Muokataan osiota sivusta Monimutkaisten järjestelmien synty

== Askel kohti testattavuutta: evoluution tietokonesimulointi ==

Koska biologian puolella saadut kokeelliset tulokset jättävät darvinismin kannalta paljonkin toivomisen varaa, tilannetta on koetettu avittaa laatimalla ja mainostamalla tietokoneohjelmia, joiden toiminnan väitetään osoittavan välittömästi evoluutiomekanismien uuttaluovat kyvyt. Koska niitä siis mainostetaan biologisen evoluution rinnakkaisilmiöinä ja sen uskottavuuden osoittajina, nekin kuuluvat tältä osin artikkelin aihepiiriin.

===Avida===

''Avida'' on evoluutiobiologian tutkimiseen tarkoitettu keinotekoisen elämän simulointiohjelmisto. Tämä ''MSU Digital evolution lab''in kehittämä ohjelmisto on epäilemättä hehkutetuin lajissaan. Avidan kehitystiimin jäsenen, filosofi Robert Pennockin mukaan ''Avida ei simuloi evoluutiota, vaan on sen ilmentymä''. <ref name="Testing Darwin | Computers | DISCOVER Magazine">{{cite web |url=http://discovermagazine.com/2005/feb/cover |title=Testing Darwin & Computers  DISCOVER Magazine | author = Carl Zimmer | date = 31.2.2005 | format= |work= |accessdate=2010-02-12}}</ref> Richard Lenskin tutkimusryhmä on pyrkinyt sen avulla osoittamaan, että monimutkaiset biologiset järjestelmät voivat kehittyä darwinistisella mekanismilla. Tulosten kriittiseen tarkasteluun voi tutustua [http://www.arn.org/blogs/index.php/2/2008/08/09/avida_as_a_teleo_logic_model_of_life täältä].

Kyetäkseen uskottavasti selittämään, miten monimutkaiset biologiset järjestelmät kykenevät kehittymään darwinistisilla mekanismeilla, avida käyttää kuitenkin epärealistisia lähtöoletuksia;<ref>{{cite web |url=http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.176.869&rep=rep1&type=pdf |title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 1. |format=pdf |author = Royal Trueman|date = Oct 9, 2004. |work= |accessdate=2017-04-25}}</ref>{{,}}<ref>{{cite web |url=http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.176.1570&rep=rep1&type=pdf|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 2. |format=pdf |author = Royal Trueman|date = Oct 9, 2004. |work= |accessdate=2017-04-25}}</ref>

#Organismien genomien oletetaan olevan huomattavasti pienempiä kuin mikä on tosiasiassa välttämätöntä.
#* Välttämättömän sekä kokonaisgenomin suhde on lähtötilanteessa 15/50. Genomin täydentymistä arvottomalla geneettisellä materialla kompensoidaan ylimääräisellä aineenvaihduntaenergialla, sen sijaan että organismi kärsisi siitä haittaa kuten luonnossa.
#Mutaationopeudet ovat erittäin suuria suhteessa genomien kokoon.
#Selviytymisen kannalta kriittisiä funktioita on vaikea tuhota mutaatioilla.
#Uusien ja monimutkaisempien funktioiden oletetaan sijaitsevan tilastollisesti merkityksettömän lähellä sekvenssiavaruudessa.
#Uudet funktiot palkitaan dramaattisen korkealla valintaedulla.
#Heikentynyt funktionaalisuus eliminoidaan epärealistisen tehokkaasti.

Tietojenkäsittelytieteen ja kemian tohtori Donald Johnson tiivistää tämän kritiikin seuraavasti; AVIDA käyttää ''"epärealistisen pientä genomia, epärealistisen korkeita mutaationopeuksia, replikaatio-ohjeiden epärealistista suojausta, epärealistisia energiapalkkioita ja kyvyttömyyttä heikentää toiminallisuutta maltillisesti. Tämä ansiosta tutkija voi mielivaltaisesti täsmentää valinnan kannalta edulliset muutokset."''<ref name="urlThe ID Report - Arriving At Intelligence Through The Corridors Of Reason (Part II)">{{cite web |url=https://books.google.fi/books?id=AO8wXVxh1qMC&pg=PA60&lpg=PA60&dq=an+unrealistically+small+genome,+an+unrealistically+high+mutation+rate,+unrealistic+protection+of+replication+instructions,+unrealistic+energy+rewards&source=bl&ots=PWiEpC-TCr&sig=C8_rxNYAJEysXB5HoFSQ35Edzb0&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwi_w4fGtL_TAhXIKJoKHSSDBpQQ6AEIKzAB#v=onepage&q=an%20unrealistically%20small%20genome%2C%20an%20unrealistically%20high%20mutation%20rate%2C%20unrealistic%20protection%20of%20replication%20instructions%2C%20unrealistic%20energy%20rewards&f=false|title=Programming of Life | quote = "an unrealistically small genome, an unrealistically high mutation rate, unrealistic protection of replication instructions, unrealistic energy rewards and no capability for graceful function degradation. It allows for arbitrary experimenter-specified selective advantages" | date = 2010 | format= |work= |accessdate=2017-05-25}}</ref>

<!-- === Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia 

===-->
Edellä esitettyä Avida-kritiikkiä ei suinkaan pidä käsittää vähätteleväksi vaan analyyttiseksi<ref>Kritiikin esittämisen tarkoitus on siis pureutua yksityiskohtiin eikä kuitata koko juttua pelkällä olankohautuksella.</ref>. Simulaatiotutkimukseen ryhtyminen on sinänsä mainio asia, kaikesta siihen liittyvästä hypetyksestä huolimatta<ref>ja osittain juuri sen tähden: hypetys jos mikä osoittaa, että tässä tosiaankin on paras kokeellinen tulos, mitä darvinistit pystyvät tarjoamaan</ref>. Tällaisten järjestelmien kehittely on osaltaan tuomassa evoluutiomekanismeja metafysiikan tasolta testattavan luonnontieteellisen tutkimuksen piiriin, ja tätä on tervehdittävä oikeana ja toivottavasti yhä jatkoa saavana kehityssuuntana.

=== Stylus ===

Selväähän on, että suunnitteluteoreettinen ennuste<ref>Suunnitteluteoria tosin ei eräiden kriitikkojensa mukaan ole tiedettä mm. siksi, ettei se kuulemma esitä mitään [http://www.ideacenter.org/contentmgr/showdetails.php/id/846 ennusteita].</ref> kaikista tämäntapaisista järjestelmistä on se, että sikäli kuin ne tuntuvat toimivan, ne pysyvät biologisen todellisuuden kannalta täysin epärealistisina, ja sikäli kuin ne taas vaikuttavat biologisesta näkökulmasta jokseenkin realistisilta, ne osoittautuvat toimimattomiksi.<ref>Tämä voisi olla yksi &ndash; kenties jopa ensimmäinen ja ainoa toistaiseksi tunnettu &ndash; tapa nimetä sellainen (''atehwa''-nimimerkinkin ''Wilfred''-nimimerkin kanssa käymässään tieteenfilosofisessa [http://www.sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/Etiikan%20ja%20evoluutioteorian%20suhteesta?saved=no keskustelussa] peräänkuuluttama) ''kokeellisen tutkimuksen'' kenttä, jolla suunnitteluteoria ja evoluutioteoria antavat keskenään ristiriitaiset ennusteet, mikä tuo ne [http://www.arn.org/docs/meyer/sm_moreland.htm ''molemmat''] falsifioitavien luonnontieteellisten teorioiden piiriin.</br>Sanottu siis koskee nimenomaan kumpaakin teoriaa ''koko biosfäärin syntyselityksenä'' ("makroevoluutioteoriaa" ja "makrosuunnitteluteoriaa"). Perinnöllisen muuntelun mekanismien osaltahan evoluutioteoria on tähänkin asti ollut kokeellisesti testattavaa ja tällainen luonnonvalinnalla selittyvä muuntelu sisältyy myös suunnitteluteorian mukaiseen biologiaan, joten mitään ''näihin'' ilmiöihin liittyviä keskenään ristiriitaisia ennusteita ei kyseisten teorioiden välille saa johdetuksi. Samoin kunkin yksittäisen kohteen [[Suunnitteluteoria#Suunnitteluteoria pähkinänkuoressa|suunnitteluhypoteesi]] on tähänkin asti ollut falsifioitavissa. On kuitenkin ollut vaikea sanoa, miten voitaisiin ''kokeellisesti'' testata seuraavat, keskenään ilmeisen ristiriitaiset väitteet:
* ''Ohjaamattomat ja tarkoituksettomat [[Informaation säilymislaki#Uuttaluovien evoluutioprosessien myytti|luonnolliset prosessit]] riittävät synnyttämään (ja ylläpitämään) koko havaitun biosfäärin'' ("makroevoluutioteoria").
* ''Jotkut piirteet tai rakenteet luonnossa ovat selitettävissä paremmin älyllisellä syyllä kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla'' ("makrosuunnitteluteoria").
Ilman kokeellista testattavuutta kumpikaan niistä ei ole täyttänyt popperilaisen tieteenfilosofian mukaista falsifioitavuusehtoa (sitä, että havaitaan kyseisen teorian ennustavan oikein sellaisen kokeen tuloksen, jonka sen kanssa kilpaileva teoria ennustaa väärin tai jonka tulos ei ainakaan ole helposti selitettävissä, ellei sen oikein ennustanut teoria olisi tosi tai vähintäänkin jossain merkityksellisessä mielessä lähellä totuutta).
</br>&ndash; Äkkiseltään edellä esitettyjen "makroteoriaväitteiden" välillä ei tosin välttämättä näyttäisi olevan ristiriitaa: voisihan olla niin, että kaikki selittyy tarkoituksettomuudellakin mutta jotkin kohteet selittyvät tarkoituksellisuudella vielä paremmin. Dembskin suunnitteluteoreettinen metodologia kuitenkin hylkää tarkoituksettomat syyt vasta siinä vaiheessa, kun niiden selitysvoima on ''aivan ilmeisesti ylitetty'', joten sitä sovellettaessa tarkoituksellisuusselitys on parempi niissä ja vain niissä tapauksissa, joissa mitään edes siedettävän uskottavaa tarkoituksettomuusselitystä ei kerta kaikkiaan ole pystytty esittämään. Tällöin siis evoluutioteoreettisia selityksiä on pidettävä (ainakin toistaiseksi) kykenemättöminä sulkemaan kyseistä tutkimuskohdetta piiriinsä &ndash; ja mitä enemmän tällaisia tapauksia tunnetaan (ja mitä ilmeisemmäksi niiden kunkin "tarkoituksettomuusselittymättömyys" osoittautuu), sitä suuremman loven ne syövät makroevoluutioteorian kokonaisuskottavuuteen. Kun jonkin teorian kokonaisuskottavuus käy liian mitättömäksi (ja jos jokin vaihtoehtoinen uskottavampi ajatusmalli on tarjolla), teoria on pakko hylätä. (Näinhän kävi mm. fysiikan [[wp:Valoeetteri|eetteriteorialle]].)</ref> Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös tätä kysymystä simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.

Tämä kanta ei ole jäänyt suunnitteluteoreetikkojen taholta pelkän Avida-kritiikin ja "käsien heiluttelun" varaan, vaan he ovat rakentaneet myös oman, biologisen evoluution haasteiden realistisempaan ja konkreettisempaan vastaavuuteen tähtäävän simulointiohjelmiston. Tämä ''Stylus''-niminen ohjelmisto käyttää biologiasta tutun geneettisen koodin tyyppistä grafiikkavektorien kodonikoodausta, jonka tuottamien kuvioiden on muistutettava kiinalaisia kirjainmerkkejä ollakseen funktionaalisia ja saadakseen siten valintaetua.


{{Evoluutio}}