Ero sivun ”Tieteisusko” versioiden välillä

ApoWikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
(Uskoisin selkiyttäneeni määritelmää)
Rivi 1: Rivi 1:
Tieteisusko on kulttuurissamme hyvinkin yleinen kanta jonka mukaan vain tieteen sana on luotettavaa tietoa, vain tieteen sanaan on järkevää uskoa.
Tieteisusko on epistemologinen käsitys, jonka mukaan vain tieteellinen tieto on luotettavaa tietoa. Kanta on länsimaissa hyvinkin yleinen. Se on kuitenki arveluttava mm. seuraavista syistä:  
Kanta on arveluttava seuraavista syistä:  


#Kanta kumoaa itsensä koska tiede ei todista tieteisuskoa.  
#Kanta kumoaa itsensä koska tiede ei todista tieteisuskoa.  
Rivi 10: Rivi 8:
#Tieteenfilosofia ja -metodi rajaa tieteen pelikenttää. Tieteisuskova esim. uskoisi vain asioiden pituuteen jos aikaa ja massa ei voitaisi mitata tai jos ne tieteenfilosofialla määriteltäisiin tieteen ulkopuolelle. Tieteisuskova uskoisi vain perunoiden olemassaoloon peruna-tieteenfilosofian alla.
#Tieteenfilosofia ja -metodi rajaa tieteen pelikenttää. Tieteisuskova esim. uskoisi vain asioiden pituuteen jos aikaa ja massa ei voitaisi mitata tai jos ne tieteenfilosofialla määriteltäisiin tieteen ulkopuolelle. Tieteisuskova uskoisi vain perunoiden olemassaoloon peruna-tieteenfilosofian alla.


Kristilliseltä pohjalta tiedettä voidaan kuitenkin pitää hyvänä tapana tietää. Ainakin silloin kun tiedemiesten moraali on kunnossa ja keskusteluavaruutta ei rajoiteta. Näin ei kuitenkaan asia ole kaikilla tieteen aloilla. Keskustelua rajoittaa nykytieteessä vahva ennakkositoutuminen luonnollisiin syihin ainoina sallittuina tieteellisinä selityksinä. Erityisesti universumin ja elämän alkuperä ja tietoisuuden tutkimus ovat tällaisia aloja. Myös radikaaliin liberaaliteologiaan on vahvasti vaikuttanut käsitys, että vain luonnolliset selitykset ovat tieteellisiä, mikä tietysti on johtanut ihmeiden ja kaiken Jumalaan viittaavan pois selittämiseen. Kun tiede sitoutuu vahvasti ennakkokäsityksiin kuten metodinen naturalismi, se lakkaa olemasta totuuden etsimistä.
Kristilliseltä pohjalta tiedettä voidaan kuitenkin pitää hyvänä tapana tietää. Ainakin silloin kun tiedemiesten moraali on kunnossa ja keskusteluavaruutta ei rajoiteta. Näin ei kuitenkaan asia ole kaikilla tieteen aloilla. Keskustelua rajoittaa nykytieteessä vahva ennakkositoutuminen luonnollisiin syihin ainoina sallittuina tieteellisinä selityksinä. Erityisesti universumin ja elämän alkuperä ja tietoisuuden tutkimus ovat tällaisia aloja. Myös radikaaliin liberaaliteologiaan on vahvasti vaikuttanut käsitys, että vain luonnolliset selitykset ovat tieteellisiä, mikä tietysti on johtanut ihmeiden ja kaiken Jumalaan viittaavan pois selittämiseen. Kun tiede sitoutuu vahvasti ennakkokäsityksiin kuten metodologinen naturalismi, se lakkaa olemasta totuuden etsimistä.

Versio 12. lokakuuta 2008 kello 05.54

Tieteisusko on epistemologinen käsitys, jonka mukaan vain tieteellinen tieto on luotettavaa tietoa. Kanta on länsimaissa hyvinkin yleinen. Se on kuitenki arveluttava mm. seuraavista syistä:

  1. Kanta kumoaa itsensä koska tiede ei todista tieteisuskoa.
  2. Lisäksi tiede on muuttuvaa joten tulevaisuuden tiede todennäköisesti kumoaa nykyisen tieteisuskon.
  3. Tieteeseen liittyy perustelemattomia uskomuksia joten tieteisuskoon usein liittyvä tiedollinen ylpeys ei ole oikeutettua.
  4. Tiede ei oikeasti vastaa useimpiin elämän tärkeisiin kysymyksiin, joten tieteisuskovan pitää kuitenkin lähinnä turvautua muihin tietämisen/uskomisen muotoihin.
  5. Arvostetun tieteellisen aseman saavuttaneilla on taipumus myydä uskonvaraisia/ideologisia käsityksiään tieteen nimissä, joten pinnallinen tieteisuskova on alttiina tieteenä esitetylle propagandalle.
  6. Tieteenfilosofia ja -metodi rajaa tieteen pelikenttää. Tieteisuskova esim. uskoisi vain asioiden pituuteen jos aikaa ja massa ei voitaisi mitata tai jos ne tieteenfilosofialla määriteltäisiin tieteen ulkopuolelle. Tieteisuskova uskoisi vain perunoiden olemassaoloon peruna-tieteenfilosofian alla.

Kristilliseltä pohjalta tiedettä voidaan kuitenkin pitää hyvänä tapana tietää. Ainakin silloin kun tiedemiesten moraali on kunnossa ja keskusteluavaruutta ei rajoiteta. Näin ei kuitenkaan asia ole kaikilla tieteen aloilla. Keskustelua rajoittaa nykytieteessä vahva ennakkositoutuminen luonnollisiin syihin ainoina sallittuina tieteellisinä selityksinä. Erityisesti universumin ja elämän alkuperä ja tietoisuuden tutkimus ovat tällaisia aloja. Myös radikaaliin liberaaliteologiaan on vahvasti vaikuttanut käsitys, että vain luonnolliset selitykset ovat tieteellisiä, mikä tietysti on johtanut ihmeiden ja kaiken Jumalaan viittaavan pois selittämiseen. Kun tiede sitoutuu vahvasti ennakkokäsityksiin kuten metodologinen naturalismi, se lakkaa olemasta totuuden etsimistä.