Muokataan sivua Usko ja järki

'''Usko ja järki''' ovat kaksi asiaa, joille käsitykset todellisuudesta voivat perustua. James Swindalin mukaan usko on järjen ohella vakaumusten lähtökohta. Järki käsitetään tavallisesti älyllisen, esteettisen, moraalisen tai uskonnollisen tutkimuksen periaatteeksi, joka sisältää jonkinlaisen algoritmisen todistuksen ajatuksen. Usko puolestaan ilmenee vakaumuksena, joka ei ainakaan sillä hetkellä ole todistettavissa järjellä ja on siten eräänlainen luottamuksen ja hyväksymisen asenne.<ref name="Swindal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iep.utm.edu/f/faith-re.htm |  Tekijä = Swindal, James | Nimeke=Faith and Reason | Viitattu=23.8.2007}}</ref> Uskon ja järjen suhde on uskonnonfilosofian keskeisiä ongelmia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/tdk/pdf/opiskelu/valinta/mallivast/Kysymys1.pdf| Nimeke = Valintakoe 8.6.2006 Kysymys 1, teoksesta Teologia. Johdatus tutkimukseen (toim. P. Luomanen): “Uskon ja järjen suhde on uskonnonfilosofian keskeisiä ongelmia. Arvioi uskonnonfilosofisesta näkökulmasta evidentialismia ja fideismiä.” | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan valintakoe | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.8.2016 | Kieli = }}</ref> Uskon ja järjen suhteesta voidaan erottaa kolme eriävää näkemystä.<ref>Rea 2002, s. 225-226.</ref> Ensimmäisen näkemyksen mukaan usko ja järki ovat niin läheisesti sidoksissa toisiinsa, että järjen luotettavuutta ei voi perustella ilman uskoa siihen, että järjen alkuperä on järjellinen eli että järjellä on järjellinen Luoja.<ref>Rea 2002</ref> Tätä näkemystä edustavat esimerkiksi professori [[Michael C. Rea]] ja professori [[Alvin Plantinga]] tietoteoriaa käsittelevässä trilogiassaan.<ref>Alvin Plantinga:<br />''Warrant: The Current Debate''. New York: Oxford University Press 1993.<br />''Warrant and Proper Design''. New York: Oxford University Press 1993.<br />''Warranted Christian Belief''. New York: Oxford University Press 2000.</ref> Toisen näkemyksen mukaan usko ja järki ovat sidoksissa toisiinsa siinä heikommassa mielessä, että uskon ja järjen suhde on harmoninen eli että usko ja järki eivät ole ristiriidassa. Kolmannen näkemyksen mukaan taas usko on järjen vastakohta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ue/ue1/3_usko_ja_jarki/04_uskon_jarkevyys?m:Open=1104881&m:selres=1104881 | Nimeke=Onko usko järkevää? | Julkaisu=Uskonnon luonne ja merkitys | Julkaisija=Internetix.fi | Viitattu=24.3.2010}}</ref>

Hannu Reimen mukaan katoliseen teologiaan on keskiajalta lähtien kuulunut väittelytaito, joka on edistänyt loogista ja ristiriidatonta ajattelua. Kuitenkin siinä on toisaalta myös ponnisteltu ja tehty kaikki voitava, jotta yhteensopimattomat ainekset saataisiin elämään rinnakkain: usko ja järki, [[uskonto]] ja [[tiede]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lausti.com/articles/Ajantasa/paavi.html| Nimeke = Paavi, kristinusko ja islam | Tekijä = Hannu Reime | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =  YLE/Ajantasa |Ajankohta = 21.9.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.3.2010 | Kieli = }}</ref>

== Todisteiden merkitys uskon kannalta ==

Swindalin mukaan uskonnollinen usko voi ottaa huomioon todisteita tai jättää ne huomiotta. Näistä jälkimmäinen pitää uskoa vain henkilön tahdon alaisena asiana kun taas ensimmäinen pyrkii sovittamaan uskon yhteen todisteiden, kuten muiden uskovien todistusten ja teosten, kanssa. On myös mahdollista, että henkilöllä on uskonnollinen vakaumus, joka perustuu vain joko järkeen tai uskoon ja lisäksi on mahdollista, että henkilö ei usko jumalaan, mutta kokee silti uskonnon harjoittamisen lohduttavana.<ref name="Swindal"/> [[Richard Dawkins]]in mukaan lohdutussisältö ei kuitenkaan lisää uskon totuusarvoa.<ref>Dawkins 2007, s. 17</ref>

Swindalin mielestä keskeisin filosofinen kysymys uskon ja järjen suhteessa on sen määrittäminen, miten uskon ja järjen vaikutus vuorovaikuttavat siinä prosessissa, jolla uskonnollista uskoa pidetään oikeana tai perusteltuna.<ref name="Swindal"/> Kristinuskon järkiperäistä puolustamista kutsutaan usein [[apologetiikka|apologetiikaksi]].

=== Uskonnollinen todistuskäytäntö ===

Jumaluskon puolesta on ajattelun historian kuluessa esitetty useita järkiperäisiä todisteita. Näistä tunnetuimmat ovat [[Ontologinen jumalatodistus|ontologinen]], [[Teleologinen argumentti|teleologinen]] ja [[Moraalinen argumentti|moraalinen]] jumalatodistus.<ref>Jumalatodistuksia on käsitelty mm. Tapio Puolimatkan kirjassa ''Usko, tieto ja myytit''. Tammi 2005.</ref>

Dennettin mielestä jumaluskon puolustajat pyrkivät joskus väistämään vasta-argumentteja tekemällä todisteiden kyseenlaistamisesta loukkauksen, epäkohteliaisuuden tai jotain pahempaa. Taktiikka hyödyntää ihmisten laajalle levinnyttä halua olla loukkaamatta. Todistuskäytäntöä ei ole tarvinnut keksiä, koska se syntyy itsestään ja toimii usein kilpailijoitaan paremmin, joten se replikoituu eli jäljentyy.<ref>Dennett 2007, s. 349</ref> Dawkinsin mukaan ateistit samoin kuin teistit noudattavat tiedostamattaan yhteiskunnan käytäntöä, että meidän on oltava erityisen kohteliaita ja kunnioittavia uskonnolle.<ref>Dawkins 2007, s. 15</ref> Dawkinsin mielestä koko uskonnollisen uskon ydin, voima ja kunnia on, että se ei ole riippuvainen rationaalisesta oikeutuksesta.<ref>Dawkins 2007, s. 41</ref> [[Alvin Plantinga]] kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että perimmältään itse rationaalisuus eli luottamus järkeen saa oikeutuksensa vain jumaluskon pohjalta.<ref>Plantinga 2000</ref> [[Michael C. Rea]] osoittaa, että ilman jumaluskoa ei ole mahdollista luottaa edes tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.<ref>''World Without Design''. Rean argumentti on esitelty Tapio Puolimatkan kirjassa ''Usko, tieto ja myytit''. Tammi 2005. </ref>

=== Jumalaan uskomisen järkevyys ===

Kun sanotaan, että on järkevää pitää jotain olemassaolevana, tarkoitetaan yleensä sitä, että käsitykselle on riittäviä todisteita eli hyviä, johdonmukaisia perusteita.<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 104</ref> '''Evidentialismiksi''' kutsutaan käsitystä, jonka mukaan usko Jumalaan pitäisi pystyä perustelemaan järkiargumenteilla. '''Fideismiksi''' kutsutaan käsitystä, jonka mukaan usko Jumalaan voi olla ilman perusteita, jotka tulevat uskon ulkopuolelta. '''Eksperientialismiksi''' puolestaan kutsutaan käsitystä, jonka mukaan todisteet Jumalan olemassaolosta ovat luonteeltaan välittömän kokemuksen tasolla, joten niitä ei tarvitse välttämättä perustella argumenteilla.<ref>Tapio Puolimatka: ''Usko, tieto ja myytit''. Tammi 2005.</ref>

== Uskon ja tieteen välinen suhde ==

[[Peter Harrison]]in mukaan tieteen ja uskonnon välillä on toisiaan tukeva suhde. Kristinusko vaikutti modernin kokeellisen luonnontieteen vallankumoukseen tarjoamalla sen lähtökohdaksi joitakin perusoletuksia kuten uskon maailmankaikkeuden järjestykseen, ihmisen järjen ja havaintojen luotettavuuteen ja ihmisen [[Itsepetostaipumus|itsepetostaipumukseen]]. Nämä lähtökohdat tekevät mielekkääksi pyrkiä löytämään maailmankaikkeudesta järjestystä ja vaatia tieteeltä itsekriittisyyttä.<ref>Peter Harrison: ''The Fall of Man and the Foundations of Science''. Oxford: Oxford University Press 2007</ref>

Daniel Dennettin mukaan uskonnolliset opit ovat usein täysin järjen vastaisia. Tämän on arveltu edistävän niiden siirtymistä, koska niitä ei silloin voi ilmaista omin sanoin, vaan ne on toistettava sanatarkasti. Tällainen sokea usko varmistaa säilymisensä myös sitä kautta, ettei se rohkaise tekemään järjellisiä kysymyksiä.<ref>Dennett 2007, s. 225-226</ref> Dennettin mukaan on liioittelua antautua kuolemaan sen sijaan, että kieltäisi jonkin opinkappaleen, jota ei ymmärrä. Fysiikan totuudet eroavat uskonnosta siinä, että ne ovat todennettavissa eli että niillä on kosketuspintaa, joka mahdollistaa niiden käytön muuhunkin kuin julistukseen, kuten esimerkiksi avaruusmatkailuun.<ref>Dennett 2007, s. 225-226</ref>

== Järjen ja ajattelun merkitys uskonnon kannalta ==

Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan uskonto ei ole järjen tai ajattelun puutetta. Uskonnossa on hänen mukaansa jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ajatusten siirrosta eli memetiikasta. Jotkut meemit tarttuvat ihmisaivoihin muita helpommin. Meemit eivät kuitenkaan geenien tavoin monistu äärettömiin samanlaisina, vaan siirtyminen synnyttää outoja muunnelmia.<ref>Boyer 2007, s. 53</ref> Vaikka aivot vääristävät ja muokkaavat tietoa jatkuvasti uudelleen, ihmismieli ei ole satunnaisten mielleyhtymien sekasotku. Siihen sisältyy mentaalisia aineksia, jotka ohjaavat ihmisen omaksumaan käsitteitä ja käsitteellisiä skeemoja tietyllä tavalla pikemmin kuin toisella.<ref>Boyer 2007, s. 58</ref> Ihmiset vaientavat kriittisen järkensä, kun jotkin eriskummalliset väitteet ovat muuttuneet heille itsestäänselviksi.<ref>Boyer 2007 s. 46</ref> Uskonnolliset representaatiot eivät ole täysin läpinäkyviä. Ajatukset jumalista, hengistä ja esi-isistä synnyttävät mutkikkaita prosesseja, jotka pakenevat tietoisuuden otteesta.<ref>Boyer 2007, s. 66</ref> Uskonnot ovat merkittäviä kognitiivisia artefakteja, jotka kytkevät toimintaan ihmisten elintärkeitä päättelyjärjestelmiä, jotka hallitsevat kaikkein voimakkaimpia tunteita. Tällä tavoin uskonto muovaa ihmisten sosiaalista kanssakäymistä kaltaistensa kanssa, antaa moraalitajun ja organisoi sosiaaliset ryhmät. Mieleen iskostuneiden kognitiivisten luomusten seuraukset voivat olla vakavia.<ref>Boyer 2007, s. 158</ref>

Kognitiivisen uskontotieteilijän [[Justin L. Barrett]]in mukaan se, että usko Jumalaan on seurausta ihmismielen luonnollisten mekanismien toiminnasta, sopii hyvin yhteen sen kanssa, että usko Jumalaan on älyllisesti perusteltu.<ref>Justin Barrett: ''Why Would Anyone Believe in God?'' Walnut Creek, CA: AltaMira Press, s. 122-123.</ref> Aku Visala argumentoi väitöskirjassaan, että kognitiotieteen tosiasioiden tulkitseminen materialistisessa viitekehyksessä ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan filosofinen ratkaisu.<ref>Aku Visala: ''Religion Explained: A Philosophical Appraisal of the Cognitive Science of Religion''. Helsinki. Diss. Department of Systematic Theology, University of Helsinki. s. 154</ref> Professori Jeffrey Schloss kiinnittää huomiota siihen, että ajatus meemistä on pelkkä mielikuvituksen tuote vailla empiiristä tukea. Se on niin epämääräinen, ettei sitä pystytä kokemusperäisesti todistamaan oikeaksi tai kumoamaan.<ref>Jeffrey Schloss: "Introduction: Evolutionary Theories of Religion. Science Unfettered or Naturalism Run Wild", teoksessa Jeffrey Schloss & Michael J. Murray (toim.): ''The Believing Primate''. New York: Oxford University Press, s. 1-25.</ref> Ei ole esitetty mitään täsmällistä tapaa tehdä eroa jumaluskon leviämisen, tieteellisten käsitysten leviämisen tai itse meemiteorian leviämisen välillä.<ref>Schloss 2009: 23-24</ref>

Boyerin mukaan uskonnolliset perinteet eivät tavallisesti piittaa johdonmukaisuudesta. Psykologit ovat löytäneet kokeellisin menetelmin mentaalisia prosesseja, jotka voivat johtaa pois selkeistä ja perustelluista uskomuksista. Tällaisia ovat muun muassa konsensusvaikutus, valheellinen konsensusvaikutus, tuottamisvaikutus, valemuistot, lähteiden sotkeminen, vahvistamisvääristymä, kognitiivisen dissonanssin vähentäminen ja monet muut prosessit.<ref>Boyer 2007, s. 340-342 </ref> Epäjohdonmukaiset uskomukset katoavat, jos ihmiset soveltavat mielensä hallintaan seuraavia periaatteita:

# Päästä mieleesi vain selkeitä ja täsmällisiä ajatuksia.
# Hyväksy vain johdonmukaisia ajatuksia.
# Tutki kaikkia väitteitä koskevat tiedot.
# Säilytä vain [[Todennettavuusehto|kumottavissa]] olevat väitteet.<ref>Boyer 2007, s. 340</ref>

== Usko ja äly ==

Professori [[Charles Taylor]]in mukaan länsimaiseen kulttuuriin on pesiytynyt harhaanjohtava mielikuva, jonka mukaan älyllisesti rehellinen ja kriittinen ihminen ei voi uskoa Jumalaan. Taylorin mukaan tälle näkemykselle ei ole älyllisiä perusteluja, mutta siihen usein uskotaan ajassamme vaikuttavien mielikuvien luoman tunnevaikutuksen vuoksi: ihmiset haluavat samaistua siihen, mitä pidetään edistyksellisenä.<ref>Charles Taylor: ''A Secular Age''. Harvard University Press 2007.</ref>

Yksi esimerkki Taylorin mainitsemasta myyttisestä käsityksestä on rotuhygieniaa kannattavan professori Richard Lynnin väite, jonka mukaan älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa. Lynnin mukaan älykkyys vähentää uskon merkitystä paitsi yksilölle myös kokonaisille yhteiskunnille. Lynn esittää ikään kuin tieteen tutkimustuloksena [[Charles Taylor]]in yksityiskohtaisesti kritisoiman väitteen, jonka mukaan viime vuosisadalla kiihtynyt länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on yhteydessä keskimääräisen älykkyysosamäärän kasvuun. Lynnin mukaan uskonnollisuus väheni ja keskimääräinen älykkyys lisääntyi 137 kehittyneessä maassa 1900-luvulla. Lynnin näkemystä on arvosteltu turhasta yksioikoisuudesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittiprofessori+%C3%84lykk%C3%A4%C3%A4t+ihmiset+ovat+muita+harvemmin+uskossa/1135237125805?ref=rss | Tekijä=Välimaa, Mikko |  Nimeke=Brittiprofessori: Älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa | Ajankohta=12.6.2008 | Julkaisu=Helsingin sanomat | Viitattu=24.3.2010}}</ref> Taylorin kritisoimaa maallistumisen myyttiä edustaa myös kehityspsykologi Satoshi Kanazawan väite, jonka mukaan ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muu väestö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2010922&ref=fb | Nimeke=Tutkimus: Liberaalit ja ateistit muita älykkäämpiä | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=01.03.2010 | Viitattu=24.3.2010}}</ref>

== Katso myös ==
* [[Apologetiikka]]
* [[Kristinuskon perustelut]]
* [[Evidentialismi]] 
* [[Fideismi]]
* [[Kristityt luonnontieteilijät]]

== Lähteet ==
=== Kirjallisuus ===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal| Nimeke=Ja ihminen loi jumalat | Sivu= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31815-7 }}
* Barrett, Justin: ''Why Would Anyone Believe in God?'' Walnut Creek, CA: AltaMira Press
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=[[Jumalharha]] | Selite=Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-5697-00-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu | Selite=Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 952-5202-96-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Sivu= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2034-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisija=Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9791-41-0}}
* Plantinga, Alvin: ''Warrant: The Current Debate''. New York: Oxford University Press, 1993.
* Plantinga, Alvin: ''Warrant and Proper Design''. New York: Oxford University Press, 1993.
* {{Kirjaviite | Tekijä = Plantinga, Alvin | Nimeke = [[Warranted Christian Belief]] | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Oxford University Press | Tunniste = | www = http://home.sogang.ac.kr/sites/sgphilobk21/%EC%9E%90%EB%A3%8C%EC%8B%A4/Lists/b8/Attachments/3/warranted_christian_belief_alvin_plantinga.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }} 
* [[Tapio Puolimatka|Puolimatka, Tapio]]: ''[[Usko, tieto ja myytit]]''. Helsinki: Tammi, 2005. 
* Rea, Michael C.: ''World Without Design: The Ontological Consequences of Naturalism''. Oxford: Clarendon Press, 2002.
* Schloss, Jeffrey & Murray, Michael J. (toim.) ''The Believing Primate''. New York: Oxford University Press. 
* Taylor, Charles: ''A Secular Age''. Harvard University Press 2007.

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==

* [http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ue/ue1/3_usko_ja_jarki/04_uskon_jarkevyys?m:Close=1104873&m:selres=1104873 Internetixopinnot: Uskon järkevyys?]
* [http://www.tapiopuolimatka.net/57 Tapio Puolimatka: Usko ja kumoajat]
* [http://www.iep.utm.edu/f/faith-re.htm Faith and Reason], Swindal, James, ''The Internet Encyclopedia of Philosophy''
* [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=13/2005&id=e5184d4 Teisti vs ateisti]. ''Aviisi'' 13/2005.
* Kuula, Kari: [http://www.karikuula.com/23 Voiko järkevä ihminen uskoa Jumalaan?]

[[Luokka:Tietoteoria]]
[[Luokka:Uskonnonfilosofia]]