Muokataan sivua Selityssuodatin

ApoWikistä

Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 15: Rivi 15:
 
=== Harvinaista vai ei? ===
 
=== Harvinaista vai ei? ===
  
Mikäli tapahtuma oli vapausasteinen, kysymme seuraavan kysymyksen: Onko selitettävänä oleva asia ''monimutkainen''<ref>Dembskin tarkoittama ''monimutkaisuus ilmenee epätodennäköisyytenä'': mitä epätodennäköisempi jokin tutkimuskohde on, sitä "monimutkaisempi" se on. Tämä johtuu perimmältään siitä, että ''mitä monimutkaisempi jokin kokonaisuus on, sitä epätodennäköisempi sen sattumanvarainen syntyminen on''.<br />Esim. [[RNA-maailma#Sattumanvaraisen_muodostumisen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyys|pitkät RNA-molekyylit]] ovat Dembskin tarkoittamalla tavalla monimutkaisia, juuri tällä perusteella niiden satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä voi arvioida, ja mitä pitempiä ne ovat, sitä epätodennäköisemmäksi niiden satunnaissynty on arvioitava.<br />Monimutkaisuus ja epätodennäköisyys ovat suoraan verrannollisia kaikissa tapauksissa, joissa tutkittava kokonaisuus olisi periaatteessa voinut alun perin muodostua osistaan jotenkin satunnaisesti kasautumalla (esim. [[wp:polymeeri|polymeerit]], tekniset laitteet, [http://en.wikipedia.org/wiki/Molecular_machine molekyylikoneet] ja tekstit). Lisäksi epätodennäköisyys on käytännössä ainoa jokseenkin yleispätevä tapa mitata tai ainakin arvioida vertailukelpoisesti tällaisen monimutkaisuuden määrää. Näin ollen on järkevää Dembskin tavoin liittää nämä käsitteet toisiinsa mittaamalla monimutkaisuutta aina epätodennäköisyydellä; muuten luonnontieteen tutkimuskohteiden "monimutkaisuus" jäisi pelkäksi kuvailevaksi termiksi ilman täsmällistä, mitattavissa tai ainakin määrällisesti arvioitavissa olevaa sisältöä.</ref>? Onko asian satunnaisen synnyn todennäköisyys pieni? Mikäli havaitun asian todennäköisyys on melko suuri, se selittyy parhaiten sattumalla. Esimerkiksi kahden kolikonheiton yhteistuloksen todennäköisyys on 1/2*1/2=1/4 ja nopanheiton tuloksen 1/6. Tällaisen tapahtuman toteutuminen ei ole yllättävää, joten selitämme sen sattumalla.
+
Mikäli tapahtuma oli vapausasteinen, kysymme seuraavan kysymyksen: Onko selitettävänä oleva asia ''monimutkainen''<ref>Dembskin tarkoittama ''monimutkaisuus ilmenee epätodennäköisyytenä'': mitä epätodennäköisempi jokin tutkimuskohde on, sitä "monimutkaisempi" se on. Tämä johtuu perimmältään siitä, että ''mitä monimutkaisempi jokin kokonaisuus on, sitä epätodennäköisempi se on''.<br />Esim. [[RNA-maailma#Sattumanvaraisen_muodostumisen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyys|pitkät RNA-molekyylit]] ovat Dembskin tarkoittamalla tavalla monimutkaisia, juuri tällä perusteella niiden satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä voi arvioida, ja mitä pitempiä ne ovat, sitä epätodennäköisemmäksi niiden satunnaissynty on arvioitava.<br />Monimutkaisuus ja epätodennäköisyys ovat suoraan verrannollisia kaikissa tapauksissa, joissa tutkittava kokonaisuus olisi periaatteessa voinut alun perin muodostua osistaan jotenkin satunnaisesti kasautumalla (esim. [[wp:polymeeri|polymeerit]], tekniset laitteet, [http://en.wikipedia.org/wiki/Molecular_machine molekyylikoneet] ja tekstit). Lisäksi epätodennäköisyys on käytännössä ainoa jokseenkin yleispätevä tapa mitata tai ainakin arvioida vertailukelpoisesti tällaisen monimutkaisuuden määrää. Näin ollen on järkevää Dembskin tavoin liittää nämä käsitteet toisiinsa mittaamalla monimutkaisuutta aina epätodennäköisyydellä; muuten luonnontieteen tutkimuskohteiden "monimutkaisuus" jäisi pelkäksi kuvailevaksi termiksi ilman täsmällistä, mitattavissa tai ainakin määrällisesti arvioitavissa olevaa sisältöä.</ref>? Onko asian satunnaisen synnyn todennäköisyys pieni? Mikäli havaitun asian todennäköisyys on melko suuri, se selittyy parhaiten sattumalla. Esimerkiksi kahden kolikonheiton yhteistuloksen todennäköisyys on 1/2*1/2=1/4 ja nopanheiton tuloksen 1/6. Tällaisen tapahtuman toteutuminen ei ole yllättävää, joten selitämme sen sattumalla.
  
 
=== Täsmäosuma vai ei? ===
 
=== Täsmäosuma vai ei? ===

Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (ApoWiki:Tekijänoikeudet). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä. ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/wiki/Selityssuodatin