkä päivä===
====Perustelut puolesta====
*{{rp|1. Moos. 1:12}} "maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita..." maa tuottaa - vaikuttaa pitemmältä kuin yksi päivä.
*{{rp|1. Moos. 2:4}} "Siihen aikaan" on sama sana kuin "päivä", joka tässä siis viittaa pitempään ajanjaksoon. Samoin ilmeisesti eze 30:3 ja Hoosea 6:2 käyttävät päivä-sanaa pitemmässä mielessä, Hoos 6:2 liittää sanaan myös numeron.
*Seitsemäs päivä ei ilmeisesti pääty, sen päättymisestä ei käytetä samaa 'Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, N:nnäs päivä' -rakennetta, myös uuden testamentin mukaan Jumalan lepopäivä jatkuu ({{rp|Hebr. 4:1-5}}). Lisäksi Jeesus totesi 'Minä ja Isäni teemme yhäti työtä' vastineena sapattikielloille, viitaten ilmeisesti siihen että Jumala tekee laupeuteen liittyvää työtä lepopäivänään. (Tämä selittäisi myös miksi Jumala ei kokoajan ja näkyvästi ole vuorovaikutuksessa luomakuntaansa.)
*Aatami tekee melko paljon hommia 6. päivänä, hän mm. nimeää kaikki eläimet. Kun Eeva herää, Aatami toteaa "vihdoin". Tämä viittaa pitempään aikaan kuin päivä.

====Perustelut vastaan====

===Tekstikehys===
Tässä keskiaikaisessa kannassa pidetään 1Moos1:stä kuvainnollisena kehyksenä. 
====Perustelut puolesta====
Pääperusteluna kannalle on, tekstin rakenne, jossa asetetaan asujat yhtenä päivänä tehtyyn ympäristöön kolmen päivää myöhemmin. 1. ja 4. päivät vastaavat toisiaan, samoin 2. ja 5. sekä 3. ja 6. päivät pareittain. 
====Perustelut vastaan====

===Analogiset päivät===
Melko sama kuin Tekstikehys-tulkinta mutta päivistä säilytetään kronologista järjestystä.
====Perustelut puolesta====
====Perustelut vastaan====

===Puutarha===
Tässä erään huomattavan evankelikaalisen VT tutkijan esiin tuomassa kannassa ajatellaan, että {{rp|1. Moos. 1:1}} kertoo maailman luomisesta ja {{rp|1. Moos.  1:2-2:4a}} maan valmistamisesta (Eedenin puutarha/luvattu maa) <ref>Genesis Unbound: A Proactive New Look at the Creation Account, 1996, John Sailhammer</ref>.

==Viitteet==
{{Viitteet}}