Muokataan sivua Orjuus

ApoWikistä
Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 34: Rivi 34:
== Orjuus Uuden testamentin ajan Rooman valtakunnassa ja kristityille siitä annetut ohjeet ==
== Orjuus Uuden testamentin ajan Rooman valtakunnassa ja kristityille siitä annetut ohjeet ==


Mooseksen aikaa puolisentoistatuhatta vuotta myöhemmin Uuden testamentin ajan yhteiskunnassa oli käytännössä pakanallisen roomalaisen oikeuden mukainen orjuus, joka on perin juurin eri asia kuin Mooseksen laissa säädelty menettely: Roomassa orjat katsottiin isäntäväkensä "puhuvaksi irtaimistoksi", siis todellakin näiden omaisuudeksi, jolla ei lain edessä ollut juuri oikeuksia. Esimerkiksi oikeudenkäynneissä orjan todistus oli otettava huomioon ainoastaan, jos se oli saatu tätä kiduttaen kuulustelemalla. Laissa oli myös säädös, jonka mukaan siinä tapauksessa, että isäntä kuoli selittämättömällä tavalla, kaikki hänen orjansa oli varmuuden vuoksi<ref>Olihan joku (tai jotkut) heistä mahdollisesti saattanut syyllistyä isännän salamurhaan.</ref> surmattava. Toisaalta yhteiskunnallisesti mahtava isäntä saattoi uskoa luotto-orjilleen niin merkittäviä tehtäviä, että nämä orjinakin olivat yhteiskunnan merkittävimpiin kuuluvia vallankäyttäjiä; erityisesti tämä koski Rooman keisarin orjia, joista luotetuimmat toimivat ikään kuin hallituksen ministereinä<ref>Itse ministeri-sanakin on peräisin latinankielisestä sanasta, jonka perusmerkitys on 'palvelija' tai 'apulainen'.</ref>. Koska orjien lakisääteiset oikeudet olivat olemattoman vähäiset, isännän ja orjan suhde saattoi siis käytännössä vaihdella hyvin huomattavasti – eihän sen enempää orjien hyvä kuin huonokaan kohtelu ollut lainvastaista, vaan kullakin yksityistaloudella oli vapaus toimia siinä suhteessa omalla tavallaan.
Mooseksen aikaa puolisentoistatuhatta vuotta myöhemmin Uuden testamentin ajan yhteiskunnassa oli käytännössä pakanallisen roomalaisen oikeuden mukainen orjuus, joka on perin juurin eri asia kuin Mooseksen laissa säädelty menettely: Roomassa orjat katsottiin "puhuvaksi irtaimistoksi", jolla ei lain edessä ollut juuri oikeuksia. Uuden testamentin käyttäytymisohjeet kristityille orjille ja kristityille isännille lähtevät siitä, että olipa ihminen yhteiskunnallisesti millaisessa asemassa tahansa, hänen on ennen muuta muistettava joutuvansa aikanaan tilille elämästään Jumalan edessä, joka on lahjomaton tuomari (kuten oli ollut jo Mooseksen ajan Egyptissä). Tunnollisuus omien velvollisuuksien täyttämisessä ja oikeudenmukaisuus vallankäytössä ovat tällöin kristillistä omaatuntoa ohjaavien apostolisten ohjeiden keskeistä sisältöä.


Uuden testamentin käyttäytymisohjeet kristityille orjille ja kristityille isännille lähtevät siitä, että olipa ihminen yhteiskunnallisesti millaisessa asemassa tahansa, hänen on ennen muuta muistettava joutuvansa aikanaan tilille elämästään Jumalan edessä, joka on lahjomaton tuomari (kuten oli ollut jo Mooseksen ajan Egyptissä). Tunnollisuus omien velvollisuuksien täyttämisessä ja oikeudenmukaisuus vallankäytössä ovat tällöin kristillistä omaatuntoa ohjaavien apostolisten kehotusten<ref>Uuden testamentin <i>pareneesin</i></ref> keskeistä sisältöä.
Nämä ohjeet eivät kuitenkaan merkitse roomalaisen oikeuden orjia ja orjuutta koskevan näkemyksen ja siihen perustuvien käytäntöjen hyväksymistä, vaan ohjeet on annettu nimenomaan siksi, että kristityt tietäisivät, miten toimia Jumalan tahdon mukaisesti kristittyinä, kukin omassa elämäntilanteessaan. Yksilötasollahan on mahdollista toimia oikein, vaikka yhteiskunnallinen lainsäädäntö olisi miten epäoikeudenmukaista hyvänsä. Yhteiskuntarakenne perustui suurtalouksiin – itse asiassa väestön enemmistö oli orjia (ei kuitenkaan juutalaisten eikä samarialaisten alueella). Yhteiskunnalliset lainsäätäjät eivät siinä vaiheessa kuuluneet kristilliseen seurakuntaan eivätkä kysyneet apostoleilta neuvoja töihinsä, joten lainsäätäjille suunnattuja orjuuteen liittyviä ohjeita Uusi testamentti ei suoranaisesti sisällä; suuntaa-antavana voi kuitenkin pitää sellaista seikkaa, että "ihmiskauppiaat" ovat Uudessa testamentissa kristitylle sopimattoman synnillisen elämänmuodon esimerkkinä.
 
Nämä ohjeet eivät kuitenkaan merkitse roomalaisen oikeuden orjia ja orjuutta koskevan näkemyksen ja siihen perustuvien käytäntöjen hyväksymistä, vaan ohjeet on annettu nimenomaan siksi, että kristityt tietäisivät, miten toimia Jumalan tahdon mukaisesti kristittyinä, kukin omassa elämäntilanteessaan. Yksilötasollahan on mahdollista toimia oikein, vaikka yhteiskunnallinen lainsäädäntö olisi miten epäoikeudenmukaista hyvänsä. Yhteiskuntarakenne perustui suurtalouksiin – itse asiassa väestön enemmistö oli orjia (ei kuitenkaan Mooseksen lakia soveltavilla juutalais- ja samarialaisalueilla). Yhteiskunnalliset lainsäätäjät eivät siinä vaiheessa kuuluneet kristilliseen seurakuntaan eivätkä kysyneet apostoleilta neuvoja töihinsä, joten lainsäätäjille suunnattuja orjuuteen liittyviä ohjeita Uusi testamentti ei suoranaisesti sisällä; suuntaa-antavana voi kuitenkin pitää sellaista seikkaa, että Uudessa testamentissa "ihmiskauppiaat" ovat kristitylle sopimattoman synnillisen elämänmuodon yhtenä esimerkkinä.


Orjien ja vapaiden ihmisarvossa, kristillisen seurakunnan jäsenyyden laadussa tai pelastuksen osallisuudessa uskon kautta Kristukseen ei ole eroja: "Ei tässä ole orjaa eikä vapaata – – vaan kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa." Erona on kuitenkin se, että mitä enemmän mahdollisuuksia ihmiselle on tarjona, sitä enemmästä hän myös on vastuussa Herransa edessä: "Orja on Kristuksen vapaa, ja vapaa on Kristuksen orja."
Orjien ja vapaiden ihmisarvossa, kristillisen seurakunnan jäsenyyden laadussa tai pelastuksen osallisuudessa uskon kautta Kristukseen ei ole eroja: "Ei tässä ole orjaa eikä vapaata – – vaan kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa." Erona on kuitenkin se, että mitä enemmän mahdollisuuksia ihmiselle on tarjona, sitä enemmästä hän myös on vastuussa Herransa edessä: "Orja on Kristuksen vapaa, ja vapaa on Kristuksen orja."
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (ApoWiki:Tekijänoikeudet). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä. ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/wiki/Orjuus