Muokataan sivua Mihail Bahtin

ApoWikistä

Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi kirjataan käyttäjätunnuksesi tekemiksi ja samalla saat käyttöösi hyödyllisiä välineitä.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 2: Rivi 2:
  
 
Bahtinin ''dialogismin'' kehitys voidaan nähdä häntä ympäröineen totalitarismin taustaa vasten. Neuvostovaltio edusti monologista "totuutta", joka ei sallinut aitoa dialogia, kyseenalaistamista, mielipiteiden vaihtoa, uusien ajatusten kehittelyä, moniäänisyyttä. Bahtin koki voimakkaasti oman äänensä erilaisuuden suhteessa ateistisen valtion viralliseen ääneen. Totalitaarinen valtiokoneisto rajoitti Bahtinin ilmaisumahdollisuuksia ja hänen mahdollisuuksiaan kehittää näkemyksiään avoimessa dialogissa. Hänellä oli edessään joko alistuminen valtion yksipuoliseen ideologiseen komentoon tai kuulustelut, keskitysleirit ja karkotukset.  
 
Bahtinin ''dialogismin'' kehitys voidaan nähdä häntä ympäröineen totalitarismin taustaa vasten. Neuvostovaltio edusti monologista "totuutta", joka ei sallinut aitoa dialogia, kyseenalaistamista, mielipiteiden vaihtoa, uusien ajatusten kehittelyä, moniäänisyyttä. Bahtin koki voimakkaasti oman äänensä erilaisuuden suhteessa ateistisen valtion viralliseen ääneen. Totalitaarinen valtiokoneisto rajoitti Bahtinin ilmaisumahdollisuuksia ja hänen mahdollisuuksiaan kehittää näkemyksiään avoimessa dialogissa. Hänellä oli edessään joko alistuminen valtion yksipuoliseen ideologiseen komentoon tai kuulustelut, keskitysleirit ja karkotukset.  
 +
  
 
== Dialogi totuuden etsintänä ==
 
== Dialogi totuuden etsintänä ==
Rivi 26: Rivi 27:
  
 
Vaikka Bahtin tässä liittää Kristuksen keskeisen aseman nimenomaan Dostojevskiin, hän jatkaa samalla varhaisten teostensa keskeistä teemaa Jumalan ihmiseksi tulemisesta Kristuksen hahmossa<ref>Coates 1998: 96</ref>. Kristuksessa Jumala ei etsi hänelle kaikessa alistuvia orjia kuten Zeus, vaan tasavertaista keskustelukumppania. Augustinolaiseen perinteeseen liitettynä syntyy seuraavanlainen kuva: ''Totuus on toisten persoonien kanssa jatkuvassa dialogissa elävä persoona, '''Kristus'''.'' Ensinnäkin Kristus on yksi Jumalan kolmesta persoonasta, jotka ovat ikuisessa dialogissa toistensa kanssa. ''Edes Jumala ei ole pelkkä yhtenäinen tietoisuus, vaan kolmen persoonan välinen dialoginen suhde.'' Toiseksi Kristus on dialogissa jokaisen ihmisen kanssa sekä ihmisen luojana että lunastajana. Hän on jokaisen ihmisen sisäinen valo, sisäinen opettaja, jonka kanssa käydystä dialogista ihminen saa ymmärrystä joko tietoisesti tai tietämättään. ''Juuri tällaisena kaikkien persoonien kanssa dialogissa elävänä persoonana Kristus on totuus.'' Dialogi ei ole pelkästään kahden ihmisen välinen keskustelu. Aito dialogi tapahtuu ikään kuin taustalla olisi näkymättömänä ymmärtäjänä toimiva kolmas. Koska Kristus on dialogissa jokaisen ihmisen kanssa, hän on myös näkymättömästi läsnä kolmantena kaikissa ihmisten välisissä dialogeissa sellaisena persoonana, joka ymmärtää täydellisesti kaikkia dialogiin osallistujia.
 
Vaikka Bahtin tässä liittää Kristuksen keskeisen aseman nimenomaan Dostojevskiin, hän jatkaa samalla varhaisten teostensa keskeistä teemaa Jumalan ihmiseksi tulemisesta Kristuksen hahmossa<ref>Coates 1998: 96</ref>. Kristuksessa Jumala ei etsi hänelle kaikessa alistuvia orjia kuten Zeus, vaan tasavertaista keskustelukumppania. Augustinolaiseen perinteeseen liitettynä syntyy seuraavanlainen kuva: ''Totuus on toisten persoonien kanssa jatkuvassa dialogissa elävä persoona, '''Kristus'''.'' Ensinnäkin Kristus on yksi Jumalan kolmesta persoonasta, jotka ovat ikuisessa dialogissa toistensa kanssa. ''Edes Jumala ei ole pelkkä yhtenäinen tietoisuus, vaan kolmen persoonan välinen dialoginen suhde.'' Toiseksi Kristus on dialogissa jokaisen ihmisen kanssa sekä ihmisen luojana että lunastajana. Hän on jokaisen ihmisen sisäinen valo, sisäinen opettaja, jonka kanssa käydystä dialogista ihminen saa ymmärrystä joko tietoisesti tai tietämättään. ''Juuri tällaisena kaikkien persoonien kanssa dialogissa elävänä persoonana Kristus on totuus.'' Dialogi ei ole pelkästään kahden ihmisen välinen keskustelu. Aito dialogi tapahtuu ikään kuin taustalla olisi näkymättömänä ymmärtäjänä toimiva kolmas. Koska Kristus on dialogissa jokaisen ihmisen kanssa, hän on myös näkymättömästi läsnä kolmantena kaikissa ihmisten välisissä dialogeissa sellaisena persoonana, joka ymmärtää täydellisesti kaikkia dialogiin osallistujia.
 +
  
 
== Moniäänisyys ==
 
== Moniäänisyys ==
Rivi 60: Rivi 62:
  
 
Erillinen ajatus tai väite on riippuvainen kokonaisesta näkökulmasta, persoonallisesta kannasta. ''Ideat ovat elämään vaikuttavia voimia, jotka saavat ihmisen valtaansa ja ohjaavat hänen elämäänsä.'' Jokaiseen ajatukseen sisältyy kokonainen henkinen asenne, persoona kokonaisuudessaan. Persoonasta riippumattomia ajatuksia ei ole, vaan jokainen ajatus ilmentää koko ihmistä. Siksi ajatusten saattaminen yhteen on kokonaisten persoonallisten kantojen saattamista yhteen. ''Ajatuksissa on sekä niiden asiaa koskeva merkitys, niiden "maanpäällinen osa", että niiden ihmisessä olevat "juuret".'' Ajatus on kaksipuolinen, eivätkä nämä kaksi puolta ole erotettavissa toisistaan. Ajatteleminen on kysymistä ja kuuntelemista, kannanottojen koettelua, yhteensovittamista ja paljastamista. Myös hyväksyminen voi olla luonteeltaan dialogista, niin ettei se johda äänten ja totuuksien sulautumiseen yhdeksi ainoaksi persoonattomaksi totuudeksi.<ref>Bahtin 1991: 142-143</ref>
 
Erillinen ajatus tai väite on riippuvainen kokonaisesta näkökulmasta, persoonallisesta kannasta. ''Ideat ovat elämään vaikuttavia voimia, jotka saavat ihmisen valtaansa ja ohjaavat hänen elämäänsä.'' Jokaiseen ajatukseen sisältyy kokonainen henkinen asenne, persoona kokonaisuudessaan. Persoonasta riippumattomia ajatuksia ei ole, vaan jokainen ajatus ilmentää koko ihmistä. Siksi ajatusten saattaminen yhteen on kokonaisten persoonallisten kantojen saattamista yhteen. ''Ajatuksissa on sekä niiden asiaa koskeva merkitys, niiden "maanpäällinen osa", että niiden ihmisessä olevat "juuret".'' Ajatus on kaksipuolinen, eivätkä nämä kaksi puolta ole erotettavissa toisistaan. Ajatteleminen on kysymistä ja kuuntelemista, kannanottojen koettelua, yhteensovittamista ja paljastamista. Myös hyväksyminen voi olla luonteeltaan dialogista, niin ettei se johda äänten ja totuuksien sulautumiseen yhdeksi ainoaksi persoonattomaksi totuudeksi.<ref>Bahtin 1991: 142-143</ref>
 +
  
 
== Mikrodialogi ==
 
== Mikrodialogi ==
Rivi 74: Rivi 77:
  
 
Dialogissa ihminen tunnistaa ajatustensa ja ideoidensa rajat, vivahteet ja mahdollisuudet. Joutuessaan kosketuksiin uusien ideoiden kanssa ihmisen ajatukset saavat uusia sävyjä, paljastavat uusia puolia itsestään ja avaavat uusia rajoja ja mahdollisuuksia. ''Dialogi koettelee, tarkistaa, vahvistaa tai kumoaa ideoita.''<ref>Bahtin 1991: 134</ref> Jos ideat irrotetaan aidon dialogin tuomasta dynaamisuudesta ja monipuolisuudesta, ne näivettyvät ja ne on helppo kumota. Dialogi on päämäärä, johon tulisi pyrkiä kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa opetus mukaan luettuna. ''Bahtinin uskonnollisen näkemyksen mukaan dialogin tulisi jatkua ikuisesti myötä-iloitsemisena, kanssa-rakkautena, myötä-tuntona.''
 
Dialogissa ihminen tunnistaa ajatustensa ja ideoidensa rajat, vivahteet ja mahdollisuudet. Joutuessaan kosketuksiin uusien ideoiden kanssa ihmisen ajatukset saavat uusia sävyjä, paljastavat uusia puolia itsestään ja avaavat uusia rajoja ja mahdollisuuksia. ''Dialogi koettelee, tarkistaa, vahvistaa tai kumoaa ideoita.''<ref>Bahtin 1991: 134</ref> Jos ideat irrotetaan aidon dialogin tuomasta dynaamisuudesta ja monipuolisuudesta, ne näivettyvät ja ne on helppo kumota. Dialogi on päämäärä, johon tulisi pyrkiä kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa opetus mukaan luettuna. ''Bahtinin uskonnollisen näkemyksen mukaan dialogin tulisi jatkua ikuisesti myötä-iloitsemisena, kanssa-rakkautena, myötä-tuntona.''
 +
  
 
== Persoonallisen näkemyksen selkiytyminen ==
 
== Persoonallisen näkemyksen selkiytyminen ==
Rivi 82: Rivi 86:
  
 
Bahtinin ajattelussa läpivalaiseva dialogi on läheisessä yhteydessä pyhästä elämästä käytävään keskusteluun. ''Parhaiten pystyvät keskustelussa auttamaan toisia ne, jotka ovat löytäneet itsensä.'' Nämä puolestaan ovat Bahtinin ajattelussa sellaisia, jotka ovat ''joutuneet Kristuksen vaikutuspiiriin'' ja pystyvät tuomaan keskusteluun rakkauden, sovituksen ja anteeksiantamuksen äänenpainoja.<ref>Coates 1998: 96-97</ref>
 
Bahtinin ajattelussa läpivalaiseva dialogi on läheisessä yhteydessä pyhästä elämästä käytävään keskusteluun. ''Parhaiten pystyvät keskustelussa auttamaan toisia ne, jotka ovat löytäneet itsensä.'' Nämä puolestaan ovat Bahtinin ajattelussa sellaisia, jotka ovat ''joutuneet Kristuksen vaikutuspiiriin'' ja pystyvät tuomaan keskusteluun rakkauden, sovituksen ja anteeksiantamuksen äänenpainoja.<ref>Coates 1998: 96-97</ref>
 +
  
 
== Dialogiopetus ja auktoriteetti ==
 
== Dialogiopetus ja auktoriteetti ==
Rivi 94: Rivi 99:
  
 
'''Olga Dysthe'''n<ref>Dysthe 1995: 78</ref> mielestä perinteinen dialogipedagogiikka epäonnistui, koska se asetti epärealistisen suuren painon opettajan ja oppilaan tasavertaisuudelle opetustilanteissa. Vaikka dialogitilanteille onkin ominaista subjekti-subjekti-suhde, on virhe olettaa, että dialogin osapuolet ovat kaikissa suhteissa tasavertaisia. ''Opettaja ja oppilas ovat tasa-arvoisia, mutta heidän tiedollisessa tasossaan on merkittäviä eroja.'' Vaikka molemmat osapuolet voivat oppia uutta toisiltaan, dialogin yllykkeenä on juuri se, että osapuolet ovat tiedoiltaan eri tasoilla. ''Opettajan tehtävänä on organisoida luokkahuoneen moniäänisyys siten, että se edistää tiedollista kehitystä.'' Opettajan auktoriteetti opetustilanteissa riippuu siitä, miten hyvin hän onnistuu tässä tehtävässään.
 
'''Olga Dysthe'''n<ref>Dysthe 1995: 78</ref> mielestä perinteinen dialogipedagogiikka epäonnistui, koska se asetti epärealistisen suuren painon opettajan ja oppilaan tasavertaisuudelle opetustilanteissa. Vaikka dialogitilanteille onkin ominaista subjekti-subjekti-suhde, on virhe olettaa, että dialogin osapuolet ovat kaikissa suhteissa tasavertaisia. ''Opettaja ja oppilas ovat tasa-arvoisia, mutta heidän tiedollisessa tasossaan on merkittäviä eroja.'' Vaikka molemmat osapuolet voivat oppia uutta toisiltaan, dialogin yllykkeenä on juuri se, että osapuolet ovat tiedoiltaan eri tasoilla. ''Opettajan tehtävänä on organisoida luokkahuoneen moniäänisyys siten, että se edistää tiedollista kehitystä.'' Opettajan auktoriteetti opetustilanteissa riippuu siitä, miten hyvin hän onnistuu tässä tehtävässään.
 +
  
 
== Suomennetut teokset ==
 
== Suomennetut teokset ==
Rivi 110: Rivi 116:
  
 
{{Uskonnonfilosofia}}
 
{{Uskonnonfilosofia}}
 
[[Luokka:Henkilöt]]
 

Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (ApoWiki:Tekijänoikeudet). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä. ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)
Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/wiki/Mihail_Bahtin