Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Usko, tieto ja myytit (kirja)
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Sivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Historia
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
=== [[Kulttuuriset myytit]] === Kun ihminen torjuu Jumalan tietoisuutensa ulottumattomiin, hän alkaa täyttää Jumalan jättämää tyhjiötä myyteillä. Tässä luvussa on tarkoitus siirtyä pohtimaan ihmisen taipumusta paeta ahdistavaa todellisuutta illuusioiden ja myyttien maailmaan. Jokaisessa kulttuurissa on joitakin perusmielikuvia, jotka koetaan itsestäänselviksi ja jotka värittävät kulttuurin jäsenten tapaa tarkastella todellisuutta. Tällaiset perusmielikuvat koskettavat ihmisten perustavimpia tunteita ja tarpeita ja määrittelevät keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Ne muodostavat kulttuurin psykologisen ja motivationaalisen perustan ja ilmaisevat sen perustavia vakaumuksia. Niiden kautta kulttuurin jäsenet hahmottavat oman olemuksensa ja tulevaisuutensa ja muodostavat käsityksen siitä, millaisia he haluavat olla. Tällaisia perusmielikuvia on nimitetty myyteiksi tai arkkityypeiksi. Myytin käsite voidaan ymmärtää useilla eri tavoilla. Myytti voidaan ymmärtää perusmielikuvaksi, joka "kiteyttää kulttuurin suuret keskeiset arvot" kuten Theodor Roszak<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roszak, Theodore | Nimeke = The Making of a Counter-Culture: Reflections on the Technocratic Society & Its Youthful Opposition | Julkaisija = London: Faber and Faber | Vuosi = 1973 | Sivu = 214 }}</ref> ehdottaa. Tällöin ei ole välttämätöntä olettaa, että myyttiin sisältyy mitään harhaanjohtavaa. Jacques Ellulin määritelmän mukaan myytti on itsestäänselväksi koettu, kokonaisvaltainen ja motivoiva mielikuva siitä, mikä on inhimillisen olemassaolon ehdoton perusta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ellul, Jacques | Nimeke = The New Demons | Julkaisija = London: Mowbrays | Selite = Trans. C. Edward Hopkin | Vuosi = 1975 | Sivu = 95 }}</ref>. Tämän määritelmän mukaan myytti ilmaisee kokonaisvaltaisen käsityksen inhimillisen olemassaolon ehdottomasta perustasta. Myytti koetaan niin itsestäänselväksi totuudeksi, että sen kyseenalaistamista ei pidetä tarpeellisena tai edes mielekkäänä. Myytin kyseenalaistajaa ei pidetä kriittisen ajattelun edustajana vaan valistumattomana ja tietämättömänä ihmisenä. Kun myytin käsitettä sovelletaan modernin joukkotiedotuksen, kasvatuksen ja kulttuurin käyttämiin perusmielikuviin, tarkoitetaan myytillä tunteisiin vetoavaa mielikuvaa, joka antaa ihmiselle sellaisen näkemyksen todellisuudesta, joka ylläpitää ihmisen kaikkivoipaisuuden ja itseriittoisuuden illuusiota. Myytti koetaan itsestäänselväksi, sitä ei kyseenalaisteta. Myytti kätkeytyy ihmisten tietoisuudelta ja ilmenee luonnollisena, itsestäänselvänä, vaikka se vääristää todellisuutta. Ihmiset ovat tietoisia myyttien merkityksistä, mutta niiden myyttinen luonne on heiltä salassa. Myytti lakkaa olemasta sinä hetkenä, jona se kyseenalaistetaan, koska se kadottaa kosketuksen tunteisiin ja tulee kyvyttömäksi ohjaamaan toimintaa. Myytin tarjoama illuusio kätkee erityisesti ihmisen pahuuden ja tulevaisuuden epävarmuuden. Myytti ei ole koskaan yksityinen tai henkilökohtainen. Se kuvaa jotain esimerkinomaista, yleismaailmallisesti merkitsevää toimintaa. Myytissä ihminen kohtaa "totuuden", joka näyttäisi paljastavan todellisuuden ja inhimillisen toiminnan rakenteen. Myytti näyttäisi paljastavan ihmisen alkuperän ja sitä kautta määrittelevän, kuka ihminen on. Se ratkaisee ihmisen rajallisuuden, ajallisuuden ja pahuuden ongelmat saattamalla hänet osalliseksi ihanteiden kultaamasta ajasta. Todellisuudessa ihmisen elämä on lyhyt, monille vaaroille ja vaikeuksille altis, ja johtaa väistämättä kuolemaan. Ihmiselämän rajoitukset ovat niin kouriintuntuvat, että ihminen "tulee onnettomaksi heti kun hän alkaa ajatella itseään"<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pascal, Blaise | Nimeke = Mietteitä | Selite = Suom. Martti Anhava | Julkaisija = Helsinki: WSOY | Vuosi = 1996 | Sivu = }} miete 136</ref>. Myytin pohjalta ihminen voi katsoa valoisaa tulevaisuutta, jatkuvaa edistystä, kaiken muuttumista koko ajan paremmaksi. Myytin ilmaisema toiminta ja sen paljastama "todellisuus" ilmaistaan myytin sankarissa. Sankarikuvien innoittamana ihminen voi unohtaa oman elämänsä mitättömyyden ja vahvistua kaikkivoipaisuuden unelmissaan. John Fisken<ref>Fiske 1992: 164</ref> mukaan joukkotiedotusvälineiden välittämät perusmielikuvat toteuttavat usein samaa tehtävää kuin myytit heimoyhteiskunnassa. Sama vastakkaisten käsitteiden tai perusmielikuvien syvärakenne voi tuottaa loputtoman määrän erilaisia elokuvia, televisiosarjoja tai sanomalehtiartikkeleita. Vaikka joukkotiedotuksen tarjoamat viihde- ja asiaohjelmat näyttävät muodostuvan lukemattomista vaihtoehtoisista tavoista ymmärtää maailmaa, niiden pohjalla on kuitenkin havaittavissa samanlaisia myyttisiä perusrakenteita. Myytit ovat kuin ukkosenjohdattimia sikäli, että ne koskettavat vastakohtarakenteisiin sisältyviä ristiriitoja. Myytit eivät ratkaise ristiriitoja, mutta ne tarjoavat mielikuvitukseen perustuvan tavan elää ristiriitojen kanssa, joka estää niitä tuottamasta liikaa ahdistusta ja kulttuurista sekasortoa. Myytit käsittelevät koko yhteiskunnan ja viime kädessä koko ihmiskunnan pelkoja ja ahdistuksia, pyrkivät lieventämään niitä ja tekemään niistä hallittavia. Vaikka myytin syvärakenne pysyy samana, se voi saada lukemattomia erilaisia ilmaisutapoja. Ihmiset eivät välttämättä ole tietoisia myytin syvärakenteesta. Heidän tietoinen huomionsa kohdistuu sen ilmaisutapojen pintatasoon, ja he kokevat sen syvemmän vaikutuksen vähemmän tiedostetulla tasolla. Myytit kumpuavat kulttuurin tiedostamattomaan kätketyistä ratkaisemattomista ristiriidoista ja torjutusta ahdistuksesta, jota ne pyrkivät lieventämään ja estämään ristiriitaa muodostumasta liian repiväksi.<ref>Fiske 1992: 161-162</ref> Myyttiset mielikuvat saavat voimansa ihmisen piilotajunnasta, johon sivistysprosessin vaikutus ei ulotu. Niiden avulla ihminen ylläpitää illusorisia kuvitelmia omasta kaikkivoipaisuudestaan. Hän pakenee myyttien maailmaan mieluummin kuin kohtaa oman haavoittuvuutensa, rajallisuutensa, pahuutensa ja kuoleman väistämättömyyden. Ihmiskunnan edistyksen ajatellaan olevan väistämätöntä. Tiede pystyy ratkaisemaan kaikki ihmisen ongelmat. Onnellisuus saavutetaan itsestään, kun aineellinen vauraus kasvaa ja ihminen saa lisää vapautta, koska rajoittamaton itsetoteutus tuo esille ihmisen luontaisen hyvyyden ja antaa sille mahdollisuuden kehittyä. Modernin uskomuksen mukaan jatkuvan kehityksen väistämättömyys ja ihmisen moraalinen täydellistyminen yhdessä tieteen ja teknologian luomien aineellisen hyvinvoinnin edellytysten kanssa takaa jokaiselle ihmiselle onnellisen elämän. Nämä myyttiset mielikuvat saavat voimansa juuri siitä, että ovat niin todellisuuden vastaisia. Niiden avulla ihminen voi välttää todellisuuden kohtaamista.
Yhteenveto:
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi.
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit