Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus (kirja)
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Sivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Historia
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
=== Kaksi kilpailevaa teoriaa === Mitä sitten seksuaalisella vapaudella tarkoitetaan? Äärimmilleen vietynä seksuaalinen vapaus ilmenee panseksuaalisesti estottomassa ihmisessä, joka elää seksuaalisuhteissa kaiken ikäisten ja eri sukupuolta olevien ihmisten ja tarpeen tullen jopa eri eläinlajeja edustavien kumppanien kanssa. Ihmisen onni perustuu orgasmien helppoon saatavuuteen ja seksuaaliseen vaihteluun. Seksuaalisen vapauden ajatellaan johtavan estottomien, suvaitsevaisten ja onnellisten ihmisten kehittymiseen ja syrjinnän häviämiseen. Tällainen ihminen on vapaa ennakkoluuloista, syrjivistä asenteista, homofobiasta, insestifobiasta ja jopa lajifobiasta (kammosta ihmisten ja eläinten välisiä seksuaalisuhteita kohtaan). Seksuaalisen vapauden enemmän tai vähemmän johdonmukaisista puolustajista ovat tässä kirjassa esillä '''Markiisi de Sade''', '''Friedrich Engels''', '''Sigmund Freud''', '''Ruth Benedict''', '''Margaret Mead''', '''[[Alfred Kinsey]]''', '''Wilhelm Reich''' ja kulttuurimarxilaiset. Aikamme seksuaalikasvatus rakentuu paljolti tämän näkemyksen varaan, koska sitä ovat ratkaisevasti muokanneet Kinseyn opetuslapset kuten '''Mary Calderone''' ja '''Wardell Pomeroy'''. Panseksuaalisuudelle vastakkainen näkemys ymmärtää seksuaalisuuden voimaksi, joka lujittaa naisen ja miehen moraaliseen sitoumukseen perustuvaa rakkaussuhdetta avioliitossa ja luo pohjan äidin, isän ja lapsen erottamattomalle yhteydelle perheessä. Yksiavioisen kulttuurin ihanteena on naisen ja miehen solmima elinikäinen ja puolisouskollinen avioliitto: avioliittolupaus sisältää ehdottoman moraalisen velvoitteen. Ihminen löytää onnen eläessään eettisen perusolemuksensa mukaisesti ja kohdellessaan toista itseisarvoisena olentona eikä pelkkänä oman nautintonsa välineenä. Tämän näkemyksen mukaan seksuaalisen vapauden kulttuuri johtaa perheen hajoamiseen ja lasten syrjäytymiseen. Lasten elinehtojen heikentäminen johtaa korkeakulttuurin murenemiseen. Tämän näkemyksen edustajista ovat tässä kirjassa esillä '''J. D. Unwin''', '''Pitirim Sorokin''', '''Carle Zimmerman''', '''[[Dietrich von Hildebrand]]''', '''[[Roger Scruton]]''', '''David Popenoe''' ja '''W. Bradford Wilcox'''. Näiden kahden kilpailevan näkemyksen taustalla vaikuttaa kaksi erilaista käsitystä ihmisen suhteesta luontoon. Panseksuaalisen vapausaatteen taustalla vaikuttaa gnostilaisperäinen ajatus luonnon rakenteiden kuten sukupuolieron ja sen varaan rakentuvan avioliiton kahlitsevuudesta, josta ihmishenki voi vapautua estottoman vapauden, avoimuuden ja suvaitsevuuden avulla. Heideggerin ja Bultmannin oppilaan, juutalaisen filosofin '''Hans Jonaksen''' (2001) mukaan modernin eksistentialismin ja nihilismin perustana oleva ihmisen vapauden ja luonnon vastakkainasettelu on sukua muinaisen gnostilaisuuden vastaavalle vastakkainasettelulle: luonnon rakenteet kuten sukupuoliero ja sen varaan rakentuva avioliitto ovat ihmishengen vapaudelle vieraita ja jopa vihamielisiä elementtejä. Gnostilaisen libertinismin (moraalisäännöistä vapautumiseen pyrkivän gnostilaisen suuntauksen) mukaan moraaliset käskyt ovat yksi muoto ihmiselle vihamielisen luonnon tyranniaa. Siksi henkistynyt ihminen on vapaa seksuaalielämän rajoituksista. Hänelle kaikki on sallittua, koska ihmishenki ei tahraudu ruumiillisten tekojensa kautta. Tietoisesti rikkomalla moraalinormeja henkistynyt yksilö vapautuu maailmaa hallitsevista laeista, jotka kahlitsevat ihmisen henkisyyden kehitystä. Gnostilaisuudessa kiteytyivät hellenistisen synkretismin ydinperiaatteet (ihmishengen ja luonnon vastakkainasettelu, anti-kosminen lakien ja normien halveksunta, eliitin tiedon pelastava voima), jotka ovat eri muodoissaan vaikuttaneet länsimaiseen ajatteluun. Samalla kun Aleksanteri Suuren valloitukset ulottivat kreikkalaisen kulttuurin vaikutuksen Intiaan, ne kehittivät itämaisten uskontojen kykyä ilmaista perusajatuksensa loogisesti. Ajanlaskumme alkuun mennessä itämaiset uskonnot ja mytologiat olivat saaneet hallitsevan aseman Rooman valtakunnan uskonnollisessa synkretismissä. Gnostilaisuus vaikuttaa aikamme kulttuuriin uudenlaisessa ilmiasussa. Gnostilainen luonnon ja ihmishengen vastakkainasettelu konkretisoituu transihmisen korottamisessa aikamme marttyyriksi ja pyhimykseksi. Transihminen on sidottu vääränlaiseen ja hänen henkiselle minuudelleen vihamieliseen ruumiiseen, jonka vallasta hän vapautuu henkisen valaistumisensa ja moraalisen rohkeutensa avulla. Transihmisen ympärille rakennettu kultti ilmentää gnostilaista pyrkimystä vapauttaa ihmishenki hänelle sopimattoman ruumiin kahleista. Sukupuolieroon perustuva yksiavioisuutta korostava näkemys sen sijaan olettaa, että luonto tukee ihmisen hyvinvointia ja että luonnon rakenteiden kuten sukupuolieron ja avioliiton rakenteiden kunnioittaminen on edellytys ihmisen vapaudelle. Tälle näkemykselle antaa johdonmukaisen perustan juutalais-kristillinen luomisnäkemys, jonka mukaan hyvä Jumala on luonut ihmisen kuvakseen osaksi luontoa, joka ilmentää Luojan hyvyyttä ja viisautta. Yleisemmällä tasolla tähän näkemykseen ovat sitoutuneet kaikki maailmankatsomukset, jotka ymmärtävät maailmankaikkeuden älykkäästi suunnitelluksi kokonaisuudeksi, jossa ihmisellä on oman luontonsa säätelemä paikka. Riistäytyessään irti luontonsa säätelemästä elämänjärjestyksestä ihminen ei saavuta vapautta vaan rikkoo itsensä, ihmissuhteensa ja koko yhteiskuntansa. Nämä kaksi lähestymistapaa sisältävät erilaisen näkemyksen normatiivisuudesta. Yksiavioinen näkemys ilmentää heteronormatiivisuutta, jonka mukaan seksuaalisen rakkauden tarkoitus toteutuu naisen ja miehen välisessä elinikäisessä ja puolisouskollisessa avioliitossa. Panseksuaalinen näkemys sen sijaan puolustaa niin sanottua pervonormatiivisuutta (queer normativity), joka pyrkii murtamaan sukupuolieroon ja puolisouskollisuuteen perustuvan avioliittoinstituution rikkomalla seksuaalinormeja ja tasoittamalla tietä panseksuaaliseen vapauteen.
Yhteenveto:
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (katso lisätietoja sivulta
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että tekstiäsi voidaan muokata ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna sitä.
Lupaat myös, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
Älä käytä tekijänoikeuden alaisa materiaalia ilman lupaa!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit