Muokataan sivua Selityssuodatin
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
=== Harvinaista vai ei? === | === Harvinaista vai ei? === | ||
Mikäli tapahtuma oli vapausasteinen, kysymme seuraavan kysymyksen: Onko selitettävänä oleva asia ''monimutkainen''<ref>Dembskin tarkoittama ''monimutkaisuus ilmenee epätodennäköisyytenä'': mitä epätodennäköisempi jokin tutkimuskohde on, sitä "monimutkaisempi" se on. Tämä johtuu perimmältään siitä, että ''mitä monimutkaisempi jokin kokonaisuus on, sitä epätodennäköisempi | Mikäli tapahtuma oli vapausasteinen, kysymme seuraavan kysymyksen: Onko selitettävänä oleva asia ''monimutkainen''<ref>Dembskin tarkoittama ''monimutkaisuus ilmenee epätodennäköisyytenä'': mitä epätodennäköisempi jokin tutkimuskohde on, sitä "monimutkaisempi" se on. Tämä johtuu perimmältään siitä, että ''mitä monimutkaisempi jokin kokonaisuus on, sitä epätodennäköisempi se on''.<br />Esim. [[RNA-maailma#Sattumanvaraisen_muodostumisen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyys|pitkät RNA-molekyylit]] ovat Dembskin tarkoittamalla tavalla monimutkaisia, juuri tällä perusteella niiden satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä voi arvioida, ja mitä pitempiä ne ovat, sitä epätodennäköisemmäksi niiden satunnaissynty on arvioitava.<br />Monimutkaisuus ja epätodennäköisyys ovat suoraan verrannollisia kaikissa tapauksissa, joissa tutkittava kokonaisuus olisi periaatteessa voinut alun perin muodostua osistaan jotenkin satunnaisesti kasautumalla (esim. [[wp:polymeeri|polymeerit]], tekniset laitteet, [http://en.wikipedia.org/wiki/Molecular_machine molekyylikoneet] ja tekstit). Lisäksi epätodennäköisyys on käytännössä ainoa jokseenkin yleispätevä tapa mitata tai ainakin arvioida vertailukelpoisesti tällaisen monimutkaisuuden määrää. Näin ollen on järkevää Dembskin tavoin liittää nämä käsitteet toisiinsa mittaamalla monimutkaisuutta aina epätodennäköisyydellä; muuten luonnontieteen tutkimuskohteiden "monimutkaisuus" jäisi pelkäksi kuvailevaksi termiksi ilman täsmällistä, mitattavissa tai ainakin määrällisesti arvioitavissa olevaa sisältöä.</ref>? Onko asian satunnaisen synnyn todennäköisyys pieni? Mikäli havaitun asian todennäköisyys on melko suuri, se selittyy parhaiten sattumalla. Esimerkiksi kahden kolikonheiton yhteistuloksen todennäköisyys on 1/2*1/2=1/4 ja nopanheiton tuloksen 1/6. Tällaisen tapahtuman toteutuminen ei ole yllättävää, joten selitämme sen sattumalla. | ||
=== Täsmäosuma vai ei? === | === Täsmäosuma vai ei? === |