Ero sivun ”Muhammad Raamatussa” versioiden välillä
p (lisätty korostus) |
|||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
=== Hermeneuttinen spiraali tulkintaongelman periaatteellisena ratkaisuna === | === Hermeneuttinen spiraali tulkintaongelman periaatteellisena ratkaisuna === | ||
Teoreettiset pohdinnat ja käytännölliset havainnot ovat yhdessä johtaneet "''hermeneuttisena spiraalina''" tunnettuun ratkaisumalliin, jonka olennainen sisältö on se, että ainakaan mitään historiallisesti ja kulttuurisesti etäistä tekstiä ei voi todella ymmärtää paneutumatta ensin siihen riittävän monipuolisesti ja suostumatta aina tarpeen tullen korjaamaan omia ennakko-oletuksiaan. | Teoreettiset pohdinnat ja käytännölliset havainnot ovat yhdessä johtaneet "''hermeneuttisena spiraalina''" tunnettuun ratkaisumalliin, jonka olennainen sisältö on se, että ainakaan mitään historiallisesti ja kulttuurisesti etäistä tekstiä ei voi todella ymmärtää paneutumatta ensin siihen riittävän monipuolisesti ja suostumatta aina tarpeen tullen korjaamaan omia ennakko-oletuksiaan. Suostumalla tällaiseen oman esiymmärryksen vähittäiseen hioutumiseen tulkittavan tekstin kanssa tekemisissä oltaessa kyseisen tekstin merkitykseen toisaalta sitten todella voikin tutustua vähitellen yhä paremmin. Myös itselle vieraiden esiymmärrysten värittämiin tulkintoihin tutustuminen voi auttaa entistä selvemmin erottamaan tekstin omaa sisältöä sen erilaisten tulkitsijoiden ajatuksista ja täten pääsemään "spiraalirataa" pitkin yhä lähemmäs "keskipistettä" eli tekstin aitoa omaa merkitystä. | ||
== Esiymmärrysten luokittelua == | == Esiymmärrysten luokittelua == | ||
Versio 2. heinäkuuta 2012 kello 17.22
Islaminuskoisten tutkijoiden mukaan "Raamatussa on selviä ja kiistämättömiä viimeisen profeetan tulemusta koskevia profetioita".1 Myös kristillisen raamatunselityksen puitteissa on esiintynyt tulkintoja, joiden mukaan Muhammadin nousu olisi ennakoitu pyhissä Kirjoituksissa. Tämän artikkelin tarkoituksena on Raamatun mahdollisiin Muhammad-viitteisiin liittyvän kysymyksenasettelun avaaminen niin, että siihen liittyvien väitteiden ja perustelujen vertailu kävisi mahdolliseksi. Laajempana tavoitteena on Raamatun tulkintaan ja selittämiseen vaikuttavien tekijöiden yleinen valaiseminen tätä kysymyksenasettelua esimerkkitapauksena käyttäen.
Artikkeli on keskeneräinen.
Hermeneuttisia lähtökohtia
- Pääartikkeli: Hermeneutiikka
Esiymmärryksen vaikutus tulkintaan
Yritettäessä ymmärtää mitä hyvänsä tekstiä on hyödyllistä tiedostaa, ettei kukaan pysty olemaan lähtökohtaisesti puolueeton ja neutraali vaan jokainen lähestyy tekstiä aina jostain, siihen mennessä omaksumastaan ajattelutavasta lähtien. Tämä on ihmisen rajallisuuteen ja subjektiivisuuteen perustuva kaikkia koskeva toteamus, eikä tässä suhteessa ole periaatteellista eroa Raamatunkaan tulkitsijoiden välillä: vaikkapa kristitty, naturalisti ja muslimi lähestyvät Raamattua kukin oman todellisuuskäsityksensä näkökulmasta. Tätä henkilöstä toiseen vaihtelevaa mutta itse kunkin tulkintoihin vaikuttavaa subjektiivista näkökulmaa kutsutaan esiymmärrykseksi.
Hermeneutiikan perusongelma
"Tekstinselitystiede" eli hermeneutiikka tavoittelee kunkin tutkittavan tekstin kattavaa ja oikeellista ymmärrystä – sellaista, joka näkee kunkin tekstin alkuperäisen merkityksen mahdollisimman aidosti ja luotettavasti ja pystyy myös esittämään tämän merkityksen aika- ja kulttuurirajojen ylikin niin selkeästi ja vakuuttavasti, että tekstin voi sanoa tällä tavoin avautuvan "omilla ehdoillaan". Tällöin juuri esiymmärryksen antamat ennenaikaiset ja yksipuoliset tulkinnat olisi voitava jotenkin ylittää ja päästä sisään kulloisenkin tekstin omaan maailmaan.
"Epähermeneuttisia" tulkintaideoita
Kun siis pyrkimyksenä on nimenomaan tekstien ymmärtäminen niiden omilla ehdoilla, ratkaisu ei löydy "demokratiasta", jossa tekstien merkitykset pyrittäisiin ratkaisemaan tulkintaosapuolten tekemillä keskinäiskompromisseilla saati äänestyksillä. Ratkaisuna ei voi olla diktatuurikaan, jossa jokin taho sanelisi yhden, kaikille pakollisen käsityskannan. Ratkaisuksi ei ole siitäkään, että luovutaan koko tekstin alkuperäismerkityksen – tai ainakin sen etsimisen – ideasta ja annetaan jokaiselle rajoittamaton "subjektiivinen oikeus" mielensä mukaan "tulkita" kaikkia kohtaamiaan tekstejä.
Hermeneuttinen spiraali tulkintaongelman periaatteellisena ratkaisuna
Teoreettiset pohdinnat ja käytännölliset havainnot ovat yhdessä johtaneet "hermeneuttisena spiraalina" tunnettuun ratkaisumalliin, jonka olennainen sisältö on se, että ainakaan mitään historiallisesti ja kulttuurisesti etäistä tekstiä ei voi todella ymmärtää paneutumatta ensin siihen riittävän monipuolisesti ja suostumatta aina tarpeen tullen korjaamaan omia ennakko-oletuksiaan. Suostumalla tällaiseen oman esiymmärryksen vähittäiseen hioutumiseen tulkittavan tekstin kanssa tekemisissä oltaessa kyseisen tekstin merkitykseen toisaalta sitten todella voikin tutustua vähitellen yhä paremmin. Myös itselle vieraiden esiymmärrysten värittämiin tulkintoihin tutustuminen voi auttaa entistä selvemmin erottamaan tekstin omaa sisältöä sen erilaisten tulkitsijoiden ajatuksista ja täten pääsemään "spiraalirataa" pitkin yhä lähemmäs "keskipistettä" eli tekstin aitoa omaa merkitystä.
Esiymmärrysten luokittelua
Tarkasti ottaen itse kullakin on kuhunkin mahdolliseen tutkittavaan tekstiin oma erityinen esiymmärryksensä2, mikä ei kuitenkaan estä luokittelemasta suuriakin esiymmärrysjoukkoja varsin luontevasti erinäisiin kategorioihin. Tässä yhteydessä on suhteellisen luontevaa rajata tarkastelu kolmentyyppisiin esiymmärryksiin: naturalistisiin, kristillisiin ja islamilaisiin.
Viitteet
- ^ Shahul Hameed: Muhammad in Solomon's Song? 15.11.2009. Reading Islam. Viitattu 16.11.2009. (Muslim scholars have noted clear and undeniable prophecies found in the Bible (both Jewish and Christian) about the coming of the final prophet. )
- ^ Tämä esiymmärrys voi tietysti useinkin olla piilevä eli latentti, niin että henkilö ei itsekään koe suhtautuvansa jonkin ehkä ensi kertaa kohtaamansa tekstin sisältöön yhtään mitenkään. Esiymmärrys voi silti olla hyvinkin voimakas, kuten esim. (ontologisilla) naturalisteilla, jotka jo lähtökohtaisesti kiistävät minkään tekstin voivan olla aidosti profeetallinen – tällainen esiymmärrys siis kohdistuu täydellä voimallaan välittömästi kaikkiin niihinkin teksteihin, joista ei siihen mennessä ollut koskaan kuultukaan.
