Ero sivun ”Religulous” versioiden välillä

ApoWikistä
(Uusi artikkeli erittäin levinneestä propagandadokumentista)
 
(koko artikkeli editoitu, pohjatekstistä tehdyt sisältötulkinnat saisi tarkastaa)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Religulous''' on [[wp:propaganda|propagandistinen]] dokumentti, jonka määränä on tehdä uskonto naurunalaiseksi. Dokumentin käsikirjoittaja ja juontaja on yhdysvaltalainen koomikko [[wp:Bill Maher|Bill Maher]]. Dokumentin kantava retorinen idea on se, että ''koska eri uskonnoista löytyy hassuja ihmisiä, Jumalaa ei ole olemassa.''
'''''Religulous''''' on [[wp:propaganda|propagandistinen]] dokumenttielokuva, joka pyrkii tekemään uskonnon naurunalaiseksi. Sen on käsikirjoittanut ja juontanut yhdysvaltalainen koomikko [[wp:Bill Maher|Bill Maher]]. Dokumentin kantavana retorisena ideana on se, että ''koska eri uskonnoista löytyy hassuja ihmisiä, Jumalaa ei ole olemassa''.


Dokumentti syyllistyy implisiittisesti tyypillisimpiin [[uusateismi|uusateistisiin]] virheisiin. Dokumentissa esimerkiksi niputetaan surutta kaikki uskonnot yhteen. Kaikki uskonnot lentävät roskakoriin siksi, että joissakin uskonnoissa lapsiavioliitto on hyväksytty asia. Lisäksi dokumentissa luetellaan tuulesta temmattuja väitteitä aivan kuin ne olisivat niin itsestäänselviä, ettei niille tarvitse edes esittää lähdeviitteitä. Esimerkiksi mormoonit eivät väitä alusasunsa suojaavan puukoilta.
Dokumentti syyllistyy implisiittisesti tyypillisimpiin [[uusateismi|uusateistisiin]] virheisiin. Siinä esimerkiksi niputetaan surutta kaikki uskonnot yhteen. Kaikki uskonnot lentävät roskakoriin siksi, että joissakin uskonnoissa lapsiavioliitto on hyväksytty asia. Lisäksi dokumentissa luetellaan tuulesta temmattuja väitteitä aivan kuin ne olisivat niin itsestäänselviä, ettei niille tarvitse edes esittää lähdeviitteitä. Esimerkiksi mormonit eivät väitä alusasunsa suojaavan puukoilta.


== "Jeesusta ei ollut olemassa" ==
== "Jeesusta ei ollut olemassa" ==


Religulous levittää erästä muotoa [[Jeesus-myyttihypoteesi]]sta. Jeesus-myyttihypoteesin keskeisin väite on, että Jeesusta ei koskaan ollut olemassa, vaan hän on keksitty henkilö, jonka ominaisuudet on kopioitu vanhempien uskontojen myyttisiltä hahmoilta. Religulousissa Jeesuksen ominaisuuksien olennaisimmaksi lähteeksi esitetään [[wp:Muinaisen_Egyptin_mytologia|Egyptin mytologian]] jumalhahmo [[wp:Horus|Horusta]]. Muinaisegyptiläisessä mytologiassa Horus on auringon ja taivaan jumala, joka kuvattiin usein haukanhahmoisena tai haukanpäisenä. Horus oli yksi tärkeimmistä jumalista, ja häntä palvottiin kymmenissä eri muodoissa muinaisen Egyptin valtakunnan alueella. Horuksen äiti oli Isis ja isä Osiris.<ref>Sharif, Zelda: Muinainen viisaus: Muinainen Egypti. Karisto 1997. ISBN 951-23-3725-8. sivu 28.</ref>
''Religulous'' levittää tietynlaista [[Jeesus-myyttihypoteesi]]versiota. Jeesus-myyttihypoteesin keskeisimmän väitteen mukaan [[Jeesus]]ta ei olisi koskaan ollut olemassa vaan hän olisi keksitty henkilö, jonka ominaisuudet olisi kopioitu vanhempien uskontojen myyttisiltä hahmoilta. ''Religulous'' esittää Jeesuksen ominaisuuksien olennaisimmaksi lähteeksi [[wp:Muinaisen_Egyptin_mytologia|Egyptin mytologian]] [[wp:Horus|Horusta]], auringon ja taivaan jumalaa, joka kuvattiin usein haukanhahmoisena tai haukanpäisenä. Horus oli aikanaan yksi tärkeimmistä jumalista, jota palvottiin kymmenissä eri muodoissa muinaisen Egyptin valtakunnan alueella. Horuksen äiti oli [[wp:Isis|Isis]] ja isä [[wp:Osiris|Osiris]].<ref>Sharif, Zelda: Muinainen viisaus: Muinainen Egypti. Karisto 1997. ISBN 951-23-3725-8. sivu 28.</ref>


Dokumentissaan Bill Maher lataa seuraavan faktakokoelman väittelyyn valmistautumattomalle kristitylle.<ref>[http://youtu.be/E2zhlDbMfDg?t=53m55s YouTube: Religulous (53:55)]</ref>
Dokumentissaan Bill Maher lataa väittelyyn valmistautumattomalle kristitylle seuraavan faktakokoelman.<ref>[http://youtu.be/E2zhlDbMfDg?t=53m55s YouTube: Religulous (53:55)]</ref>


{{lainaus|Vuonna 1280 eKr. kirjoitettu ''Kuolleiden kirja'' kertoo jumalasta nimeltään Horus. Horus on Osiris-nimisen jumalan poika ja syntynyt neitseestä. Hänet kastoi Anup Kastaja, joka myöhemmin mestattiin. Kuten Jeesus, Horusta koeteltiin hänen ollessaan yksin erämaassa. Horus paransi sairaita ja sokeita, manasi riivaajia sekä käveli vetten päällä. Hän herätti Asarin kuolleista. Asar on käännettynä ''Lasarus''. Ja tosiaan, myös hänellä oli 12 opetuslasta. Ja kyllä, Horus ristiinnaulittiin, ja kolmen päivän päästä kaksi naista julisti ihmiskunnan pelastaja Horuksen olevan ylösnoussut.}}
{{lainaus|Vuonna 1280 eKr. kirjoitettu ''Kuolleiden kirja'' kertoo jumalasta nimeltään Horus. Horus on Osiris-nimisen jumalan poika ja syntynyt neitseestä. Hänet kastoi Anup Kastaja, joka myöhemmin mestattiin. Kuten Jeesus, Horusta koeteltiin hänen ollessaan yksin erämaassa. Horus paransi sairaita ja sokeita, manasi riivaajia sekä käveli vetten päällä. Hän herätti Asarin kuolleista. Asar on käännettynä ''Lasarus''. Ja tosiaan, myös hänellä oli 12 opetuslasta. Ja kyllä, Horus ristiinnaulittiin, ja kolmen päivän päästä kaksi naista julisti ihmiskunnan pelastaja Horuksen olevan ylösnoussut.}}
Rivi 20: Rivi 20:
* Horusta seurasi 4 puolijumalaa ja 16 ihmistä.
* Horusta seurasi 4 puolijumalaa ja 16 ihmistä.
* Horus kuoli vain kerran ja silloinkin skorpionin pistoon.
* Horus kuoli vain kerran ja silloinkin skorpionin pistoon.
* Ylösnousemus tapahtui välittömästi.
* Henkiin herättäminen tapahtui välittömästi.
* "Ihmiskunnan pelastaja" ei kuulunut Horuksen nimivalikoimaan.
* "Ihmiskunnan pelastaja" ei kuulunut Horuksen nimivalikoimaan.


=== Yhtä kuolleiden kirjaa ei ole ===
=== Yhtä kuolleiden kirjaa ei ole ===


Todellisuudessa ei ole olemassa yhtä [[wp:Kuolleiden kirja|Kuolleiden kirjaa]]. Sen sijaan on olemassa kuolleiden kirjoja. Kirjat ovat loitsuista koostuvia kokoelmia, joiden uskottiin auttavan kuolleita heidän matkallaan tuonpuoleisessa. Sana ''kuolleiden kirja'' tarkoittaa siis sitä, että ne ovat löytyneet muumioiden yhteydestä.<ref>The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Funerary Literature”</ref> Joissain näistä kirjoista on lyhyitä kuvauksia Horuksesta, mutta hänestä ei puhuta paljoa.
Todellisuudessa ei ole olemassa yhtä muinaisegyptiläistä [[wp:Kuolleiden kirja|Kuolleiden kirjaa]]. Sen sijaan on löytynyt moniaita kuolleiden kirjoja: loitsuista koostuvia kokoelmia, joista kunkin uskottiin auttavan kulloistakin vainajaa tämän matkalla tuonpuoleisessa. ''Kuolleiden kirja'' -ilmaus tarkoittaakin aivan konkreettisesti muumion kanssa haudattuna, siis tämän "omaisuutena", löytynyttä kirjaa.<ref>The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Funerary Literature”</ref> Joissain näistä kirjoista Horus-nimi todella esiintyy, mutta vain lyhyissä jaksoissa.


Tietomme Horuksesta tulee ensisijaisesti arkeologisista lähteistä. Se, mitä tiedämme, on se, että 5&nbsp;000 vuoden aikana Horukseen liittyvistä tarinoista on syntynyt useita versioita. Jotain asiasta kertonee se, että egyptologit puhuvat useimmiten ''Horus-jumalista'', eikä niinkään yksittäisestä Horuksesta.<ref>The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Horus”</ref>  
Tietomme Horuksesta tuleekin ensisijaisesti muista arkeologisista lähteistä. Tiedämme Horukseen liittyvistä tarinoista syntyneen vuosituhansien mittaan<ref>Tässä yhteydessä puhutaan jopa 5&nbsp;000 vuodesta.</ref> monenmoisia versioita: egyptologit puhuvatkin useimmiten ''Horus-jumalista'' monikossa, eivät yksittäisestä Horuksesta.<ref>The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Horus”</ref> Tästä rönsyilevästä tarinavalikoimasta voi sitten tietenkin yrittää marjanpoimintatekniikalla rakentaa mahdollisimman samanlaista hahmoa kuin Raamatun Jeesuksesta. Näin menettelevät tuppaavat kuitenkin unohtamaan sen perustavan seikan, että jumaltaruista poiketen [[evankeliumi]]t ovat perusluonteeltaan historiallisten tapahtumien silminnäkijätodistuksia.


Koska Horuksesta on kerrottu 5&nbsp;000 vuotta tarinoita maan ja taivaan väliltä, luulisi olevan melko helppoa rakentaa hänestä marjanpoimintatekniikalla täysin samanlainen hahmo kuin Raamatun Jeesuksesta.
=== Neitseestä syntynyt jumalan poika ===


=== Neitseestä syntynyt Jumalan poika ===
Egyptiläistarujen mukaan Horus oli todellakin erään jumalan poika. Muinaisegyptiläisten mytologia kertoo lähinnä jumalista, jotka polyteismille tyypilliseen tapaan muodostavat keskinäisiä sukupuita; niinpä myös yleisesti mahtavimpana pidetyn Osiris-jumalan oli luonnollista saada poika.


Osiris oli todellakin Jumalan poika. Egyptiläinen mytologia kertoo lähinnä jumalista, ja myös yleisesti mahtavimpana pidetyn jumalan oli luonnollista saada poika. Entä mitä egyptiläinen mytologia kertoo siitä, miten Horus sai alkunsa? Kaikki alkoi siitä, kun erämaan jumala Seth tappoi kuoleman jumala Osiriksen. Osiriksen vaimo Isis onnistui keräämään kaikki Osiriksen ruumiinosat paitsi siittimen, joka heitettiin niiliin ja päätyi kissakalan syömäksi. Isis käytti jumalattaren voimiaan ja herätti Osiriksen väliaikaisesti henkiin tullakseen raskaaksi. Joku voi tulkita tarinan neitseestäsyntymiseksi, mutta suurinta osaa lukijoista tulkinta tuskin vakuuttaa.
Mitä egyptiläismytologia sitten oikeastaan kertoo Horuksen alkuperästä? Kaikki alkoi siitä, kun erämaanjumala Seth tappoi kuolemanjumala Osiriksen<ref>Ainakin jonkin kertomusversion mukaan Osiris itse asiassa päätyi kuolemanjumalan virkaan vasta näin käynnistyneen tapahtumaketjun myötä.</ref>. Osiriksen Isis-vaimo onnistui keräämään Osiris-vainaan kaikki ruumiinosat lukuunottamatta siitintä, joka Niiliin heitettynä oli jo ehtinyt päätyä kissakalan ravinnoksi, ja jumalatarkyvyillään herättämään Osiriksen väliaikaisesti henkiin hankkiutuakseen tästä raskaaksi, mikä tapahtumasarja sitten johtikin Horuksen syntymään. – Joku voi tietysti pitää tätäkin "neitseestäsyntymisenä", mutta suurinta osaa lukijoista tulkinta tuskin vakuuttaa.


=== Kastettu Anup Kastajan toimesta ===
=== Anup Kastajan kastama ===


Anup Kastajaa ei ole egyptiläisessä mytologiassa. Anup Kastaja on egyptologiaa harrastavan runoilija Gerald Masseyn keksintö.
Itse asiassa koko egyptiläinen mytologia ei tunne mitään "Anup Kastajaa", joka on pelkkä egyptologiaa harrastavan runoilijan [[wp:Gerald Massey|Gerald Massey]]n myöhäsyntyinen keksintö.


Egyptiläisissä hautamaalauksissa ja -veistoksissa kyllä esiintyy viitteitä siitä, että faaraoita on pesty kruunajaisseremonioiden yhteydessä. Mytologia kuitenkin viittaa siihen, että toimenpide tehdään vain faaraoille, ja pesun suorittavat jumalat. Taiteen valossa Horuksen siis olisi luonnollista olla kastajana, ei niinkään kastettavana.
Egyptiläisissä hautamaalauksissa ja -veistoksissa esiintyy kylläkin viitteitä siitä, että faaraoita on rituaalisesti pesty kruunajaisseremonioiden yhteydessä. Mytologia viittaa kuitenkin siihen, että kyseinen toimenpide koski vain faaraoita, vaikka pesun suorittajina olivatkin jotkut jumalat. Taiteen valossa Horus olisi siis sopinut pikemminkin kastajan kuin kastettavan rooliin.


Horukselle ei siis löydy kastajaa egyptiläisestä mytologiasta. Niinpä myös tieto Horuksen kastajan mestaamisesta on perätön väite.
Koska Horukselle ei löydy egyptiläisestä mytologiasta ketään kastajaa, myös tieto kyseisen kastajan mestaamisesta on perätön.


=== Koettelemukset erämaassa ===
=== Koettelemukset erämaassa ===


Matteuksen evankeliumin mukaan kasteen jälkeen Jeesus meni erämaahan ja paastosi neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Tänä aikana paholainen ilmestyi Jeesukselle ja houkutteli häntä kolme kertaa paljastamaan yliluonnolliset kykynsä osoittaakseen olevansa Jumalan Poika. Myös Horuksen väitetään olleen yksin kiusattuna erämaassa.
Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus meni kasteensa jälkeen erämaahan ja paastosi siellä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Tänä aikana Paholainen ilmestyi Jeesukselle ja houkutteli häntä kolme kertaa, kahdesti paljastamaan yliluonnolliset kykynsä (täyttääkseen omat tarpeensa ja osoittaakseen olevansa Jumalan Poika) ja kerran kumartamaan Paholaista (saadakseen kaikki maailman valtakunnat ilman kärsimystä ja kuolemaa). Myös Horuksen väitetään olleen yksin kiusattuna erämaassa.


Väite pitää tavallaan paikkansa. Egyptiläisen mytologian mukaan Horus kiistämättä taisteli isänsä tappaneen erämaan jumala Sethin kanssa. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin olla yksin erämaassa koeteltuna. Lisäksi saatana ei missään vaiheessa yrittänyt tappaa Jeesusta. Jeesuksen ja Horuksen erämaahan liittyvillä seikkailuilla yhteistä on siis lähinnä sana ''erämaa'' ja se, että kummallakin oli vihollinen.
Tällä Horus-väitteellä on edes jotain tekemistä lähdeaineiston sisällön kanssa: egyptiläismytologian mukaan Horus tosiaan taisteli isänsä tappajaa erämaanjumala Sethiä vastaan. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin olla yksin erämaassa koeteltuna. Lisäksi Saatanan ei tämän kiusausvaiheen aikana kerrota yrittäneen tappaa Jeesusta. Jeesuksen ja Horuksen erämaahan liittyviä edesottamuksia yhdistää siis lähinnä pelkkä ''erämaa''-sana<ref>"Autiomaa" voisi olla täsmällisempi ilmaus.</ref> ja jonkun vihollisen kohtaaminen siellä. Eroihin kuuluu sekin seikka, että Jeesus on todellinen historian henkilö, josta aikalaiset ovat jättäneet silminnäkijäkertomuksia, Horus sitä vastoin pelkkä mytologinen hahmo, jonka seikkailuista on kerrottu tarinoita.


=== Sairaiden parantaminen, manaaminen ja vetten päällä käveleminen ===
=== Sairaiden parantaminen, manaaminen ja vetten päällä käveleminen ===
Rivi 55: Rivi 55:
Ainoa Horusta ja parantamista yhdistävä tekijä on 400 eKr. rakennettu ''The Metternich Stella'' -monumentti. Monumenttiin liittyvän tarinan mukaan Toth herätti Sethin myrkyttämän Horuksen henkiin tämän äidin, Isiksen, pyynnöstä. Monumenttiin on kirjattu loitsu, johon muinaiset egyptiläiset liittivät parantavia vaikutuksia.  
Ainoa Horusta ja parantamista yhdistävä tekijä on 400 eKr. rakennettu ''The Metternich Stella'' -monumentti. Monumenttiin liittyvän tarinan mukaan Toth herätti Sethin myrkyttämän Horuksen henkiin tämän äidin, Isiksen, pyynnöstä. Monumenttiin on kirjattu loitsu, johon muinaiset egyptiläiset liittivät parantavia vaikutuksia.  


Se, että Horus herätettiin henkiin tai se, että kyseisessä monumentissa lukevaa loitsua pidettiin parantavana, ei muistuta paljoakaan Jeesuksen toimintaa maaseudulla.
Se, että Horus herätettiin henkiin, tai se, että kyseisessä monumentissa lukevaa loitsua pidettiin parantavana, ei muistuta paljoakaan Jeesusta opetuslapsineen Galilean maaseudulla rasittanutta arkista julistamis-, parantamis- ja riivaajien ulosajamistyötä ({{rp|Mark. 6:1-13}}, {{rp|Mark. 6:30-31}}).


=== Asarin herättäminen kuolleista ===
=== Asarin herättäminen kuolleista ===


Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista. Tätä tarinaa väitetään usein kopioksi egyptiläisestä myytistä, jossa Horus herättää Asarin. Ongelma on lähinnä siitä, että tällaista myyttiä ei ole olemassa.
Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista ({{rp|Joh. 11:38-44}}). Tätä kertomusta väitetään usein kopioksi egyptiläisestä myytistä, jossa Horus herättää Asarin. Väite on ongelmallinen lähinnä siksi, että tämänsisältöistä myyttiä ei ole olemassa.


Asar on Osiriksen kreikankielinen nimi. Osirista ei suinkaan herättänyt kuolleista Horus, vaan hänen äitinsä Isis. Mytologia ei siis väitä Horuksen herättäneen ketään kuolleista.
"Asar" on Osiriksen kreikankielinen nimi. Osirista taas ei, kuten sanottu, egyptiläismytologiassa suinkaan herättänyt kuolleista hänen poikansa Horus (joka ei ollut vielä syntynytkään) vaan tämän tuleva äiti Isis. Mytologia ei väitä Horuksen herättäneen kuolleista ketään muutakaan.


=== 12 opetuslasta ===
=== 12 opetuslasta ===
Rivi 67: Rivi 67:
Horuksella oli neljä puolijumalaa seuraajinaan. Joissain tarinoissa hänellä on 16 ihmistä mukanaan taisteluissa. Hänellä ei kuitenkaan koskaan – missään historiallisessa yhteydessä – ole väitetty olevan 12 seuraajaa.  
Horuksella oli neljä puolijumalaa seuraajinaan. Joissain tarinoissa hänellä on 16 ihmistä mukanaan taisteluissa. Hänellä ei kuitenkaan koskaan – missään historiallisessa yhteydessä – ole väitetty olevan 12 seuraajaa.  


Paras yritys löytää yhteys Jeesuksen ja Horuksen välille menee jälleen egyptologiaa harrastava runoilija Gerald Masseyn nimiin. Hän löysi viittauksen 12 opetuslapseen seinämaalauksesta, jossa on kuva 12 sadonkorjaajasta. Ainoa epäkohta on se, että Horusta ei ole tässä kuvassa.
Paras yritys löytää yhteys Jeesuksen ja Horuksen välille menee jälleen egyptologiaa harrastaneen runoilijan Gerald Masseyn nimiin. Massey oli löytävinään viittauksen 12 opetuslapseen 12 sadonkorjaajaa kuvaavasta egyptiläisestä seinämaalauksesta. Löydön ainoa epäkohta on se, ettei Horus ole tässä kuvassa mitenkään mukana.


=== Horus ristiinnaulittiin ===
=== Horus ristiinnaulittiin ===
Rivi 75: Rivi 75:
=== Nousi kolmantena päivänä kuolleista ===
=== Nousi kolmantena päivänä kuolleista ===


Kun skorpioini pisti Horusta, Horuksen äiti Isis ei odottanut kolmea päivää, vaan kutsui Tothin välittömästi herättämään Horuksen henkiin. Myös Bill Maherin mainitsema toinen ylösnousemusta todistanut nainen on mysteeri; egyptiläinen mytologia ei kerro hänestä. Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, miten Maher keksi kutsua Horusta "ihmiskunnan pelastajaksi".
Kun skorpioni oli pistänyt Horusta kuolettavasti, tämän äiti Isis ei odottanut päivääkään – kolmesta puhumattakaan – vaan kutsui Tothin välittömästi herättämään Horuksen henkiin. Myös Bill Maherin mainitsema "toinen ylösnousemusta todistanut nainen" jää mysteeriksi; egyptiläinen mytologia ei kerro hänestä mitään.<ref>Eikä se ensimmäinenkään "nainen", Isis itse, siis ollut kukaan historiallinen henkilö vaan mytologinen jumalatar.</ref> Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, miten Maher ylipäänsä keksi kutsua Horusta "ihmiskunnan pelastajaksi".
 
== Perustelutavan kriittinen analyysi ==
 
Edellä on osoitettu Maherin tosiasiaväitteiden heppoisuus. Tässä perustelutavassa on kuitenkin myös syvemmän tason ongelma: sen koko päättelylogiikka on pätemätön.
 
Esityksen perustana olevan päättelytavan looginen rakenne on seuraava:
 
# A on myyttinen hahmo, josta kerrotaan, että P.
# B:stäkin kerrotaan, että P.
# Siis B:kin on pelkkä myyttinen hahmo, jota koskeva P-kertomus on A:han liittyvän P-kertomuksen kopio.
 
Tällainen päättely ei tietenkään pidä paikkaansa: huomattavankaan yhdenmukainen P ei järkevästi ottaen riitä muun käytettävissä olevan todistusaineiston ohittavaan johtopäätökseen.
 
Tällaisen päättelytavan virheellisyys on helppo nähdä vaikkapa jo edellä käsitellyistä Osiris-, Isis- ja Horus-kertomuksista: egyptiläismytologian mukaan Horuksella siis oli sekä isä (Osiris) että sellainen äiti, joka ei olisi tahtonut lapsensa kuolevan skorpioninpistoon (Isis). Jos nyt ylläesitetty päättelysääntö olisi pätevä, itse kukin lukija, jolla on sekä isä että sellainen äiti, joka ei tahtoisi lapsensa kuolevan skorpioninpistoon, voisi havaita, ettei olekaan todellinen ihminen vaan pelkkä muinaisegyptiläisen Horus-mytologian kopiona tekaistu myyttinen hahmo!


== Viitteet ==
== Viitteet ==


{{viitteet}}
{{viitteet}}

Versio 19. syyskuuta 2013 kello 14.38

Religulous on propagandistinen dokumenttielokuva, joka pyrkii tekemään uskonnon naurunalaiseksi. Sen on käsikirjoittanut ja juontanut yhdysvaltalainen koomikko Bill Maher. Dokumentin kantavana retorisena ideana on se, että koska eri uskonnoista löytyy hassuja ihmisiä, Jumalaa ei ole olemassa.

Dokumentti syyllistyy implisiittisesti tyypillisimpiin uusateistisiin virheisiin. Siinä esimerkiksi niputetaan surutta kaikki uskonnot yhteen. Kaikki uskonnot lentävät roskakoriin siksi, että joissakin uskonnoissa lapsiavioliitto on hyväksytty asia. Lisäksi dokumentissa luetellaan tuulesta temmattuja väitteitä aivan kuin ne olisivat niin itsestäänselviä, ettei niille tarvitse edes esittää lähdeviitteitä. Esimerkiksi mormonit eivät väitä alusasunsa suojaavan puukoilta.

"Jeesusta ei ollut olemassa"

Religulous levittää tietynlaista Jeesus-myyttihypoteesiversiota. Jeesus-myyttihypoteesin keskeisimmän väitteen mukaan Jeesusta ei olisi koskaan ollut olemassa vaan hän olisi keksitty henkilö, jonka ominaisuudet olisi kopioitu vanhempien uskontojen myyttisiltä hahmoilta. Religulous esittää Jeesuksen ominaisuuksien olennaisimmaksi lähteeksi Egyptin mytologian Horusta, auringon ja taivaan jumalaa, joka kuvattiin usein haukanhahmoisena tai haukanpäisenä. Horus oli aikanaan yksi tärkeimmistä jumalista, jota palvottiin kymmenissä eri muodoissa muinaisen Egyptin valtakunnan alueella. Horuksen äiti oli Isis ja isä Osiris.1

Dokumentissaan Bill Maher lataa väittelyyn valmistautumattomalle kristitylle seuraavan faktakokoelman.2

Vuonna 1280 eKr. kirjoitettu Kuolleiden kirja kertoo jumalasta nimeltään Horus. Horus on Osiris-nimisen jumalan poika ja syntynyt neitseestä. Hänet kastoi Anup Kastaja, joka myöhemmin mestattiin. Kuten Jeesus, Horusta koeteltiin hänen ollessaan yksin erämaassa. Horus paransi sairaita ja sokeita, manasi riivaajia sekä käveli vetten päällä. Hän herätti Asarin kuolleista. Asar on käännettynä Lasarus. Ja tosiaan, myös hänellä oli 12 opetuslasta. Ja kyllä, Horus ristiinnaulittiin, ja kolmen päivän päästä kaksi naista julisti ihmiskunnan pelastaja Horuksen olevan ylösnoussut.

Väite on pääosin paikkansapitävä. Maher kuitenkin menee metsään seuraavissa vähäpätöisissä yksityiskohdissa:

  • Ei ole yhtä Kuolleiden kirjaa, joten sitä ei myöskään kirjoitettu vuonna 1280 eKr.
  • Horus ei syntynyt neitseestä.
  • Anup Kastajaa ei ole, joten häntä ei myöskään mestattu.
  • Horusta ei koeteltu erämaassa.
  • Horus ei kulkenut parantaen sairaita, manannut riivaajia tai kävellyt vetten päällä.
  • Asarin herätti kuolleista Isis, ei Horus.
  • Horusta seurasi 4 puolijumalaa ja 16 ihmistä.
  • Horus kuoli vain kerran ja silloinkin skorpionin pistoon.
  • Henkiin herättäminen tapahtui välittömästi.
  • "Ihmiskunnan pelastaja" ei kuulunut Horuksen nimivalikoimaan.

Yhtä kuolleiden kirjaa ei ole

Todellisuudessa ei ole olemassa yhtä muinaisegyptiläistä Kuolleiden kirjaa. Sen sijaan on löytynyt moniaita kuolleiden kirjoja: loitsuista koostuvia kokoelmia, joista kunkin uskottiin auttavan kulloistakin vainajaa tämän matkalla tuonpuoleisessa. Kuolleiden kirja -ilmaus tarkoittaakin aivan konkreettisesti muumion kanssa haudattuna, siis tämän "omaisuutena", löytynyttä kirjaa.3 Joissain näistä kirjoista Horus-nimi todella esiintyy, mutta vain lyhyissä jaksoissa.

Tietomme Horuksesta tuleekin ensisijaisesti muista arkeologisista lähteistä. Tiedämme Horukseen liittyvistä tarinoista syntyneen vuosituhansien mittaan4 monenmoisia versioita: egyptologit puhuvatkin useimmiten Horus-jumalista monikossa, eivät yksittäisestä Horuksesta.5 Tästä rönsyilevästä tarinavalikoimasta voi sitten tietenkin yrittää marjanpoimintatekniikalla rakentaa mahdollisimman samanlaista hahmoa kuin Raamatun Jeesuksesta. Näin menettelevät tuppaavat kuitenkin unohtamaan sen perustavan seikan, että jumaltaruista poiketen evankeliumit ovat perusluonteeltaan historiallisten tapahtumien silminnäkijätodistuksia.

Neitseestä syntynyt jumalan poika

Egyptiläistarujen mukaan Horus oli todellakin erään jumalan poika. Muinaisegyptiläisten mytologia kertoo lähinnä jumalista, jotka polyteismille tyypilliseen tapaan muodostavat keskinäisiä sukupuita; niinpä myös yleisesti mahtavimpana pidetyn Osiris-jumalan oli luonnollista saada poika.

Mitä egyptiläismytologia sitten oikeastaan kertoo Horuksen alkuperästä? Kaikki alkoi siitä, kun erämaanjumala Seth tappoi kuolemanjumala Osiriksen6. Osiriksen Isis-vaimo onnistui keräämään Osiris-vainaan kaikki ruumiinosat lukuunottamatta siitintä, joka Niiliin heitettynä oli jo ehtinyt päätyä kissakalan ravinnoksi, ja jumalatarkyvyillään herättämään Osiriksen väliaikaisesti henkiin hankkiutuakseen tästä raskaaksi, mikä tapahtumasarja sitten johtikin Horuksen syntymään. – Joku voi tietysti pitää tätäkin "neitseestäsyntymisenä", mutta suurinta osaa lukijoista tulkinta tuskin vakuuttaa.

Anup Kastajan kastama

Itse asiassa koko egyptiläinen mytologia ei tunne mitään "Anup Kastajaa", joka on pelkkä egyptologiaa harrastavan runoilijan Gerald Masseyn myöhäsyntyinen keksintö.

Egyptiläisissä hautamaalauksissa ja -veistoksissa esiintyy kylläkin viitteitä siitä, että faaraoita on rituaalisesti pesty kruunajaisseremonioiden yhteydessä. Mytologia viittaa kuitenkin siihen, että kyseinen toimenpide koski vain faaraoita, vaikka pesun suorittajina olivatkin jotkut jumalat. Taiteen valossa Horus olisi siis sopinut pikemminkin kastajan kuin kastettavan rooliin.

Koska Horukselle ei löydy egyptiläisestä mytologiasta ketään kastajaa, myös tieto kyseisen kastajan mestaamisesta on perätön.

Koettelemukset erämaassa

Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus meni kasteensa jälkeen erämaahan ja paastosi siellä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Tänä aikana Paholainen ilmestyi Jeesukselle ja houkutteli häntä kolme kertaa, kahdesti paljastamaan yliluonnolliset kykynsä (täyttääkseen omat tarpeensa ja osoittaakseen olevansa Jumalan Poika) ja kerran kumartamaan Paholaista (saadakseen kaikki maailman valtakunnat ilman kärsimystä ja kuolemaa). Myös Horuksen väitetään olleen yksin kiusattuna erämaassa.

Tällä Horus-väitteellä on edes jotain tekemistä lähdeaineiston sisällön kanssa: egyptiläismytologian mukaan Horus tosiaan taisteli isänsä tappajaa erämaanjumala Sethiä vastaan. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin olla yksin erämaassa koeteltuna. Lisäksi Saatanan ei tämän kiusausvaiheen aikana kerrota yrittäneen tappaa Jeesusta. Jeesuksen ja Horuksen erämaahan liittyviä edesottamuksia yhdistää siis lähinnä pelkkä erämaa-sana7 ja jonkun vihollisen kohtaaminen siellä. Eroihin kuuluu sekin seikka, että Jeesus on todellinen historian henkilö, josta aikalaiset ovat jättäneet silminnäkijäkertomuksia, Horus sitä vastoin pelkkä mytologinen hahmo, jonka seikkailuista on kerrottu tarinoita.

Sairaiden parantaminen, manaaminen ja vetten päällä käveleminen

Vetten päällä kävelemisestä tai riivaajien ulos ajamisesta ei ole egyptiläisessä mytologiassa yhtään Horukseen liittyvää merkintää. Horus ei myöskään parantanut sairaita.

Ainoa Horusta ja parantamista yhdistävä tekijä on 400 eKr. rakennettu The Metternich Stella -monumentti. Monumenttiin liittyvän tarinan mukaan Toth herätti Sethin myrkyttämän Horuksen henkiin tämän äidin, Isiksen, pyynnöstä. Monumenttiin on kirjattu loitsu, johon muinaiset egyptiläiset liittivät parantavia vaikutuksia.

Se, että Horus herätettiin henkiin, tai se, että kyseisessä monumentissa lukevaa loitsua pidettiin parantavana, ei muistuta paljoakaan Jeesusta opetuslapsineen Galilean maaseudulla rasittanutta arkista julistamis-, parantamis- ja riivaajien ulosajamistyötä (Mark. 6:1-13, Mark. 6:30-31).

Asarin herättäminen kuolleista

Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista (Joh. 11:38-44). Tätä kertomusta väitetään usein kopioksi egyptiläisestä myytistä, jossa Horus herättää Asarin. Väite on ongelmallinen lähinnä siksi, että tämänsisältöistä myyttiä ei ole olemassa.

"Asar" on Osiriksen kreikankielinen nimi. Osirista taas ei, kuten sanottu, egyptiläismytologiassa suinkaan herättänyt kuolleista hänen poikansa Horus (joka ei ollut vielä syntynytkään) vaan tämän tuleva äiti Isis. Mytologia ei väitä Horuksen herättäneen kuolleista ketään muutakaan.

12 opetuslasta

Horuksella oli neljä puolijumalaa seuraajinaan. Joissain tarinoissa hänellä on 16 ihmistä mukanaan taisteluissa. Hänellä ei kuitenkaan koskaan – missään historiallisessa yhteydessä – ole väitetty olevan 12 seuraajaa.

Paras yritys löytää yhteys Jeesuksen ja Horuksen välille menee jälleen egyptologiaa harrastaneen runoilijan Gerald Masseyn nimiin. Massey oli löytävinään viittauksen 12 opetuslapseen 12 sadonkorjaajaa kuvaavasta egyptiläisestä seinämaalauksesta. Löydön ainoa epäkohta on se, ettei Horus ole tässä kuvassa mitenkään mukana.

Horus ristiinnaulittiin

Ainakaan toistaiseksi löydettyjen lähteiden mukaan egyptiläisen mytologian jumalista ketään ei koskaan ristiinnaulittu. Itse asiassa Horus ei kuole lopullisesti lainkaan. Hän kuolee kerran skorpionin pistoon, mutta hänen äitinsä Isis pyytää välittömästi Tothin herättämään hänet kuolleista. Tähän tapahtumaketjuun ei liity mitään ristiin viittaavaa.8

Nousi kolmantena päivänä kuolleista

Kun skorpioni oli pistänyt Horusta kuolettavasti, tämän äiti Isis ei odottanut päivääkään – kolmesta puhumattakaan – vaan kutsui Tothin välittömästi herättämään Horuksen henkiin. Myös Bill Maherin mainitsema "toinen ylösnousemusta todistanut nainen" jää mysteeriksi; egyptiläinen mytologia ei kerro hänestä mitään.9 Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, miten Maher ylipäänsä keksi kutsua Horusta "ihmiskunnan pelastajaksi".

Perustelutavan kriittinen analyysi

Edellä on osoitettu Maherin tosiasiaväitteiden heppoisuus. Tässä perustelutavassa on kuitenkin myös syvemmän tason ongelma: sen koko päättelylogiikka on pätemätön.

Esityksen perustana olevan päättelytavan looginen rakenne on seuraava:

  1. A on myyttinen hahmo, josta kerrotaan, että P.
  2. B:stäkin kerrotaan, että P.
  3. Siis B:kin on pelkkä myyttinen hahmo, jota koskeva P-kertomus on A:han liittyvän P-kertomuksen kopio.

Tällainen päättely ei tietenkään pidä paikkaansa: huomattavankaan yhdenmukainen P ei järkevästi ottaen riitä muun käytettävissä olevan todistusaineiston ohittavaan johtopäätökseen.

Tällaisen päättelytavan virheellisyys on helppo nähdä vaikkapa jo edellä käsitellyistä Osiris-, Isis- ja Horus-kertomuksista: egyptiläismytologian mukaan Horuksella siis oli sekä isä (Osiris) että sellainen äiti, joka ei olisi tahtonut lapsensa kuolevan skorpioninpistoon (Isis). Jos nyt ylläesitetty päättelysääntö olisi pätevä, itse kukin lukija, jolla on sekä isä että sellainen äiti, joka ei tahtoisi lapsensa kuolevan skorpioninpistoon, voisi havaita, ettei olekaan todellinen ihminen vaan pelkkä muinaisegyptiläisen Horus-mytologian kopiona tekaistu myyttinen hahmo!

Viitteet

  1. ^ Sharif, Zelda: Muinainen viisaus: Muinainen Egypti. Karisto 1997. ISBN 951-23-3725-8. sivu 28.
  2. ^ YouTube: Religulous (53:55)
  3. ^ The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Funerary Literature”
  4. ^ Tässä yhteydessä puhutaan jopa 5 000 vuodesta.
  5. ^ The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Horus”
  6. ^ Ainakin jonkin kertomusversion mukaan Osiris itse asiassa päätyi kuolemanjumalan virkaan vasta näin käynnistyneen tapahtumaketjun myötä.
  7. ^ "Autiomaa" voisi olla täsmällisempi ilmaus.
  8. ^ The Legend of the Death and Resurrection of Horus, and Other Magical Texts
  9. ^ Eikä se ensimmäinenkään "nainen", Isis itse, siis ollut kukaan historiallinen henkilö vaan mytologinen jumalatar.

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Religulous&oldid=10239”