Muokataan sivua Usko, tiede ja Raamattu (kirja)
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Usko, tiede ja Raamattu on '''[[Tapio Puolimatka]]'''n kirjoittama kirja, joka analysoi raamattututkimuksen peruslähtökohtia ja lähestymistapoja. | |||
== Ote kirjan esipuheesta == | == Ote kirjan esipuheesta == | ||
Kiinnostuin raamattukritiikin kysymyksistä opiskellessani juutalaista ajattelua ja filosofiaa | Kiinnostuin raamattukritiikin kysymyksistä opiskellessani juutalaista ajattelua ja filosofiaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa vuosina 1983-1989. Jerusalemin opiskeluni olivat jatkoa filosofian, seemiläisen filologian ja uskontotieteen opinnoilleni Helsingin yliopistossa. Sain uuden kimmokkeen raamattukritiikkiä koskeville pohdinnoilleni ollessani vierailevana tutkijana Notre Damen (USA) yliopiston uskonnonfilosofian keskuksessa 1995-1998. Tällöin opinnoissani painottuivat raamattukritiikin filosofiset ulottuvuudet. | ||
Raamattukritiikillä tarkoitetaan tieteellisten menetelmien soveltamista Raamatun tekstien tutkimiseen. Tieteelliset menetelmät edellyttävät järjen kriittistä käyttöä. Järjen kriittinen käyttö puolestaan voidaan ymmärtää useilla eri tavoilla riippuen siitä, miten ymmärretään järjen alkuperä, sen perimmäinen luonne ja sen tarkoitus. Niinpä järjen käyttö ei ole koskaan riippumatonta perususkomuksista, jotka koskevat järjen alkuperää ja sen luonnetta. Tiedeyhteisössä vaikuttaa erilaisia käsityksiä ihmisjärjen alkuperästä, sen mahdollisuuksista, rajoituksista ja sen oikeasta käytöstä. Nämä käsitykset heijastuvat siihen, miten tieteellisiä menetelmiä sovelletaan. | Raamattukritiikillä tarkoitetaan tieteellisten menetelmien soveltamista Raamatun tekstien tutkimiseen. Tieteelliset menetelmät edellyttävät järjen kriittistä käyttöä. Järjen kriittinen käyttö puolestaan voidaan ymmärtää useilla eri tavoilla riippuen siitä, miten ymmärretään järjen alkuperä, sen perimmäinen luonne ja sen tarkoitus. Niinpä järjen käyttö ei ole koskaan riippumatonta perususkomuksista, jotka koskevat järjen alkuperää ja sen luonnetta. Tiedeyhteisössä vaikuttaa erilaisia käsityksiä ihmisjärjen alkuperästä, sen mahdollisuuksista, rajoituksista ja sen oikeasta käytöstä. Nämä käsitykset heijastuvat siihen, miten tieteellisiä menetelmiä sovelletaan. | ||
Rivi 33: | Rivi 16: | ||
Tieteellisen tutkimuksen perustana on siis aina kokonaisvaltaisia uskomuksia todellisuuden ja tiedon luonteesta. Tässä yhteydessä on tärkeää täsmentää uskon ja uskomuksen käsitteitä, koska ne ovat yleisessä käytössä epämääräisiä. Monenlaiset käsitteelliset epäselvyydet vaivaavat yrityksiä määritellä tieteen perustana olevia uskomusjärjestelmiä. Uskon ja uskomuksen käsitteessä voidaan erottaa ainakin kolme eri merkitystä: | Tieteellisen tutkimuksen perustana on siis aina kokonaisvaltaisia uskomuksia todellisuuden ja tiedon luonteesta. Tässä yhteydessä on tärkeää täsmentää uskon ja uskomuksen käsitteitä, koska ne ovat yleisessä käytössä epämääräisiä. Monenlaiset käsitteelliset epäselvyydet vaivaavat yrityksiä määritellä tieteen perustana olevia uskomusjärjestelmiä. Uskon ja uskomuksen käsitteessä voidaan erottaa ainakin kolme eri merkitystä: | ||
(1) Uskolla voidaan tarkoittaa toiveajatteluun perustuvaa tunteenomaista vakaumusta. Erityisesti uskonnollinen usko ymmärretään tavallisesti tällä tavalla. Länsimaisessa populaarikulttuurissa vallitsevan näkemyksen mukaan usko ja tieto ovat toistensa vastakohtia tai ainakin täysin riippumattomia toisistaan. | (1) Uskolla voidaan tarkoittaa toiveajatteluun perustuvaa tunteenomaista vakaumusta. Erityisesti uskonnollinen usko ymmärretään tavallisesti tällä tavalla. Länsimaisessa populaarikulttuurissa vallitsevan näkemyksen mukaan usko ja tieto ovat toistensa vastakohtia tai ainakin täysin riippumattomia toisistaan. Mark Twainin mukaan uskonnollinen usko (faith) on sitä "että uskoo sellaista, mistä tietää, ettei se ole totta". Tämän käsityksen mukaan uskonvaraisilla käsityksillä ei ole mitään tekemistä tiedon kanssa. Uskon ajatellaan olevan tarpeellista juuri niiden asioiden kohdalla, joista meiltä puuttuu tietoa. Vuosikausia sitten kadonneen pojan äiti saattaa uskoa pojan olevan elossa, vaikka kaikki tosiasiat puhuvat tätä uskomusta vastaan. Tällaisella äidillä sanotaan olevan uskoa. Tässä merkityksessä uskolla tarkoitetaan tunteenomaista heittäytymistä jonkin sellaisen varaan, josta ei ole mitään tietoa. (Plantinga 2000: 246-247.) | ||
(2) Toiseksi, uskolla voidaan tarkoittaa tiedolliseen todistusaineistoon (evidenssiin) perustuvaa tiedollisesti oikeutettua vakaumusta. Esimerkiksi aineellisia esineitä koskevat uskomukset voivat olla tiedollisesti perusteltuja aistihavaintojen perusteella. Uskon edessäni olevan omenapuun olemassaoloon, koska luotan siihen, mitä näen. | (2) Toiseksi, uskolla voidaan tarkoittaa tiedolliseen todistusaineistoon (evidenssiin) perustuvaa tiedollisesti oikeutettua vakaumusta. Esimerkiksi aineellisia esineitä koskevat uskomukset voivat olla tiedollisesti perusteltuja aistihavaintojen perusteella. Uskon edessäni olevan omenapuun olemassaoloon, koska luotan siihen, mitä näen. | ||
Rivi 39: | Rivi 22: | ||
(3) Kolmanneksi, uskolla voidaan tarkoittaa todellisuuden perimmäistä olemusta ja yhtenäisyyttä koskevaa vakaumusta. Tällainen usko ohjaa ihmisen minuuden syvyystasoa ja sen välityksellä koko hänen elämäänsä. Tällaista uskoa voidaan kutsua maailmankatsomukselliseksi, metafyysiseksi tai uskonnolliseksi. Usko viittaa tässä yhteydessä vakaumukseen, jonka kohteena on todellisuuden perimmäinen olemus, josta kaikki muu riippuu ja joka ei itse riipu mistään. Tästä esimerkkinä voi olla esimerkiksi materialistinen usko, jonka mukaan koko todellisuuden perimmäinen olemus on aineellinen. Tässä tapauksessa kyseessä on vakaumus, joka koskettaa koko olevaisen perimmäistä luonnetta. Koska ihmisellä ei ole tietoa olevaisuudesta kokonaisuutena, kyseinen vakaumus ei suoranaisesti perustu evidenssiin. Yhteys evidenssiin on epäsuora. | (3) Kolmanneksi, uskolla voidaan tarkoittaa todellisuuden perimmäistä olemusta ja yhtenäisyyttä koskevaa vakaumusta. Tällainen usko ohjaa ihmisen minuuden syvyystasoa ja sen välityksellä koko hänen elämäänsä. Tällaista uskoa voidaan kutsua maailmankatsomukselliseksi, metafyysiseksi tai uskonnolliseksi. Usko viittaa tässä yhteydessä vakaumukseen, jonka kohteena on todellisuuden perimmäinen olemus, josta kaikki muu riippuu ja joka ei itse riipu mistään. Tästä esimerkkinä voi olla esimerkiksi materialistinen usko, jonka mukaan koko todellisuuden perimmäinen olemus on aineellinen. Tässä tapauksessa kyseessä on vakaumus, joka koskettaa koko olevaisen perimmäistä luonnetta. Koska ihmisellä ei ole tietoa olevaisuudesta kokonaisuutena, kyseinen vakaumus ei suoranaisesti perustu evidenssiin. Yhteys evidenssiin on epäsuora. | ||
Tämän kirjan oletuksen mukaan tieteellinen tutkimus edellyttää uskoa sekä merkityksessä (2) todistusaineiston varaan rakentuva tiedollisesti oikeutettu vakaumus että merkityksessä (3) todellisuuden perimmäistä luonnetta koskeva (metafyysinen ja uskonnollinen) vakaumus. Ennen kaikkea tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla tieteellinen tutkimus riippuu perusvakaumuksista, jotka kohdistuvat todellisuuden perimmäiseen olemukseen tai sen itseriittoiseen perustaan. Tiede edellyttää tällaista uskoa, koska ihminen on rajallinen olento, joka ei tiedä kaikkea, mutta joka kuitenkin tarvitsee kokonaiskäsitystä voidakseen ymmärtää yksityiskohtia. Se, että usko tässä mielessä on tieteen perusta, ei merkitse, että tieteen perustavat lähtökohdat välttämättä olisivat vailla tiedollista oikeutusta. Ihmisen on mahdollista omaksua uskonvakaumuksia tiedollisesti oikeutetulla tavalla. Uskonvakaumukset voivat olla järjenmukaisia, vaikka niitä ei johdettaisi muista uskomuksista. | Tämän kirjan oletuksen mukaan tieteellinen tutkimus edellyttää uskoa sekä merkityksessä (2) todistusaineiston varaan rakentuva tiedollisesti oikeutettu vakaumus että merkityksessä (3) todellisuuden perimmäistä luonnetta koskeva (metafyysinen ja uskonnollinen) vakaumus. Ennen kaikkea tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla tieteellinen tutkimus riippuu perusvakaumuksista, jotka kohdistuvat todellisuuden perimmäiseen olemukseen tai sen itseriittoiseen perustaan. Tiede edellyttää tällaista uskoa, koska ihminen on rajallinen olento, joka ei tiedä kaikkea, mutta joka kuitenkin tarvitsee kokonaiskäsitystä voidakseen ymmärtää yksityiskohtia. Se, että usko tässä mielessä on tieteen perusta, ei merkitse, että tieteen perustavat lähtökohdat välttämättä olisivat vailla tiedollista oikeutusta. Ihmisen on mahdollista omaksua uskonvakaumuksia tiedollisesti oikeutetulla tavalla. Uskonvakaumukset voivat olla järjenmukaisia, vaikka niitä ei johdettaisi muista uskomuksista. (Hasker 1996.) | ||
Kristillisessä perinteessä perususkomusten kokonaisuutta on kutsuttu uskontunnustukseksi. Tätä analogiaa hyödyntäen tässä kirjassa puhutaan myös tieteellisistä uskontunnustuksista. Ne ohjaavat tieteentekijän valitsemaa tutkimusstrategiaa, tieteellisten menetelmien muokkaamista ja niiden käyttöä ja antavat perustavan tulkintahorisontin, jossa todellisuutta lähestytään ja tulkitaan. Tämän kirjan tarkoituksena on tutkia, miten perususkomukset ja niiden varaan rakentuvat uskontunnustukset vaikuttavat tieteelliseen tutkimukseen. | Kristillisessä perinteessä perususkomusten kokonaisuutta on kutsuttu uskontunnustukseksi. Tätä analogiaa hyödyntäen tässä kirjassa puhutaan myös tieteellisistä uskontunnustuksista. Ne ohjaavat tieteentekijän valitsemaa tutkimusstrategiaa, tieteellisten menetelmien muokkaamista ja niiden käyttöä ja antavat perustavan tulkintahorisontin, jossa todellisuutta lähestytään ja tulkitaan. Tämän kirjan tarkoituksena on tutkia, miten perususkomukset ja niiden varaan rakentuvat uskontunnustukset vaikuttavat tieteelliseen tutkimukseen. | ||
Rivi 50: | Rivi 32: | ||
Lisäksi on huomattava, että Raamatun keskuksessa ei ole irrallinen kokoelma tosiasioita, väitteitä, huomioita, yms. Raamatun keskuksessa on persoona, ja Raamattu on kirjoitettu, jotta ihminen oppisi tuntemaan persoonan. Tutkijalla ei ole mitään erityissuhdetta tähän persoonaan, vaan tässä suhteessa kaikki ihmiset ovat samassa asemassa. | Lisäksi on huomattava, että Raamatun keskuksessa ei ole irrallinen kokoelma tosiasioita, väitteitä, huomioita, yms. Raamatun keskuksessa on persoona, ja Raamattu on kirjoitettu, jotta ihminen oppisi tuntemaan persoonan. Tutkijalla ei ole mitään erityissuhdetta tähän persoonaan, vaan tässä suhteessa kaikki ihmiset ovat samassa asemassa. | ||
== Kirjan sisällysluettelo == | == Kirjan sisällysluettelo == | ||
I JOHDATUS TIETEEN USKOMUSJÄRJESTELMIIN | |||
1. Arvostelukyky, oppineisuus ja itsepetos | |||
1.1. Arvostelukyvyn ja oppineisuuden suhde | |||
1.2. Itsepetoksen ongelma | |||
1.3. Välittävätkö evankeliumit kuvan Jeesuksen persoonallisuudesta? | |||
1.4. Looginen hyppy mahdollisuudesta totuuteen | |||
1.5. Ovatko ihmeet mahdollisia? | |||
1.6. Luoko tutkija Jeesuksen omaksi peilikuvakseen? | |||
1.7. Heitettiinkö Jeesus joukkohautaan? | |||
1.8. Tutkijan uran reunaehtoja | |||
1.9. Teologia naturalistisessa tiedeyhteisössä | |||
2. Raamattukritiikki ja kristillinen uskontunnustus | |||
2.1. Tulisiko raamattukritiikki asettaa Raamatun paikalle? | |||
2.2. Erilaisia Raamatun tutkijoita – Raamatun tuntemisen merkitys | |||
2.2.1. Tieteellisten uskontunnustusten merkitys | |||
2.2.2. Itsekriittisyyden välttämättömyys | |||
2.3. Usko Kristukseen on perususkomus | |||
2.4. Tiedolliset kumoajat | |||
2.5. Millaisia merkityksiä annetaan fundamentalismille? | |||
3. Tieteen uskontunnustukset – kaksi tutkimuksen maailmaa | |||
3.1. Tiede ja valta | |||
3.2. Tutkimuksen maailmankatsomuksellinen lähtökohta | |||
3.3. Suljettu keskusteluavaruus – uhka tieteellisyydelle | |||
3.4. Pyrkimys löytää neutraali lähtökohta ihmisjärjessä | |||
3.4.1. Lähtökohtana välttämättömät järjen totuudet | |||
3.4.2. Onko olemassa neutraalia järjen käsitettä? | |||
3.5. Pyrkimys löytää neutraali lähtökohta kaikille yhteisissä käsityksissä | |||
3.7. Neutraalin tiedekäsityksen mytologisuus | |||
3.8. Voidaanko tiede erottaa ei-tieteellisestä? | |||
3.9. Käsitteellisiä erotteluja | |||
3.10. Supranaturalistisen lähestymistavan alustava luonnehdinta | |||
II AVOINTEN USKONTUNNUSTUSTEN AIKA | |||
4. Varhaiskristillisyydestä tieteen vallankumoukseen | |||
4.1. Silminnäkijätodistajien merkitys | |||
4.2. Kristus järjellisyyden perustana | |||
4.3. Pahuuden aiheuttama sokeus ja pelkuruus | |||
4.4. Luonnon riisuminen myyteistä | |||
4.5. Tavallisen elämän merkitys | |||
4.6. Tieteen perusta Jumalan ilmoituksessa | |||
4.7. Sanallinen ilmoitus ja sen tulkinta | |||
4.7.1. Jumalan puhe Vanhassa testamentissa | |||
4.7.2. Kirkkoisien ja vanhan kirkon näkemys Raamatusta | |||
4.7.3. Lutherin supranaturalismi | |||
4.7.4. Jumalan luotettavuus | |||
4.7.5. Sanainspiraatio | |||
4.8. Kooste | |||
III USKONTUNNUSTUSTEN SALAAMISEN AIKA | |||
5. Käänne naturalismiin | |||
5.1. Valistuksen järkeisusko | |||
5.1.1. Valistuksen tieteellinen uskontunnustus | |||
5.1.2. Tiedon ja uskon erottaminen | |||
5.1.3. Vapauden ja välttämättömyyden ristiriita | |||
5.2. Uusi historiallinen tieteenihanne | |||
5.2.1. Historiatieteen yhdistyminen positivismiin | |||
5.2.2. Positivismin kritiikkiä | |||
5.3. Naturalistinen käsitys kriittisyydestä | |||
5.4. Naturalistinen käsitys historiasta | |||
5.4.1. Voiko Jumala toimia historiassa? | |||
5.5. Naturalistisen teologian sisäisiä jännitteitä | |||
5.5.1. Rationalismin suljettu maailma | |||
5.5.2. Straussin myyttinen tulkinta | |||
5.5.3. Onko naturalistinen filosofia neutraalia? | |||
5.5.4. Bultmannin gnostilainen Kristus | |||
5.5.5. Barthin kahtiajaettu maailma | |||
5.5.6. Postmodernismi | |||
5.6. Naturalistinen raamattukritiikki ja edistyksen myytti | |||
5.6.1. Edistysusko kulttuuriuskontona | |||
5.6.2. Edistysuskon kritiikkiä | |||
5.7. Tieteen myytti | |||
5.7.1. Onko tiede kaiken mitta? | |||
5.7.2. Tutkimuksen oletettu puolueettomuus | |||
5.7.3. Naturalismin puutteellinen itseymmärrys | |||
5.7.4. Tieteisuskon motiivi | |||
IV TIETEEN PALUU AVOIMIIN USKONTUNNUSTUKSIIN | |||
6. Raamatun tieteellisen tutkimisen taustaoletukset | |||
6.1. Tieteellinen tutkimusohjelma | |||
6.1.1. Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmia | |||
6.1.2. Naturalismi metodisena ateismina/agnostismina | |||
6.1.3. Ihmisen älyllisten kykyjen alkuperä | |||
6.1.4. Tulkinta edellyttää teististä perustaa | |||
6.1.5. Supranaturalistinen lähestymistapa | |||
6.2. Sanallisen ilmoituksen merkitys | |||
6.3. Aidon ilmoituksen tunnistaminen | |||
6.3.1. Jumalan oma todistus | |||
6.3.2. Toissijaiset tuntomerkit | |||
6.3.3. Itsetuntemus | |||
6.4. Kristus ajattelun kiintopisteenä | |||
6.4.1. Kristus vai alkuvoimat | |||
6.4.2. Alkuvoimat teologian lähtökohtana | |||
6.4.3. Jumalatodistusten lähtökohta | |||
6.4.4. Kristuksen usko ja tutkijan itsekriittisyys | |||
V PERUSUSKOMUSTEN VAIKUTUS TUTKIMUSMENETELMIIN | |||
7. Perususkomuksen vaikutus tulkinnalliseen näkökulmaan | |||
7.1. Onko Raamattu luotettava? | |||
7.1.1. Naturalistinen oletus Raamatun epäluotettavuudesta | |||
7.1.2. Erehtymättömyyden hermeneutiikka | |||
7.1.3. Virheen käsite on sidoksissa ennakko-oletuksiin | |||
7.1.4. Virhe, eroavuus ja epätarkkuus | |||
7.1.5. Onko Raamattu historiallisesti luotettava? | |||
7.1.6. Lähtökohtaoletusten vaikutus päättelyyn | |||
7.1.7. Kooste | |||
7.2.. Profetioiden tulkinta | |||
7.2.1. Messiasennustukset | |||
7.2.2. Naturalismin ja supranaturalismin kiista | |||
7.2.3. Israelia koskevia ennustuksia | |||
7.2.4. Ennustus Tyroksesta | |||
7.2.5. Ennustus Babylonista | |||
8. Raamattukritiikin menetelmien perustavat oletukset | |||
8.1. Historiallinen kirjallisuuskritiikki | |||
8.1.1. Pseudonimien käyttö | |||
8.1.2. Evankeliumien ajoituksen taustana olevia oletuksia | |||
8.1.3. Lähdekritiikin oletuksia | |||
8.1.4. Esimerkkinä dokumentaarihypoteesi | |||
8.1.5. Dokumentaarihypoteesin kritiikkiä | |||
8.1.6. Synoptisen ongelman taustaoletuksia | |||
8.2. Uskonnonhistoriallinen tutkimus | |||
8.3. Muotohistoriallinen tutkimus | |||
8.3.1. Muotohistoriallisen tutkimuksen ennakko-oletukset | |||
8.3.2. Traditiokritiikki: kriteerejä sisällön aitouden tunnistamiseksi | |||
8.4. Redaktiokritiikki | |||
8.5. Eksegetiikan tutkimuksen metodinen murros | |||
8.6. Sosiologinen kritiikki | |||
8.7. Kirjallisuuskritiikki | |||
8.7.1. Narraatiokritiikki | |||
8.7.2. Retorinen kritiikki | |||
8.7.3. Kanoninen kritiikki | |||
8.7.4. Strukturalismi | |||
8.7.5. Lukijalähtöinen tutkimus | |||
8.7.6. Dekonstruktio | |||
8.8. Kooste | |||
9. Arvostelukyky ja avoin keskusteluavaruus | |||
Sanasto | |||
Kirjallisuus |