Muokataan sivua Kalam- kosmologinen argumentti

Kosmologisen argumentin eri muodot pyrkivät osoittamaan riittävän Älyn tai Alkusyyn (''prima causa'') olemassaolon kosmoksen olomassaolon perusteella. Argumenttia ovat puolustaneet mm. [[wp:Platon|Platon]], [[wp:Aristoteles|Aristoteles]], [[wp:Maomonides|Maomonides]], [[Anselm]], [[Tuomas Akvinolainen]], [[wp:Descartes|Descartes]], [[wp:Spinoza|Spinoza]], [[wp:Leibniz|Leibniz]], [[wp:Locke|Locke]] ja nykyisin esimerkiksi [[William Lane Craig]], joka teki aiheesta mm. tohtorinväitöskirjansa.
[[Kuva:202406main image 958 800-600.jpg|right|thumb|250px|Kosmologisen argumentin mukaan mm. kaikella, millä on alku, on myös syy.]]
Keski-ajalla islamilainen teologi al-Ghazali (1058-1111) tiivisti väitteen Jumalan olemassaolosta hyvin yksinkertaiseen muotoon:<ref>Craig W. L. (1998) "Design & Cosmological Argument" teoksessa Mere Creation – Science, Faith & Intelligent Design, ed. Dembski W. A., Downers Grove, Illinois, InterVarsity Press, s. 333</ref>
# Kaikella, joka alkaa olla olemassa, on syy olemassaololleen.
#Universumi alkoi olla olemassa.
#Universumilla on syy olemassaololleen.

Ensimmäinen premissi on melko vahva: sen voidaan olevan totta, oli kyseessä lähes mikä tahansa asia. Toinen premissi on puolestaan modernin kosmologian tulos. [[wp:Big Bang -teoria|Big Bang -teorian]] mukaan avaruudella ja ajalla on alku, jota "ennen" ei materiaa, avaruutta eikä aikaa ole ollut. On esitetty spekulatiivisia teorioita siitä, että tunnettu universumi olisi vain yksi tapaus useista samankaltaisista "kuplista". Borde, Guth ja Vilenkin ovat kuitenkin osoittaneet (BGW-[[AW:S#teoreema|teoreema]]), että kaikissa tällaisissa metakosmologisissa malleissa on myös alku, mikäli avaruus niissä keskiarvoisesti laajenee, kuten se lähes poikkeuksetta tekee.<!--lähde?--> Lisäksi voidaan [[AW:S#argumentoida|argumentoida]], että todellinen ääretön sarja fysikaalisia tapahtumia on mahdottomuus, joten tämänkin perusteella universumilla on oltava alku.

Entä mikä olisi riittävä ajan ulkopuolinen syy kaikelle materialle ja tilalle universumissa? Ajaton, ei-materiaalinen ja transsendenttinen, erittäin voimakas Jumala.<!--Tähän ois hyvä laittaa joku, joka on väittäny näin; vaikka Puolimatka? En nimittäin oo ihan varma, että voidaanko em. premisseistä johtaa loogisesti esim. luojaolennon transsendenttisuutta-->

== Kaikella on alkunsa ja aiheuttajansa ==

Jos jollakin olemassa olevalla asialla on [[AW:S#teoreettinen|teoreettinen]] mahdollisuus olla olematta olemassa, voidaan sen olemassaolon katsoa aiheutuneen jostakin. Maalaisjärjen mukaan kaikella olevaiselle, jolla on alku on myös aiheuttaja. Koko [[wp:maailmankaikkeus|maailmankaikkeus]] on näin ollen oikeastaan monimutkainen rakennelma erilaisia syy- ja seuraussuhteita. Ns. maalaisjärki perustuu pitkälti [[AW:S#analogia|analogioihin]] eli rinnastuksiin, joita tehdään kokemusmaailman pohjalta. Koska käytännön elämässä ei törmätä asioihin, jotka alkaisivat olla olemassa ja joilla ei olisi aiheuttajaa, oletamme, että sama pätee myös teoreettisemmalla tasolla.

Ihmisen kannalta mielenkiintoista on nimenomaan meitä ympäröivän universumin alku ja aiheuttaja, koska tuntemamme todellisuus on nimenomaan tämä universumi. Ajattelumme ja siinä käyttämät käsitteemme ovat rajoittuneet tämän universumin sisällä vallitseviin lakeihin. 

== Universumin alku ==
1920–luvulla astronomi [[wp:Edwin Hubble|Edwin Hubble]] havaitsi [[wp:punasäteily|punasäteily]] –ilmiön, joka yleisen käsityksen mukaan osoittaa [[wp:Universumi#Maailmankaikkeuden_laajeneminenuniversumin laajenevan]]. Tämä löytö johti niin kutsuttuun [[wp:Alkuräjähdys|Big Bang –teoriaan]]. Tiedemaailmassa tällä hetkellä vallalla oleva Big Bang –teoria käsittää ainakin kaksi perusteesiä.
#Tuntemamme universumi sai alkunsa suuresta räjähdyksestä noin 15 miljardia vuotta sitten ja on tämän jälkeen laajentunut.
#Alkuperäisen teorian mukaan<ref>Moreland J.P. (1987) s. 33</ref> ennen Big Bangia kaikki olevainen oli matemaattisessa pisteessä, joka oli äärettömän tiheä. Tähän kaikkien [[AW:S#dimensio|dimensioiden]] ulkopuolella olevaan pisteeseen sisältyi kaikki massa, energia, tila ja aika.

[[wp:Termodynamiikka|Termodynamiikan]] toisen pääsäännön, nk. [[wp:entropia|entropian lain]], mukaan käytettävissä olevan energian määrä vähenee suljetussa systeemissä, johon ei tule lisäenergiaa ulkopuolelta. Tämän johdosta universumillammekin on mitä varmimmin edessään lämpökuolema (heat death). Maailmankaikkeus ei siis voi olla ikuinen, koska jossakin vaiheessa sitä olisi jo kohdannut tämä lämpökuolema.<ref>Craig W. L (1994) Reasonable Faith – Christian Truth and Apologetics, Wheaton, Illinois, Crossway Books, s. 115</ref> Huolimatta siitä hyväksytäänkö juuri Big Bang –teoriaa maailmankaikkeuden syntyä parhaiten selittäväksi teoriaksi voidaan universumin alkua pitää faktana.<ref>Big Bang –teoria nauttii varsin suurta kannatusta tutkijoiden keskuudessa ja monet kristityt apologeetat perustavat teesinsä nimenomaan tähän teoriaan. Big Bang –teoriassa on myös mielenkiintoisia näkökohtia, jotka puoltavat vahvasti sitä näkemystä, että kaiken takana on älyllinen suunnittelija. Kyseistä teoriaa on kritisoitu pitkälti uskonnollisista syistä, koska "alun" tunnustaminen herättää väistämättä joidenkin mielestä pelottavia teologisia kysymyksiä. Kuten tässä luvussa huomaamme, alun olemassaolo viittaa voimakkaasti myös "alun aiheuttajan" olemassaoloon.</ref> Ajatus ikuisesta maailmankaikkeudesta sotii tuntemiamme [[AW:S#luonnonlaki|luonnonlakeja]] vastaan. [[AW:S#teoria|Teoria]] esimerkiksi ikuisesti supistuvasta ja jälleen laajenevasta maailmankaikkeudesta on luonnonlakien vastainen ja näin ollen mahdoton, ainakin jos vain naturalistiset selitykset huomioidaan.<ref>Näistä tarkemmin Craig (1994), ss. 102-116</ref>

Joudumme väistämättä tunnustamaan ajattelukykymme rajallisuuden ja toisaalta itse tapahtuman käsittämättömyyden, kun pyrimme hahmottamaan maailmankaikkeuden syntyä. [[wp:astronomi|Astronomi]] Robert Jastrow onkin todennut mielenkiintoisesti [[kreationismi|luomisajattelun]] ja Big Bang –teorian yhtäläisyyksistä:

{{sitaatti3|center|Mikä on lopullinen ratkaisu universumin alkuperää koskien? Astronomien antamat vastaukset ovat sekä toisistaan poikkeavia että merkittäviä. Kaikkein merkittävin on se tosiasia, että tieteessä, kuten Raamatussa, maailma alkaa luomisteolla.|Wiester J.|(1983) The Genesis Connection, Nahsville, Nelson, s.24}}

Jos Luoja-hypoteesi hylätään, joudutaan silti hyväksymään "[[ihme]]". Kuten C.S. Lewis toteaa:

{{sitaatti3|center|Muna, joka ei tule linnusta, ei ole yhtään sen luonnollisempi, kuin lintu, joka on ollut aina olemassa.|Lewis C.S.|[[God in the Dock]], s. 211}}

Jumala on ainoa olio, jonka olemassaolo ei ole alkanut, joten hänellä ei tarvitse olla aiheuttajaa. Jos Jumalalla olisi aiheuttaja, joutuisimme siirtämään Jumalan "tittelin" tälle aiheuttajalle, joten Jumalan ikuisuus on tässä mielessä varsin [[AW:S#looginen|looginen]] [[AW:S#attribuutti|attribuutti]] Luojalle. Arkielämän pintahengitysfilosofiassa usein esille tuleva Jumalan näkymättömyyden ongelma liittyy sekin omalta osaltaan tähän argumenttiin. Jumala ei ole meidän kolmiulotteisessa tilassamme, jonka pystymme havaitsemaan aisteillamme. Aistimmehan on valmistettu tämän maailmankaikkeuden ilmiöitä havainnoimaan. Jos Jumala olisi aistein havaittava, hänen täytyisi olla osa maailmankaikkeutta ja atomien toiminnalla selitettävissä. Tällöin Jumala olisi myös entropian lain alainen ja olisi loogista olettaa hänen olemassaolonsa alkaneen joskus ja päättyvän joskus. Jumala kokisi näin ollen lämpökuoleman!

Vaikka tieteellisten yksityiskohtien onkiminen [[Raamattu|Raamatusta]] on [[AW:S#hermeneutiikka|hermeneuttisesti]] ongelmallista, monet Jumalan attribuutit Raamatussa ovat yhteensopivia esittämäämme, ja osittain fysiikan lakeihin perustuvaan, [[AW:S#argumentti|argumenttiin]]. Kun puhutaan Jumalan katoamattomuudesta ja muuttumattomuudesta, voidaan nämä kuvaukset tietysti ymmärtää suhteellisena esimerkiksi ihmisen elinikään nähden. Toisaalta ne sopivat myös jo mainittuun Jumalan "toisulottuvuuteisuuteen" eli siihen, että Jumala ei voi olla samojen luonnonlakien alainen kuin luomakunta. Hindulaisen teologian mukaan jumala on täydellisesti sama kuin luomakunta.<ref>Albrecht M. (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus, PerusSanoma, s. 155</ref> Myös [[New Age]] –filosofiassa jumala määritellään säännöllisesti osaksi luomakuntaa,<ref>Esimerkiksi New Age-feminismin vaalima äiti maa tai maajumalatar-ajattelu korostaa sitä, että tämä jumalatar ei hallitse maailmaa, vaan että hän on maailma. Starhawk, The Spiral Dance, New York: Harper & Row 1989, 23. Tämän uskomuksen mukaan äiti maa pirstaloitui alempiarvoisiksi jumaliksi, kun patriarkaalinen kulttuuri tunkeutui muinaiseen Eurooppaan noin 5000 –25 000 vuotta sitten. Tuhoamalla luonnon voi siis tuhota Jumalan! Wise R.& Brooke T. Goddess Worship, Spiritual Counterfeit Project Newsletter, Winter 1998/99, Vol 23:2, 4.</ref> jolloin jokaisesta ihmisestä tulee Jumala.<ref>Sire J. W. (1991) Missä maailmassa – Maailmankatsomukset puntarissa, Perussanoma, s. 136</ref> Tämä ei esitetyn kosmologisen argumentin perusteella voi olla Luojan määritelmä. Itämaisiin uskontoihin ja New Age –ajatteluun liittyvät [[AW:S#syklinen|sykliset]] käsitykset maailmankaikkeuden "jälleensyntymisestä" ovat, kuten aiemmin totesimme, ongelmallisia mm. entropian lain vuoksi.

== Kosmologisen argumentin kritiikkiä ==

Ehkä ensimmäisiä vastavetoja kosmologiselle argumentille on kysymys, eikö vastaava päde Jumalaankin – mikä syy Hänet siis on saanut aikaan. Mutta tietenkään Jumalalla ei ole alkua, Hän on aina ollut olemassa, joten Jumalan olemassaololle ei tarvitse esittää syytä. Alun perin ateistit itse argumentoivat aiemmin, että koska universumilla ei ole alkua, sillä ei tarvitse olla syytä.<!--lähde?--> Moderni tähtitiede osoitti kuitenkin tämän ateistien oletuksen ja siten koko väitteen vääräksi.

Alkuräjähdysteorian kehittyessä yhä hienostuneemmaksi tuli kuitenkin ilmi, että vaikka universumin alkutilasta ei voida sanoa varmuudella vielä mitään, voidaan sanoa että lähestyttäessä alkuhetkeä koko universumi oli puristunut singulariteetiksi. Yleistä suhteellisuusteoriaa käyttäen universumi oli äärettömän tiheä ja kuuma singulariteetti ennen laajentumistaan. Tämän singulariteetin alkuhetkestä ei voida sanoa mitään, koska äärettömässä lämpötilassa ja tiheydessä tuntemamme fysiikan lait lakkaavat toimimasta. Koska tästä singulariteetin laajentumisesta avaruus ja aika muodostuivat, ei ole loogista puhua ajasta ennen tätä singulariteettia. Täten voidaan myös todeta tämän singulariteetin olevan ikuinen, jolloin kosmologisen argumentin vastalauseena käytetty universumin oletettu ikuisuus voidaan muuntaa muotoon "energia on aina ollut olemassa".<ref>Hawking, Stephen; and Ellis, G. F. R. (1973). The Large Scale Structure of Space-Time. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-09906-4.  The classic reference.</ref>

== Aiheesta muualla ==
=== Internet ===
* [http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/netkosmo.htm Matti Kankaanniemi: Kosmologinen argumentti]
* [http://www.tomhimanen.org/?p=27 Tom Himanen: Alkusyy]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Filosofia]]
[[Luokka:Argumentit]]