Muokataan sivua Redaktiokritiikki
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 85: | Rivi 85: | ||
# Ennakkoluuloinen filosofinen perusta. Naturalistinen redaktiokritiikki lähtee dogmaattisesta oletuksesta, että mitään yliluonnollista ei voi tapahtua. Siksi he sijoittavat kaikki yliluonnolliset kertomukset uskon maailmaan, jolla ei ole mitään tekemistä historiallisten tosiasioiden kanssa. Tämän olettamuksensa pohjalta heidän on mahdotonta edes ottaa huomioon sitä mahdollisuutta, että evankeliumin kirjoittajat ovat muodostaneet teologiset vakaumuksensa historiallisten tosiasioiden perusteella. | # Ennakkoluuloinen filosofinen perusta. Naturalistinen redaktiokritiikki lähtee dogmaattisesta oletuksesta, että mitään yliluonnollista ei voi tapahtua. Siksi he sijoittavat kaikki yliluonnolliset kertomukset uskon maailmaan, jolla ei ole mitään tekemistä historiallisten tosiasioiden kanssa. Tämän olettamuksensa pohjalta heidän on mahdotonta edes ottaa huomioon sitä mahdollisuutta, että evankeliumin kirjoittajat ovat muodostaneet teologiset vakaumuksensa historiallisten tosiasioiden perusteella. | ||
# Rajoittamaton subjektivismi. Redaktiokriittistä tutkimusta luonnehtii rajoittamaton subjektivismi. Tutkimuksen pohjana ei ole metodologisia kriteerejä, joiden noudattamista olisi mahdollista arvioida yleispätevästi. Jokainen redaktiokriitikko luo omat metodologiset sääntönsä ja tekee päätelmänsä subjektiivisten mieltymystensä mukaisesti. Redaktiokriittisten tutkijoiden väliset erot heijastelevat eroja heidän henkilökohtaisissa ennakko-olettamuksissaan. On mahdollista osoittaa redaktiokriittisen tutkimuksen metodinen epämääräisyys pelkästään viittaamalla heidän suuriin käsityseroihinsa. Esimerkiksi teoriat Markuksen evankeliumin tarkoituksesta katsovat Markuksen evankeliumin johtavan teeman olevan jokin seuraavista asioista: | # Rajoittamaton subjektivismi. Redaktiokriittistä tutkimusta luonnehtii rajoittamaton subjektivismi. Tutkimuksen pohjana ei ole metodologisia kriteerejä, joiden noudattamista olisi mahdollista arvioida yleispätevästi. Jokainen redaktiokriitikko luo omat metodologiset sääntönsä ja tekee päätelmänsä subjektiivisten mieltymystensä mukaisesti. Redaktiokriittisten tutkijoiden väliset erot heijastelevat eroja heidän henkilökohtaisissa ennakko-olettamuksissaan. On mahdollista osoittaa redaktiokriittisen tutkimuksen metodinen epämääräisyys pelkästään viittaamalla heidän suuriin käsityseroihinsa. Esimerkiksi teoriat Markuksen evankeliumin tarkoituksesta katsovat Markuksen evankeliumin johtavan teeman olevan jokin seuraavista asioista: | ||
##pyrkimys hyökätä väärää kristologiaa vastaan | ##pyrkimys hyökätä väärää kristologiaa vastaan (Weeden 1995), | ||
##uusi Mooses | ##uusi Mooses (Ziesler 1969-1970), | ||
##liturginen kalenteri | ##liturginen kalenteri (Carrington 1952; Goulder 1978), | ||
##ristin puolustus | ##ristin puolustus (Gundry 1993), | ||
##Jeesuksen korkein auktoriteetti | ##Jeesuksen korkein auktoriteetti (Lane 1974), | ||
##maantieteellis-teologinen perusperiaate | ##maantieteellis-teologinen perusperiaate (Marxen 1969), | ||
##paavalilainen teologia | ##paavalilainen teologia (Martin 1972). | ||
::Jos redaktiokriitikot eivät toistuvista yrityksistään huolimatta pysty tunnistamaan, mitä teologista teemaa Markus pyrki evankeliumillaan edistämään, hänellä ei ehkä ollut mitään tarkoitushakuista teologista teemaa, joka olisi ohjannut hänen kirjoitustyötään. Esitetyt teemat ovat lähtöisin redaktiokriitikkojen mielikuvituksesta. | ::Jos redaktiokriitikot eivät toistuvista yrityksistään huolimatta pysty tunnistamaan, mitä teologista teemaa Markus pyrki evankeliumillaan edistämään, hänellä ei ehkä ollut mitään tarkoitushakuista teologista teemaa, joka olisi ohjannut hänen kirjoitustyötään. Esitetyt teemat ovat lähtöisin redaktiokriitikkojen mielikuvituksesta. | ||