Muokataan sivua Roger Scruton

'''Sir Roger Vernon Scruton''', [https://en.wikipedia.org/wiki/Fellow_of_the_British_Academy Britannian akatemian jäsen];  27 helmikuutta 1944 – 12. tammikuuta 2020<ref>[https://www.mirror.co.uk/news/politics/breaking-sir-roger-scruton-dead-21266461 Sir Roger Scruton dead: Former Tory adviser dies at 75 after cancer battle]{{en}}</ref>) oli englantilainen filosofi ja kirjoittaja, jonka erityisalueina olivat estetiikka ja poliittinen filosofia.<ref name=Cowlingpxxix>Cowling, Maurice. ''Mill and Liberalism'', Cambridge: Cambridge University Press, 1990, xxix.</ref>{{,}}<ref>Garnett, Mark; Hickson, Kevin. ''Conservative thinkers: The key contributors to the political thought of the modern Conservative Party'', Oxford University Press, 2013, 113–115.</ref>

Scruton on kirjoittanut yli 50 kirjaa filosofiasta, taiteesta, musiikista, politiikasta, kirjallisuudesta, kulttuurista, seksuaalisuudesta ja uskonnosta. Hän on myös kirjoittanut romaaneja ja kaksi oopperaa. Hänen merkittävimpiin julkaisuihinsa kuuluvat ''The Meaning of Conservatism'' (1980), ''Sexual Desire'' (1986), ''The Aesthetics of Music'' (1997) ja ''[[How to Be a Conservative]]'' (2014).<ref>See [[Roger Scruton#Valitut teokset]].</ref> Hän on säännöllisesti kirjoittanut lehtiin kuten ''The Times'', ''The Spectator'' ja ''New Statesman''.

Scrutonin poliittisiin käsityksiin vaikutti se, että hänellä oli mahdollisuus seurata Ranskan opiskelijamellakoiva toukokuussa 1968. Vuosina 1971-1992 Scruton toimi estetiikan luennoitsijana ja professorina Lontoon yliopiston Birkbeck Collegessa. Sen jälkeen hänellä on ollut useita osa-aikaisia akateemisia virkoja sekä Englannissa että Yhdysvalloissa.<ref name=about/> Hän oli perustamassa 1980-luvulla maanalaista akateemista verkostoa nimeltä Jan Hus Educational Foundation Neuvostoliiton hallitsemassa Itä-Euroopassa. Siitä hyvästä presidentti Václav Havel myönsi hänelle Tsekkoslovakian ansiomitalin vuonna 1998.<ref>Day, Barbara. ''The Velvet Philosophers'', London: The Claridge Press, 1999, [https://books.google.com/books?id=jJNYvDr8YBgC&pg=PA281 281–282].</ref>

Scruton aateloitiin vuonna 2016 "palveluksistaan filosofian, opetuksen ja julkisen kasvatuksen" alueilla.<ref name=LondonGazette/>

== Elämä ja koulutus==

{{multiple image | direction = vertical | width = 220 <!--thumb-->
| image1 = Jesus College, Cambridge - geograph.org.uk - 1062931.jpg
| caption1 = Scruton opiskeli Cambridgessä vuosina 1962–1965 ja 1967–1969.
| image2 = Cambridge Peterhouse OldCourt.JPG
| caption2 = Hän oli tuktija Cambridgessä vuosina 1969–1971.
}}
Scruton syntyi Buslingthorpessa, Lincolnshiressä. Vaikka hänen vanhempansa oli kasvatettu kristityiksi he pitivät itseään humanisteina, joten koti oli "uskonnosta vapaata aluetta".<ref>Scruton, Roger. [https://web.archive.org/web/20110225210343/http://spectator.org/archives/2009/03/10/the-new-humanism "The New Humanism"], ''American Spectator'', March 2009.</ref>

Scruton sai koulusta niin hyvät arvosanat puhtaasta ja sovelletusta matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta, että hänelle myönnettiin apuraha opiskella luonnontieteitä Cambridgen yliopistossa.<ref name=about/>{{,}}<ref>''England: An Elegy'', 25.</ref>{{,}}<ref>[http://www.rgs.saund.co.uk/pdfs/1962-09-wycombiensian.pdf "Examination successes, 1961–62"], ''Wycombiensian'', 13(6), September 1962, 328–330.</ref>{{,}}<ref name=Edemariam>Edemariam, Aida. [https://www.theguardian.com/theguardian/2010/jun/05/roger-scruton-interview "Roger Scruton: A pessimist's guide to life"], ''The Guardian'', 5 June 2010.</ref> Scruton kuitenkin siirtyi opiskelemaan moraalifilosofiaa Cambridgessä.<ref name=Wroe>Wroe, Nicholas. [https://www.theguardian.com/books/2000/oct/28/politics "Thinking for England"], ''The Guardian'', 28 October 2000.</ref>{{,}}<ref>For the quote, ''Gentle Regrets'', 34.</ref> Hän valmistui vuonna 1965,<ref name=about/> ja vietti sen jälkeen aikaa ulkomailla opettaen Ranskassa.<ref>Scruton, Roger; Dooley, Mark. ''Conversations with Roger Scruton''. London & New York: Bloomsbury Publishing, 2016, 18, 35.</ref>

Vuonna 1967 hän alkoi opiskella tohtorin tutkintoa varten Cambridgessa ja sai siellä tutkijan aseman (1969–1971).<ref>Scruton and Dooley 2016, 18, 35.</ref> Käydessään Ranskassa toukokuun 1968 opiskelijamellakoiden aikana hän näki opiskelijoiden kaatavan autoja, rikkovan ikkunoita ja irrottavan katukiviä, mikä herätti hänessä "poliittista suuttumusta".

{{lainaus|Ymmärsin yhtäkkiä, että kuuluin eri puolelle. Näin itserakkaiden keskiluokan huligaanien kurittoman joukon. Kun kysyin ystäviltäni, mitä he halusivat, mitä he pyrkivät saavuttamaan, sain vastaukseksi vain naurettavaa marxilaista sanahelinää. Koin sen vastenmielisenä ja ajattelin, että täytyy olla olemassa tapa puolustaa länsimaista sivistystä tätä kaikkea vastaan. Silloin minusta tuli konservatiivi. Tiesin haluavani säilyttää asioita sen sijaan että repisin niitä alas.<ref name=Wroe/>}}

[[File:Birkbeck College phototram.jpg|thumb|left|upright=1.2|Scruton opetti Birkbeckissä 21 vuotta.]]
Scruton valmistui filosofian tohtoriksi tammikuussa 1973 väitöskirjalla aiheesta "Art and imagination, a study in the philosophy of mind". Väitöstyötä ohjasviat Michael Tanner ja analyyttinen filosofi Elizabeth Anscombe.<ref>[https://www.repository.cam.ac.uk/handle/1810/244964 "Art and imagination, a study in the philosophy of mind"], Apollo, University of Cambridge repository.</ref> Väitöskirja oli perustana hänen ensimmäiselle kirjalleen ''Art and Imagination'' (1974), jota seurasi ''The Aesthetics of Architecture'' (1979). Vuodesta 1971 hän opetti filosofiaa Birkbeck Collegessa, Lontoossa, joka keskittyy aikuiskasvatukseen ja pitää luentonsa iltaisin.<ref name=Gentlep39/> Samaan aikaan Scruton opiskeli lakia instituutiossa nimeltä Inns of Court School of Law (1974–1976). <ref name=about>[https://web.archive.org/web/20100831023120/http://www.roger-scruton.com/rs-cv.html "About"], roger-scruton.com, archived 31 August 2010.</ref>{{,}}<ref>''Gentle Regrets'', 57; Scruton and Dooley 2016, 39.</ref>

Birkbeck oli tunnettu vasemmistolaisuudestaan. Scruton sanoi olleensa ainoa konservatiivi siellä. <ref name=Gentlep39>''Gentle Regrets'', 39.</ref> Tämä tuotti vaikeuksia hänen akateemiselle uralleen erityisesti sen jälkeen kun hänen kolmas kirjansa ''The Meaning of Conservatism'' ilmestyi vuonna 1980,<ref>Scruton, Roger. ''The Meaning of Conservatism'', London: The Macmillan Press, and Totowa, NJ: Barnes & Noble Books, 1980.</ref>{{,}}<ref name=Goss2006>Goss, Maxwell. [http://www.orthodoxytoday.org/articles6/ScrutonConservative.php "The Joy of Conservatism: An Interview with Roger Scruton"], ''New Pantagruel'' (courtesy of orthodoxytoday.org), January 2006.</ref> Lisäongelmia seurasi siitä, että hän toimi konservatiivisen aikakauslehden ''Salisbury Review'' toimittajana.<ref>''Gentle Regrets'', 51; Scruton and Dooley 2016, 46.</ref> Hän kertoi ''The Guardian'' lehdelle, että hänen kollegansa Birkbeckissä suhtautuivat kielteisesti hänen kirjaansa.<ref name=Edemariam/> The marxilainen filosofi Jerry Cohen Lontoon yliopistosta kielätytyi opettamasta seminaaria yhdessä Scrutonin kanssa. Heistä tuli kuitenkin myöhemmin ystäviä. <ref name=SDp46>Scruton and Dooley 2016, 46.</ref> Hän toimi opettajana Birkbeckissä vuoteen 1992, ensin luennoitsijana ja ja sitten estetiikan professorina.<ref>Scruton and Dooley 2016, 39.</ref>

===''The Salisbury Review''===
[[File:Roger Scruton (2015), Prague.jpg|thumb|Scruton Prahassa vuonna 2015]]
Vuonna 1982 Scrutonista tuli ''The Salisbury Review''n perustaja ja toimittaja. Pyrkimyksenä oli luoda konservatiivista ajattelua vastapainoksi Thatcherismin politiikalle. Scruton toimitti lehteä vuoteen 2001.<ref name=ScrutonSept212002/>{{,}}<ref>Scruton, Roger. ''Conservative Thoughts: Essays from the Salisbury Review'', London: The Claridge Press, 1988.</ref> Scrutonin mukaan lehden toimittaminen tuhosi hänen akateemisen uransa Englannissa. Scruton joutui itse kirjoittamaan suuren osan artikkeleista, osan pseudonimillä. <ref name=Gentlep59>''Gentle Regrets'', 59.</ref> Lehden ympärille syntyneet kiistat tekivät Scrutonille vaikeaksi toimia yliopistossa. Hän kuitenkin sanoi, että "että kannatti uhrata mahdollisuutensa tulla British Academyn jäseneksi tai emeritus professoriksi siitä pelkästä helpotuksesta että saattoi sanoa totuuden" <ref name=ScrutonSept212002/>{{,}}<ref>''Gentle Regrets'', 77.</ref> Scruton kuitenkin lopulta valittiin [https://en.wikipedia.org/wiki/Fellow_of_the_British_Academy Brittiläisen akatemian] jäseneksi vuonna 2008.<ref>{{cite web |url=http://www.britac.ac.uk/fellowship/elections/2008/index.cfm |title=Elections to the Fellowship 2008 – British Academy |publisher=britac.ac.uk |date= |accessdate=17 June 2012}}</ref> Vuonna 2002 hän kuvasi toimitustyön vaikutusta elämäänsä:

{{lainaus|Tein tuhansia tunteja ilmaista työtä, jouduin häikäilemättömien persoonaani kohdistuvien hyökkäysten kohteeksi, jouduin kolme kertaa syytetyksi oikeudessa, kahteen kuulusteluun, kerran erotetuksi, menetin yliopistourani Britanniassa, sain jatkuvasti halveksuvia kirja-arvosteluja, konservatiivit suhtautuivat minuun epäilevästi ja liberaalit vihasivat minua kaikkialla. Ja se oli sen arvoista.<ref name=ScrutonSept212002>Scruton, Roger. [http://www.spectator.co.uk/comic/my-life-beyond-the-pale/ "My life beyond the pale"], ''The Spectator'', 21 September 2002.</ref>}}

===Kirjoitustyö===
Kolmetoista Scrutonin proosateoksista julkaistiin vuosien 1980 ja 1989 välillä. Samoin hänen ensimmäinen romaaninsa, ''Fortnight's Anger'' (1981). Kaikkein kiistanalaisin julkaisu oli hänen kirjansa ''Thinkers of the New Left'' (1985),  esseekokoelma, jossa hän kritisoi 14 tunnettua intellektuellia. mukaan luettuina E. P. Thompson, Michel Foucault ja Jean-Paul Sartre. Kirja sai osakseen kovaa kritiikkiä Englannissa, mutta se käännettiin puolaksi ja tsekiksi ja levitettiin maanalaisina samizdat painoksina. Kirja käännettiin myöhemmin kiinaksi, koreaksi ja portugaliksi. Scrutonin yhteyden Itä-Euroopan maanalaisiin liikkeisiin antoivat hänelle hyvin kriittisen asenteen vasemmistolaisiin teorioihin, joiden hedelmää Itä-Euroopan totalitarismi osittain oli. Kirjan kritiikki Englannissa oli kuitenkin niin raivoisaa, että hyvin pian kustantaja poisti sen myynnistä (Scruton 2015, esipuhe) Scrutonin kehitteli kirjaa myöhemmin ja julkaisi sen pohjalta uuden kirjan nimeltä Fools, Frauds and Firebrand: Thinkers of the New Left (Bloomsbury 2015).<ref name=Adams2015>Adams, Tim. [https://www.theguardian.com/culture/2015/oct/04/roger-scruton-my-father-looked-like-jeremy-corbyn-fools-frauds-firebrands-interview "Roger Scruton: 'Funnily enough, my father looked very like Jeremy Corbyn'"], ''The Guardian'', 4 October 2015.</ref>{{,}}<ref>[https://web.archive.org/web/20090709070236/http://www.aei.org/scholar/100052 "Roger Scruton"], American Enterprise Institute for Public Policy Research, 9 July 2009.</ref>

Vuosina 1983-1986 Scruton kirjoitti viikottaisen kolumniin ''The Times'' lehteen. Hänen aiheinaan olivat musiikki, viinit, mottoripyörän korjaus, mutta oli myös hyvin kiistanalaisia aiheita. Toimittaja Peter Stothard sanoi, ettei kukaan muu hänen aikanaan ollut "herättänyt enemmän raivoa". Hänen ensimmäinen kolumninsa "The Virtue of Irrelevance" perusteli väitettä, että yliopistot tuhoavat kasvatuksen "tekemällä siitä relevanttia": "Korvaa puhdas matematiikka sovelletulla, logiikka tietokoneohjelmoinnilla, arkkitehtuuri insinööritaidolla, historia sosiologialla ja tuloksena on uusi sukupolvi hyvin informoituja  philistines, joiden charmlessness murentaa kaiken sen hyödyn, mikä heidän oppineisuudellaan olisi muuten ollut."<ref name="ScrutonDooley2016p50">Scruton and Dooley 2016, 50–52.</ref>{{,}}<ref>Stothard, Peter. [http://timescolumns.typepad.com/stothard/2009/06/michael-jackson-man-of-the-stagnant-crowd-and-two-other-men.html "Michael Jackson, man of 'the stagnant crowd', and two other men"], ''The Times Literary Supplement'', 29 June 2009.</ref>

===Activismi Itä-Euroopassa===

[[File:Roger Scruton, Budapest, September 2016 (2).jpg|thumb|left|upright=0.85|Scruton luennoi Budapestissä syyskuussa 2016 aiheesta "Europe and the Conservative Cause"]]
Vuosina 1979-1989 Scruton tuki aktiivisesti toisinajattelijoita Tsekkoslovakiassa kommunistisen vallan aikana. Hän loi yhteyksiä yliopistoissa toimivien toisinajattelijoiden ja länsimaiden yliopistojen henkilökunnan välille. Osana Jan Hus Educational Foundation -verkoston toimintaa hän ja muut yliopistoihmiset vierailivat Prahassa ja Brnossa. tukeakseen Julius Tomin aloittamaa maanalalaista koulutusverkostoa, salakuljettaen kirjoja, organisoiden luentoja ja tehden opiskelijoille mahdolliseksi opiskella teologiaa Cambridgen yliopiston ulkopuolisina opiskelijoina (teologinen tiekunta oli ainoa, joka suostui auttamaan). Sitä varten järjestettiin opintokursseja, samizdat käännöksiä, kirjoja painettiin, ihmiset osallistuivat kokeisiin kellareissa ja tenttipapereita salakuljetettiin Englantiin diplomaattisessa postissa.<ref>Vaughan, David. [http://www.radio.cz/en/section/books/roger-scruton-and-a-special-relationship "Roger Scruton and a special relationship"], Radio Prague, 31 October 2010.</ref>{{,}}<ref>Hanley, Seán. ''The New Right in the New Europe: Czech Transformation and Right-wing politics, 1989–2006'', Routledge, 2008, [https://books.google.com/books?id=fKEJDo2smdQC&pg=PA47 47].</ref>{{,}}<ref>For the Jan Hus Educational Foundation, see Day 1999, 124ff.</ref>

Scruton pidätettiin Brnossa vuonna 1985 ennen kuin hänet karkotettiin maasta. Tsekkiläinen toisinajattelija Bronislava Müllerová oli paikalla, kun Scruton käveli rajan yli Itävaltaan: "Kahden rajavartioaseman välillä oli laaja tyhjä tila, joka oli täysin tyhjä. Näkyvissä ei ollut ainoatakaan ihmistä yhtä sotilasta lukuun ottamatta. Ja tuon tyhjän alueen yli käveli englantilainen filosofi Roger Scruton pikku laukkunsa kanssa Itävaltaan."<ref>Day 1999, 255.</ref> 17. kesäkuuta 1985 Scruton asetettiin epätoivottujen henkilöiden listalle Tsekkoslovakiassa. Häntä seurattiin myös hänen matkustaessaan Puolassa ja Unkarissa.<ref name=Day1999p281/>

Toisinajattelijoiden tukemisesta Scruton palkittiin Plzeňissä Tsekissä vuonna 1993. Vuonna 1998 hän sai Tsekin tasavallan ansiomitalin presidentti Václav Havelilta.<ref name=Day1999p281>Day 1999, 281–282; ''Gentle Regrets'', 142.</ref> Scruton on arvostellut ankarasti länsimaisia ajattelijoita kuten Eric Hobsbawmia, jotka "päättivät puolustella" aikaisempien kommunististen hallitusten rikoksia ja vääryyksiä.<ref>Scruton, Roger. [http://articles.latimes.com/1991-09-05/local/me-2147_1_communist-party "The Day of Reckoning for the Apologists: Western collaborators with Soviet communism must be held accountable", ''Los Angeles Times'', 18 February 1987}}</ref> Hänen kokemuksensa toisinajattelijoiden parissa on romaanin muodossa kuvattu hänen romaanissaan ''Notes from Underground'' (2014).

==1990s–2000s==

[[File:Albany Courtyard.JPG|thumb|upright=1.2|Scruton vuokrasi huoneiston Albanysta, Lontoosta.]]
Scruton otti vuoden sapattivapaan Birkbeckistä vuonna 1990 ja toimi vuoden Brnossa Tsekissä.<ref name=Wroe/>{{,}}<ref name=SDp109>Scruton and Dooley 2016, 109–112.</ref>{{,}}<ref name=companyinterests>[https://web.archive.org/web/20100902062543/http://www.roger-scruton.com/rs-business.html "Company interests"], roger-scruton.com, accessed 2 September 2010.</ref>{{,}}<ref name=SDp109/>

Vuosina 1992 - 1995 hän eli Bostonissä Massachusettsissä opettaen filosofiaa filosofian professorina Bostonin yliopistossa. Kaksi hänen kirjoistaan syntyi Bostonissa opetettujen filosofian kurssien pohjalta: ''Modern Philosophy: An Introduction and Survey'' (1994) ja ''The Aesthetics of Music'' (1997).<ref>Scruton and Dooley 2016.<!--add page number--></ref>{{,}}<ref name=Adams2015/>{{,}}<ref name=Ross1998>Ross, Deborah. [http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/interview-roger-scruton-philosopher-musician-author-scourge-of-the-left-so-where-does-he-keep-his-1191298.html "Interview: Roger Scruton"], ''The Independent'', 13 December 1998.</ref>

[[File:Montpelier near Sperryville, closeup of house (cropped).JPG|thumb|left|upright=1.3|Scrutonit omistivat Montpelierin lähellä Sperryvilleä, Virginiassa vuosina 2004-2009. <ref name=ScrutonDooley2016p192>Scruton and Dooley 2016, 192–193; [https://web.archive.org/web/20110207060237/http://web.mac.com/rogerandsophie/iWeb/Site/Welcome.html "Welcome to Montpelier in Rappahannock County, Virginia"], web.mac.com/rogerandsophie.</ref>]]

Vuosina 2005-2009 Scruton toimi tutkimusprofessorina Institute for the Psychological Sciences Arlingtonissa, Virginiassa, ja vuonna 2009 hän toimi American Enterprise Institute Washington, D.C.ssa, jossa hän kirjoitti kirjansa ''Green Philosophy'' (2011).<ref>Scruton and Dooley 2016, 183.</ref>

Scruton has also written three [[Libretto|libretti]], two set to music. The first is a one-act chamber, ''The Minister'',<ref>Scruton, Roger. [http://hdl.handle.net/2144/14498 "The Minister. A one-act opera in six scenes"], OpenBU, Boston University Libraries.</ref> and the second a two-act opera, ''[[Violet (opera)|Violet]]''. The latter, based on the life of the British harpsichordist [[Violet Gordon-Woodhouse]], was performed twice at the [[Guildhall School of Music]] in London in 2005.<ref name=about/>

==2010s: Akateemiset asemat, aateluus==
Scruton palasi Yhdysvalloista vuonna 2010 ja otti vastaan palkattoman professuurin Buckinhamin yliopistossa.<ref name=about/> Hänelle tarjotiin myös vieraileva professuuri Oxfordin yliopistossa, jossa hän opetti estetiikkaa jatko-opiskelijoille.<ref>[http://www.philosophy.ox.ac.uk/news__events/older_news/-_title_of_visiting_professor_conferred_on_roger_scruton "Title of Visiting Professor conferred on Roger Scruton"], Philosophy Faculty, University of Oxford, accessed 27 December 2010.</ref>{{,}}<ref>[http://www.bfriars.ox.ac.uk/hall/academic-staff/ "Academic staff"], Blackfriars.</ref> Vuonna 2010 hän piti Gifford Lectures St. Andrewsin yliopistossa aiheesta "The Face of God",<ref>[http://www.st-andrews.ac.uk/gifford/2010/the-face-of-god/ "The Face of God"], University of St Andrews Gifford Lectures, 25 March 2010.</ref> Seuraavana vuonna hänestä tuli osa-aikainen moraalifilosofian professori St. Andrewsin yliopistossa.<ref>[http://www.st-andrews.ac.uk/philosophy/news/?newsid=130 "Roger Scruton appointed as quarter-time professorial fellow"], School of Philosophical, Anthropological and Film Studies, University of St Andrews, accessed 27 December 2010.</ref>

Tänä aikana ilmestyi kaksi romaania: ''Notes from Underground'' (2014) perustuu hänen kokemuksiinsa Tsekkoslovakiassa ja ''The Disappeared'' (2015) käsittelee lapsikauppaa yhdessä Yorkshiren kaupungissa.<ref>For the latter, Murray, Douglas. [http://www.spectator.co.uk/2015/04/roger-scruton-a-prophet-in-his-own-land/ "'The truth is hard': an interview with Roger Scruton"], ''The Spectator'', 4 April 2015.</ref> Scruton aateloitiin vuonna 2016 "palveluksistaan filosofian, opetuksen ja julkisen kasvatuksen" alueilla.<ref name=LondonGazette>{{cite web | url=https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/528698/birthday_honours_2016_high_awards_notes.pdf | title=The 2016  Queen's Bithday Honours List | publisher=www.gov.uk | date=10 June 2016}}</ref> Hän kuuluu ''British Journal of Aesthetics'' toimituskuntaan,<ref>[http://www.oxfordjournals.org/our_journals/aesthj/editorial_board.html "Editorial board"], ''British Journal of Aesthetics'', accessed 6 December 2010.</ref> ja on vanhemi tutkija tutkimuslaitoksessa nimeltä Ethics and Public Policy Center.<ref>{{cite web |url=https://eppc.org/author/roger_scruton/ |title=Roger Scruton|publisher=Ethics and Public Policy Center|accessdate=10 January 2013}}</ref>

== Filosofiset ja poliittiset näkemykset ==
===Estetiikka===
Scruton on tutkinut estetiikkaa koko uransa ajan. Vuosina 1971-1992 hän opetti estetiikkaa Birkbeck Collegessa. Hän väitöskirjansa oli pohjana hänen ensimmäiselle kirjalleen, ''Art and Imagination'' (1974),  jossa hän argumentoi, että "esteettisen kiinnostuksen erottaa muista se, että siinä arvostetaan jotakin sen itsensä takia".<ref>{{cite web |url=http://www.british-aesthetics.org/91A877BE-2CEB-45A2-AD91-7FAD66D720F5/ForceRequestingFullContent/91A877BE-2CEB-45A2-AD91-7FAD66D720F5/uploads/Cain%20TODD.pdf |title=Imagination, Attitude and Experience in Aesthetic Judgement |first=Cain|last=Samuel Todd|work=Postgraduate Journal of Aesthetics|date=April 2004}}</ref>

Scruton on julkaissut estetiikasta myös ''The Aesthetics of Architecture'' (1979), ''The Aesthetic Understanding'' (1983 and 1997), ''The Aesthetics of Music'' (1997), and ''Beauty'' (2010). Vuonna 2008 pidettiin Durhamin yliopistossaa kaksipäiväinen konferenssi, jossa arvioitiin hänen vaikutustaan estetiikassa. Vuonna 2012 julkaistiin esseekokoelma nimellä ''Scruton's Aesthetics''. Kirjan kustantaja oli Palgrave Macmillan.<ref>[http://www.dur.ac.uk/philosophy/events/conferences/scrutonaesthetics/ "Scruton's Aesthetics"], Department of Philosophy, Durham University, 6 November 2012; Hamilton, Andy; Zangwill, Nick. ''Scruton's Aesthetics'', London: Palgrave Macmillan, 2012.</ref>{{,}}<ref>Bayley, Stephen. [https://www.theguardian.com/artanddesign/2009/mar/22/national-trust-intelligence-squad "Has Britain become indifferent to beauty?], ''The Guardian'', 22 March 2009.</ref> Myöhemmin tuona vuonna Scruton kirjoitti ja esitti BBC:ssä dokumentaarin ''[[Why Beauty Matters]]'', jossa hän perusteli sitä, että kauneus tulisi palauttaa perinteiseen asemaansa taiteessa, arkkitehtuurissa ja musiikissa.<ref>{{cite web |url=http://www.bbc.co.uk/programmes/b00p6tsd |title=Why Beauty Matters |publisher=BBC |date=28 November 2009}}</ref> Hän sanoi saaneensa yli 500 sähköpostiviestiä, joissa sanottiin: "Hienoa, että joku sanoo, mitä tulee sanoa".<ref>{{cite web |last=Scruton |first=Roger |url=https://web.archive.org/web/20100519110549/http://spectator.org/archives/2010/05/17/on-defending-beauty |title=On Defending Beauty |work=The American Spectator |date=May 2010}}</ref>

===Argumentteja konservatismin puolesta===

Scruton tunnetaan parhaiten kirjoituksistaan konservatismin puolesta.<ref>Freeman, Samuel. [http://www.nybooks.com/articles/2016/04/21/enemies-of-roger-scruton/ "The Enemies of Roger Scruton"], ''New York Review of Books'', 21 April 2016.</ref> Hänen toinen kirjansa ''The Meaning of Conservatism'' (1980)<ref name=Scruton2005p51>''Gentle Regrets'', 51.</ref>— johti hänen akateemisen uransa vaikeuksiin. <ref name=Edemariam/><ref>Norman, Jesse. [http://www.spectator.co.uk/2014/09/how-to-be-a-conservative-by-roger-scruton-book-review/ "Passion, authority and the odd mini-rant: Scruton’s conservative vision"], ''The Spectator'', 27 September 2014.</ref>

Teoksessaan ''Gentle Regrets'' (2005) hän kirjoitti havainneensa useiden Edmund Burken argumenteista kirjassa ''[[Reflections on the Revolution in France]]'' (1790) olevan vakuuttavia. Vaikka Burke kirjoitti vallankumouksesta, ei sosialismista, Scruton vakuuttui, että sosialismin utopiostiset lupaukset ovat sidoksissa abstraktiin teoriaan ihmismielestä, jolla on vain vähän liittymäkohtia siihen, miten ihmiset todellisuudessa ajattelevat. Burke vakuutti Scrutonin myös siitä, että historialla ei ole suuntaan eikä siihen liity mitään välttämätöntä moraalista tai henkistä edistysprosessia. Scruton uskoo, että ihmiset ajattelevat kollektiivisesti yhteisen päämäärän pohjalta ainoastaan kriisiaikoina ja että yhteiskunnan organisoiminen kollektiivisten päämäärien pohjalta vaatii todellisen tai kuvitellun vihollisen. Tämä on Scrutonin mukaan selitys sosialistisen kirjallisuuden kiistelevälle sävylle.<ref name=Regretsp40/>

Scrutonin mukaan todellinen vapaus ei ole ristiriidassa laillisen järjestyksen kanssa vaan on sen toinen puoli.<ref name=Regretsp40>''Gentle Regrets'', 40–41.</ref> Jos yhteiskunnan instituutiot kuten avioliitto hajotetaan, seurauksena on vapauden kaventuminen.<ref>''Gentle Regrets'', 43.</ref>

Scrutonin mukaan uskomukset, jotka näyttäisivät olevan pelkkiä ennakkoluuloja, saattavat joskus osoittautua käyttökelpoisiksi ja tärkeiksi: "kaikkein tärkeimmät uskomuksemme saattavat olla sellaisia, ettei niitä meidän näkökulmastamme ole oikeutettu eikä edes pysty oikeuttamaan, ja yritys niiden oikeuttamiseen johtaa vain niiden menettämiseen." A prejudice in favour of [[modesty]] in women and [[chivalry]] in men, for example, may aid the stability of sexual relationships and the raising of children, although these are not offered as reasons in support of the prejudice. Siksi voi olla helppo osoittaa tämän ennakkoluulon olevan järjenvastainen, mutta sen hylkääminen on kuitenkin menetys.<ref>''Gentle Regrets'', 42.</ref> Scruton on ollut kriittinen aikamme feminististä liikettä kohtaan samalla kun hän on kommentoinut myönteisesti varhaisia naisten oikeuksien puolustajia kuten Mary Wollstonecraftia.<ref name=Edemariam/>

Kirjassaan ''Arguments for Conservatism'' (2006), Scruton kävi läpi filosofisen ajattelun alueita, joissa konservatiivista aatetta tulisi kehittää ja tehdä älyllisesti vakuuttavaksi. Ihmisten kiintymyksen kohteet ovat rajoitettuja ja paikallisia. Alueellinen lojaalisuus on kaikenlaisten hallitusten perustana siellä, missä laki ja vapaus hallitsevat. Kun jurisdiction laajennetaan kansallisvaltion rajojen ulkopuolelle, hallitusvaltaa on vaikeampia asettaa edesvastuuseen teoistaan.<ref>Scruton, Roger. ''A Political Philosophy: Arguments for Conservatism'', London: Bloomsbury, 2006, 3, 19.</ref>

Hän vastusti sitä, että "kansakunta" korotetaan ihmisten yläpuolelle, koska tällainen asetelma olisi uhka demokraattiselle kansalaisuudelle ja rauhalle. "Conservatism and conservation" are two aspects of a single policy, that of husbanding resources, including the [[social capital]] embodied in laws, customs and institutions, and the material capital contained in the environment. Scrutonin mukaan lainsäädäntöä ei saa käyttää erityisetujen ajamisen välineenä. People impatient for reform—for example in the areas of [[euthanasia]] or [[abortion]]—are reluctant to accept what may be "glaringly obvious to others—that the law exists precisely to impede their ambitions".<ref>''Arguments for Conservatism'', 15, 34, 69.</ref>

Hän määritteli postmodernismin näkemykseksi, jonka mukaan totuudella, objektiivisuudella ja merkityksellä ei ole perusteita, niin että näkemysten väliset ristiriidat ovat pelkkiä valtataisteluja. Samalla kun länsimaita vaaditaan arvioimaan muita kulttuureja niiden omilla ehdoilla, länsimaista kulttuuria arvostellaan etnosentriseksi ja rasistiseksi. Hän kirjoitti: "Päättely, joka pyrkii tuhoamaan objektiivisen totuuden ja ehdottoman arvon ideat asettaa poliittisen korrektiuden ehdottoman sitovaksi ja pitää kulttuurirelativismia objektiivisesti totena."<ref>''Arguments for Conservatism'', 106, 115, 117.</ref>

===Uskonto ja totalitarismi===
Scruton väittää, Immanuel Kantia seuraten, että ihmisissä on tuopuoleinen ulottuvuus, pyhä ydin, joka ilmenee heidän kyvyssään itsereflektioon.<ref>Dooley, Mark. ''Roger Scruton: The Philosopher on Dover Beach''. Continuum, 2009, 12, 42.</ref> Hän väittää, että olemme ennen näkemättömän maallistumisen aikakaudessa maailmanhistoriassa. Sellaiset kirjailijat ja taitelijat kuten [[Rainer Maria Rilke]], [[T. S. Eliot]], [[Edward Hopper]] and [[Arnold Schoenberg]] "omistivat paljon energiaa elävöittääkseen pyhän kokemuksen - yksityisenä eikä julkisena tietoisuuden muotona". Koska nämä ajattelijat kohdistivat taiteensa harvoille, he eivät ole koskaan vedonneet joukkoihin.<ref name=Arguments142>''Arguments for Conservatism'', 142–143, 146–147, 150–153.</ref>

Totalitarismissa keskusvallalle ei ole rajoituksia ja se hallitsee kaikkia elämän puolia. Totalitarismin puolustavat saavat voimansa katkeruusta ja vallan saatuaan he pyrkivät kumoamaan instituutiot kuten lain, yksityisomistuksen, ja uskonnon. Scruton kirjoittaa: "Katkerien mielestä nämä kolme instituutiota ovat epätasa-arvon syitä ja siksi syitä heidän nöyryytyksilleen ja epäonnistumisilleen." Hän väittää, että vallankumouksia ei toteuteta alhaalta päin, kansan toimesta, vaan ylhäältä päin, kansan nimissä, valtaa tavoittelevan eliitin toimesta.<ref name=Arguments142/>

Scruton suggests that the importance of [[Newspeak]] in totalitarian societies is that the power of language to describe reality is replaced by language whose purpose is to avoid encounters with realities. He agrees with [[:fr:Alain Besançon|Alain Besançon]] that the totalitarian society envisaged by [[wp:George Orwell|George Orwell]] in ''[[Nineteen Eighty-Four]]'' (1949) can be only understood in theological terms, as a society founded on a transcendental negation. In accordance with T. S. Eliot, Scruton believes that true originality is only possible within a tradition, and that it is precisely in modern conditions—conditions of fragmentation, heresy, and unbelief—that the conservative project acquires its sense.<ref>''Arguments for Conservatism'', 162–163, 182, 194.</ref>

Scruton considers that religion plays a basic function in "endarkening" human minds. "Endarkenment" is Scruton's way of describing the process of socialization through which certain behaviours and choices are closed off and forbidden to the subject, which he considers necessary to curb socially damaging impulses and behaviour.<ref>Ireland, P. "Endarkening the mind: Roger Scruton and the power of law", ''Social & Legal Studies'', 6(1), 1997, 51.</ref>{{,}}<ref name=Stafford1991>Stafford, J. Martin. [https://link.springer.com/article/10.1007/BF00372432 "The two minds of Roger Scruton"], ''Studies in Philosophy and Education'', 11(2), 1991, 187–193. doi 10.1007/BF00372432</ref>

===Seksuaalisuus===

Scrutonin<ref name="Scruton6">Scruton 2006</ref> mielestä modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa vallitseva mielikuvamaailma ja sen varaan rakentuva kulttuurinen indoktrinaatio tekee lähes mahdottomaksi puolustaa perinteisiä perhearvoja, joiden mukaan avioliitto ymmärretään tulevan sukupolven näkökulmasta ja avioliiton tarkoitukseksi ymmärretään turvata lapselle mahdollisuus elää biologisten vanhempiensa muodostamassa perheessä. Koska homoseksuaalinen parisuhde ei määritelmän mukaan voi tuottaa parille yhteisiä biologisia lapsia, lapsen oikeuksien näkökulmasta toteutetun avioliiton määrittelyn katsotaan syrjivän homoseksuaalisia pareja. Niinpä perinteisten perhearvojen puolustaminen luokitellaan homofobiaksi, joka on rinnastettavissa rasismiin. Koska tämä syytös ei perustu järkiperäiseen analyysiin, vaan käytettyjen sanojen ja käsitteiden tunnelataukseen, syytöstä vastaan puolustautuminen ei vapauta ihmistä näiden tunneladattujen sanojen antamasta leimasta. Näiden mielikuvien pohjalta tapahtuva päätöksenteko ohjaa poliittisia nimityksiä ja akateemisten virkojen täyttöä.
	
Scruton<ref>Scruton 2006: 27−28 </ref> kiinnittää huomiota siihen, että nykykeskustelussa tavallisesti leimataan seksistiseksi henkilö, joka uskaltaa julkisesti epäillä feministisiä olettamuksia sukupuolierojen näennäisyydestä, ja homofobiasta syytetään henkilöä, jonka käsitykset eroavat siitä, mitä pidetään oikeaoppisena käsityksenä homoseksuaalien oikeuksista. 

Yliopistojen virantäytöstä päättävät komiteat tutkivat hakijoita homofobian epäilysten osalta ja ilman muuta hylkäävät heidät, kun tämä syytös on esitetty: ”Emme voi antaa tämän naisen toimia juristina, koska hän on kristitty fundamentalisti ja kärsii homofobiasta.” ”Vaikka hän kuuluu maailman parhaisiin asiantuntijoihin toisen dynastian hieroglyfeistä, hänelle ei voi antaa vakituista paikkaa yliopistossa sen homofobisen kommentin jälkeen, jonka hän esitti viime perjantaina.”

Scrutonin mukaan tällainen sensuuri edistää niiden asiaa, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen ”normalisoida” homoseksuaalisen avioliiton idean.
 
{{lainaus|Sitä ei ole mahdollista vastustaa sen enempää kuin on osoittautunut mahdolliseksi vastustaa feminististä sensuuria seksuaalista eroa koskevasta totuudesta. Mutta ehkä on mahdollista yksityisesti asiasta sopivien aikuisten kesken pitää kiinni ajatuksesta, että homoseksuaalinen avioliitto ei ole todellisuudessa mikään avioliitto.|Roger Scruton<ref>Scruton 2006: 27−28</ref>}}
	
Scrutonin<ref>Scruton 2006: 26−27</ref> mukaan avioliiton käsite perustuu sukupuolieron käsitteeseen ja kaikkeen siihen, mitä nämä sukupuolierot merkitsevät. Jos sukupuolieron käsitteestä tehdään avioliiton kannalta satunnainen asia, silloin itse avioliiton käsite on muutettu niin radikaalisti, ettei sitä enää voida tunnistaa entiseksi. Homoseksuaalit haluavat avioliittoa, koska he haluavat osakseen avioliitolle kuuluvan sosiaalisen arvostuksen, mutta jos hyväksytään samaa sukupuolta olevien ihmisten välinen suhde avioliitoksi, silloin avioliitolta itseltään riistetään sen perustarkoitus, joka on antaa vielä syntymättömille jo elävien tarjoama suoja ja jo eläville syntymättömien heille tarjoama siunaus.

Sukupuolineutraali avioliitto edistää postmodernin valtion kätkettyä taipumusta poistaa tulevat sukupolvet oikeusjärjestyksestä ja määritellä kaikki sitoumukset tällä hetkellä elävien keskeisiksi sopimuksiksi. 

Scruton suhtautui kielteisesti ajatukseen, että homoseksuaalisilla pareilla olisi oikeus adoptoida, koska tällainen oikeus merkitsisi "lasten epäoikeudenmukaista kohtelua".<ref>Scruton, Roger. [http://www.telegraph.co.uk/comment/personal-view/3636798/This-right-for-gays-is-an-injustice-to-children.html "This 'right' for gays is an injustice to children"], ''The Daily Telegraph'', 28 January 2007.</ref> Scruton piti jo vuonna 2006 todennäköisenä, että Yhdysvaltain korkein oikeus tulee ”löytämään” perustuslaillisen oikeuden samaa sukupuolta olevien avioliittoihin aivan samalla tavalla kuin se on löytänyt perustuslaillisen oikeuden aborttiin ja pornografiaan.
	
Koska asiasta ei julkisuudessa kiistellä niinkään järkiperusteisiin vedoten kuin lyömällä henkilöihin voimakkaasti tunteita herättäviä leimoja, on Scrutonin<ref>Scruton 2006: 27</ref> mukaan tällä hetkellä lähes mahdotonta käydä asiallista julkista keskustelua avioliiton merkityksestä. Sukupuolineutraalin avioliiton vastustamista pidetään varmana todisteena homofobiasta. Poliittisen nimittelyn historiasta tiedämme, että tällainen leima tarttuu henkilöön pysyvästi, kun se kerran on häneen isketty. Tällä samalla politiikalla feministinen ajatus sukupuolierojen näennäisyydestä on saanut lähes itsestään selvyyden aseman yleisessä tietoisuudessa. Sukupuolierojen todellisuuteen uskova henkilö on seksistinen, ja seksismi on rasismin kaltainen rikos. Tätä syytöstä vastaan ei ole mahdollista puolustautua, koska se on liian epämääräinen ja liian kokonaisvaltainen, jotta se mahdollistaisi puolustautumisen. Tästä syystä vain harvat yliopistomaailmassa ottaisivat riskin kyseenalaistaa feminismin oletuksia, vaikka he uskoisivat niiden olevan epätosia.
	
Scrutonin kirja ''Sexual Desire'' (1986) perustuu Hegelin ajatukseen, että jokaisen järkiolennon perimmäinen päämäärä on minuuden rakentaminen, mikä sisältää toisen tunnustamisen päämääräksi sinänsä. Scruton argumentoi, että perversion pääasiallinen piirre on "seksuaalinen purkautuminen joka sivuuttaa tai kumoaa toisen ihmisen". Tätä Scruton pitää narsistisena ja solipsistisena. <ref name=Dollimore260>Dollimore, Jonathan. ''Sexual Dissidence: Augustine to Wilde, Freud to Foucault''. Oxford University Press, 1991, 260–261.</ref>{{,}}<ref>Nussbaum, Martha. [https://newrepublic.com/article/69203/the-passion-fashion "The Passion Fashion"], ''The New Republic'', 10 September 2009.</ref> Esseessään "Sexual morality and the liberal consensus" (1989) Scruton argumentoi, että homoseksuaalisuus on perversio, koska homoseksuaalin rakastetun ruumiis kuuluu samaan kategoriaan kuin hänen oma ruumiinsa.<ref>Scruton, Roger. ''The Philosopher on Dover Beach''. Carcanet Press Limited, 1990, 268.</ref>

== Valitut teokset ==

'''Nonfiction'''
* ''Art And Imagination: A Study in the Philosophy of Mind'' (1974)
* ''The Aesthetics of Architecture'' (1979)
* ''The Meaning of Conservatism'' (1980)
* ''The Politics of Culture and Other Essays'' (1981)
* ''A Short History of Modern Philosophy'' (1982)
* ''A Dictionary of Political Thought'' (1982)
* ''The Aesthetic Understanding: Essays in the Philosophy of Art and Culture'' (1983)
* ''Kant'' (1982)
* ''Untimely Tracts'' (1985)
* ''[[Thinkers of the New Left]]'' (1985)
* ''[[Sexual Desire (book)|Sexual Desire: A Moral Philosophy of the Erotic]]'' (1986)
* ''Spinoza'' (1987)
* ''A Land Held Hostage: Lebanon and the West'' (1987)
* ''Conservative Thinkers: Essays from The Salisbury Review'' (1988)
* ''Conservative Thoughts: Essays from The Salisbury Review'' (1988)
* ''The Philosopher on Dover Beach: Essays'' (1990)
* ''Conservative Texts: An Anthology'' (ed.) (1992)
* ''Modern Philosophy: An Introduction and Survey'' (1994)
* ''The Classical Vernacular: Architectural Principles in an Age of Nihilism'' (1995)
* ''An Intelligent Person's Guide to Philosophy'' (1996); republished as ''Philosophy: Principles and Problems'' (2005)
* ''The Aesthetics of Music'' (1997)
* ''On Hunting'' (1998)
* ''An Intelligent Person's Guide to Modern Culture'' (1998); republished as ''Modern Culture'' (2005)
* ''Spinoza'' (1998)
* ''England: An Elegy'' (2001)
* ''The West and the Rest: Globalisation and the Terrorist Threat'' (2002)
* ''Death-Devoted Heart: Sex and the Sacred in Wagner's Tristan und Isolde'' (Oxford University Press, 2004)
* ''News From Somewhere: On Settling'' (2004)
* ''The Need for Nations'' (2004)
* ''Gentle Regrets: Thoughts from a Life'' (Continuum, 2005)
* ''Animal Rights and Wrongs'' (2006)
* ''A Political Philosophy: Arguments for Conservatism'' (2006)
* ''Immigration, Multiculturalism and the Need to Defend the Nation State'' (2006)
* ''Culture Counts: Faith and Feeling in a World Besieged'' (Encounter Books, 2007)
* ''Beauty'' (2009)
* ''I Drink Therefore I Am: A Philosopher's Guide to Wine'' (2009)
* ''Understanding Music'' (2009)
* ''The Uses of Pessimism: And the Danger of False Hope'' (2010)
* ''Green Philosophy: How to Think Seriously About the Planet'' (2011); revised and republished as ''How to Think Seriously About the Planet: The Case for an Environmental Conservatism'' (2012)
* ''The Face of God: The Gifford Lectures'' (2012)
* ''Our Church: A Personal History of the Church of England'' (2012)
* ''[[The Soul of the World]]'' (2014)
* ''[[How to Be a Conservative]]'' (2014)
* ''Fools, Frauds and Firebrands: Thinkers of the New Left'' (2015)
* ''The Ring of Truth: The Wisdom of Wagner's Ring of the Nibelung'' (2016)
* ''Confessions of a Heretic: Selected Essays'' (2017)

'''Fiction'''
* ''Fortnight's Anger: a novel'' (1981)
* ''Francesca: a novel'' (1991)
* ''A Dove Descending and Other Stories'' (1991)
* ''Xanthippic Dialogues'' (1993)
* ''Perictione in Colophon: Reflections of the Aesthetic Way of Life'' (2000)
* ''Notes from Underground'' (2014)
* ''The Disappeared'' (2015)

'''Opera'''
* ''The Minister'' (1994).
* ''Violet'' (2005)

'''Television'''
* ''Why Beauty Matters'' (BBC Two, 2009)

== Lähteet ==
* Scruton, Roger: ''Sacrilege and Sacrament'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = George, Robert P. & Elshtain, Jean Bethke (toim.) | Nimeke = The Meaning of Marriage: Family, State, Market & Morals | Julkaisija = Dallas: Spence Publishing Company | Vuosi = 2006 | Sivu = }}

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

== Katso myös ==
* [http://www.roger-scruton.com/ Roger Scruton's website]
* [http://www.spectator.co.uk/author/roger-scruton/ Roger Scruton's articles] at ''The Spectator''
* [http://www.newcriterion.com/author.cfm?mode=articles&authorid=85&CFID=339845445&CFTOKEN=27009753 Roger Scruton's articles] at The New Criterion
* [http://www.opendemocracy.net/author/roger-scruton Roger Scruton's articles] at Open Democracy
* [http://www.salisburyreview.co.uk/The_Salisbury_Review_Front_Page.html ''The Salisbury Review'']
* [http://www.st-andrews.ac.uk/gifford/2010/listen/ Recordings of the Gifford Lectures 2011–12] delivered by Scruton at the University of St Andrews
* [http://sms.cam.ac.uk/media/1180477/ Recordings of the 2011 Stanton Lectures] delivered by Scruton at the University of Cambridge
* Scruton, Roger. [http://www.city-journal.org/html/10_3_urbanities-animal.html "Animal Rights"], ''City Journal'', summer 2000.
* [http://www.humanephilosophy.com/#!Mikolaj-S%C5%82awkowskiRode-Art-in-the-Life-of-Culture-and-Mankind-An-Interview-with-Roger-Scruton-/c1xyb/3668C9A1-8505-4FAC-8A9E-DC9B79C9C01A Interview with Roger Scruton for the Humane Philosophy Project]
* [http://regionsandcities.eu/2015/03/09/roger-scruton-local-communities-can-restore-europes-soul/ Interview with Roger Scruton for Regions and Cities of Europe]
* [https://web.archive.org/web/20150509104425/http://www.newstatesman.com/writers/roger_scruton Roger Scruton's wine articles], ''New Statesman'', October 2005 – August 2009.

=== Artikkelit, kirjat ===
* Dooley, Mark, ''The Roger Scruton Reader'', London & New York: Continuum, 2009.
* Billings, Joshua. [http://www.oxonianreview.org/wp/a-joy-forever/ "A Joy Forever?"], review of Scruton's ''Beauty'', ''Oxonian Review'', 11 May 2009.
* Kimball, Roger. [https://www.nytimes.com/1991/02/17/books/an-assault-on-mush.html "An Assault on Mush"], ''The New York Times'', 17 February 1991.
* Kimball, Roger. [http://www.newcriterion.com/articles.cfm/Saving-the-Appearances--Roger-Scruton-on-Philosophy-1400 "Saving the Appearances: Roger Scruton on Philosophy"], ''The New Criterion'', June 1994.
* Scruton, Roger. "The Case against Feminism," ''The Observer'', 22 May 1983.
** Morrison, Blake. "In Defence of Feminism," ''The Observer'', 29 May 1983.
* Scruton, Roger. [http://articles.latimes.com/1990-11-25/opinion/op-7210_1_margaret-thatcher/2 "Her Virtue Was Thatcher's Downfall"], ''Los Angeles Times'', 25 November 1990.
* Scruton, Roger. [http://www.aeonmagazine.com/world-views/roger-scruton-fake-culture/ "The Great Swindle,"] ''Aeon Magazine,'' 17 December 2012.

{{seksuaalietiikka}}

[[Luokka:Henkilöt]] [[Luokka:Seksuaalietiikka]]