Muokataan sivua Poimintaongelma (biokemia)

ApoWikistä
Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
'''Poimintaongelma''' (engl. ''sampling problem'') liittyy kysymykseen, miten yleistä peptidisekvenssien biologinen aktiivisuus on. Kysymyksen voi muotoilla täsmällisemmin mutta jonkin verran vaikeatajuisemmin: mikä on tietynpituisten biologisesti aktiivisten peptidisekvenssien lukumäärän (eli niiden muodostaman sekvenssialiavaruuden koon) suhde kaikkien mahdollisten samanpituisten peptidisekvenssien lukumäärään (eli niiden muodostaman sekvenssiavaruuden kokoon)?
'''Poimintaongelma''' (engl. ''sampling problem'') liittyy kysymykseen, miten yleistä peptidisekvenssien biologinen aktiivisuus on. Kysymyksen voi muotoilla täsmällisemmin mutta jonkin verran vaikeatajuisemmin: mikä on tietynpituisten biologisesti aktiivisten peptidisekvenssien lukumäärän (eli niiden muodostaman sekvenssialiavaruuden koon) suhde kaikkien mahdollisten samanpituisten peptidisekvenssien lukumäärään (eli niiden muodostaman sekvenssiavaruuden kokoon)?


Tämä kysymyksenasettelu on tärkeä pyrittäessä arvioimaan  [[evoluutioteoria|evoluutioteoreettisten]] mekanismien selitysriittävyyttä<ref>Jollekin havainnolle ehdotetun tietyn syntytavan selitysriittävyys (engl. ''explanatory sufficiency'') liittyy kysymykseen siitä, miten todennäköisesti tämä selitystarjokas riittäisi (olemassaollessaan, esiintyessään, voimassaollessaan tai toteutuessaan) saamaan aikaan havaitun selitettävän ilmiön: mitä todennäköisemmin näin tapahtuu, sitä riittävämpi kyseinen syntyskenaario on.</ref> ja selitysuskottavuutta<ref>Ehdotetun selityksen selitysuskottavuus (engl. ''explanatory likelihood'') riippuu suoraan sekä sen selitysriittävyydestä (engl. ''explanatory sufficiency'') että sen (olemassaolon, esiintymisen, voimassaolon tai toteutumisen) omasta (selitettävän ilmiön esiintymisestä riippumattomasta) alkuperäistodennäköisyydestä (engl. ''prior probability'').<br />Eri selitystapojen keskinäinen paremmuusvertailu on palautettavissa niiden selitysuskottavuusvertailuun: selityksen paremmuus (ja vastaavasti huonommuus) liittyy olennaisesti sen uskottavuuteen – uskottavin selitys täyttää selittämistehtävän parhaiten, ja näin ollen sitä voi perustellusti pitää parhaana selityksenä. Toisaalta selityksiltä voi ylipäänsäkin vaatia jonkinlaista vähimmäisuskottavuutta: jos selitys on liian epäuskottava, siihen ei ole mielekästä pitäytyä edes parempien selitysten puutteessakaan, vaan tällöin on järkevämpää myöntää, ettei kyseiselle havaintoilmiölle toistaiseksi tunneta mitään nykytiedon valossa mahdollista selitystä.</ref> eri proteiinien väitettyinä aikaansaajina.
Tämä kysymyksenasettelu on tärkeä pyrittäessä arvioimaan  [[evoluutioteoria|evoluutioteoreettisten]] mekanismien selitysuskottavuutta<ref>Jollekin havainnolle ehdotetun tietyn syntytavan selitysuskottavuus (engl. ''explanatory likelihood'') liittyy kysymykseen siitä, miten todennäköisesti tämä selitystarjokas riittäisi (olemassaollessaan, esiintyessään, voimassaollessaan tai toteutuessaan) saamaan aikaan havaitun selitettävän ilmiön: mitä todennäköisemmin näin tapahtuu, sitä uskottavampi kyseinen syntyselitys on.</ref> ja selitysvoimaa<ref>Ehdotetun selityksen selitysvoima (engl. ''explanatory plausibility'') riippuu suoraan sekä sen selitysuskottavuudesta (engl. ''explanatory likelihood'') että sen (olemassaolon, esiintymisen, voimassaolon tai toteutumisen) omasta (selitettävän ilmiön esiintymisestä riippumattomasta) alkuperäistodennäköisyydestä (engl. ''prior probability'').<br />Eri selitystapojen keskinäistä paremmuutta voi arvioida niiden selitysvoimaa vertaamalla: paremmalla selityksellä pitäisi ilmeisestikin olla suurempi selitysvoima, joten selitysvoimaisempaa selitystä voi perustellusti pitää parempana. Toisaalta selityksiltä voi ylipäänsäkin vaatia jonkinlaista vähimmäisselitysvoimaa: jos selitys on liian voimaton, siihen ei ole mielekästä pitäytyä edes parempien selitysten puutteessakaan, vaan on järkevämpää myöntää, ettei kyseiselle havaintoilmiölle toistaiseksi tunneta mitään nykytiedon valossa mahdollista selitystä.</ref> eri proteiinien väitettyinä aikaansaajina.


==Esimerkkejä==
==Esimerkkejä==
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (ApoWiki:Tekijänoikeudet). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä. ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)