| Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| <choose> | | <random> |
| <option>
| | [[Tiedosto:Mandel zoom 09 satellite head and shoulder.jpg|left|100px]] |
| [[Tiedosto:Mandel zoom 09 satellite head and shoulder.jpg|left|150px]] | |
| ''[[Jumalharha]]''-kirjassaan evoluutiobiologi [[Richard Dawkins]] esittää pääargumenttinaan Jumalan olemassaoloa vastaan väitteen, jonka mukaan Jumala on epätodennäköinen. | | ''[[Jumalharha]]''-kirjassaan evoluutiobiologi [[Richard Dawkins]] esittää pääargumenttinaan Jumalan olemassaoloa vastaan väitteen, jonka mukaan Jumala on epätodennäköinen. |
|
| |
|
| Rivi 11: |
Rivi 10: |
|
| |
|
| [["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti) |Jatka lukemista...]] | | [["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti) |Jatka lukemista...]] |
| </option>
| | @@@ |
| <option>
| | [[Tiedosto:Mt._Rushmore_Early_Morning.jpg|left|100px]] |
| [[Tiedosto:Mt._Rushmore_Early_Morning.jpg|left|150px]] | |
| Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki on kalliomuodostelma Etelä-Dakotassa. Suuri osa suomalaisista pitää kalliomuodostelmaa salaperäisten kivanhakkaajien tekeminä, vaikka niiden synty voidaan selittää tieteellisesti luonnonlakien avulla. Niinpä kalliomuodostelman kutsuminen muistomerkiksi on harhaanjohtavaa. | | Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki on kalliomuodostelma Etelä-Dakotassa. Suuri osa suomalaisista pitää kalliomuodostelmaa salaperäisten kivanhakkaajien tekeminä, vaikka niiden synty voidaan selittää tieteellisesti luonnonlakien avulla. Niinpä kalliomuodostelman kutsuminen muistomerkiksi on harhaanjohtavaa. |
|
| |
|
| Rivi 23: |
Rivi 21: |
|
| |
|
| [[Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki|Jatka lukemista...]] | | [[Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki|Jatka lukemista...]] |
| </option> | | </random> |
| <option>
| |
| [[Tiedosto:YU_Judson_Church.JPG|left|150px]]
| |
| Usko yhteen kaikkivaltiaaseen ja näkymättömään Luoja-Jumalaan yhdistää noin 90 %:a maailman kansanuskonnoista. Monien heimojen uskomukset ja perimätieto tukevat muutenkin Raamatun todenmukaisuutta. Tässä artikkelissa esitellään muutamia esimerkkejä.
| |
| | |
| Vuonna 1795 erääseen karen-kylään Rangoonin lähelle saapui englantilaisdiplomaatti, joka kuului Burman ja Englannin välisessä kiistassa välittäjänä toimineeseen diplomaattiryhmään. Burmassa vallitsi pelko siitä, että Englanti valloittaisi Burman tämän kiistan johdosta. Karen-kylässä englantilaisdiplomaatti sai kuitenkin yllättäen hyvin innostuneen vastaanoton, toisin kuin yleisesti muuten Burmassa, jossa ulkomaalaisiin suhtauduttiin hyvin penseästi. Kylässä kaikki tungeksivat diplomaatin ympärillä ja yrittivät saada koskea hänen kasvojaan ja käsivarsiaan.
| |
| | |
| Kyläläisten intoon oli myös erittäin hyvä syy: He olivat odottaneetkin "valkoista veljeä", jonka oli määrä tuoda heille heidän esi-isiensä hukkaama kirja. Kirjan oli kareneiden uskomusten mukaan kirjoittanut Y'wa, "Korkein Jumala", ja he uskoivat, että tuodessaan kirjan valkoinen veli samalla pelastaa heidät kaikista sortajista.
| |
| | |
| [[Alkuperäisheimot ja Jumala|Jatka lukemista...]]
| |
| </option>
| |
| <option>
| |
| [[Tiedosto:Arrow_northeast.svg|left|150px]]
| |
| Kullakin kulttuurilla on omat myyttinsä, jotka tarkoittavat [[Jacques Ellul|Jacques Ellulin]] määrittelyn mukaan itsestäänselväksi koettua, kokonaisvaltaista ja motivoivaa mielikuva siitä, mikä on inhimillisen olemassaolon ehdoton perusta.
| |
| | |
| Yksi oman aikamme myyteistä on usko jatkuvan kehityksen väistämättömyyteen. Myytin mukaan ihmiskunta täydellistyy, kunhan sille vain annetaan riittävästi aikaa. Näin ollen kaikki uusi on kehittyneempää ja siten parempaa. Myyttiin kuuluu myös usko siihen, että tieteen kautta tullaan ratkaisemaan kaikki ihmiskunnan ongelmat.
| |
| | |
| Näiden myyttien lisäksi on myös onnellisuuden myytti, jonka mukaan ihminen voi saavuttaa onnen helposti toteuttamalla halujaan vapaasti. Arvotajuisena olentona ihmisen onnellisuus on kuitenkin riippuvaista siitä, voiko hän kokea elämänsä arvokkaaksi ja mielekkääksi.
| |
| | |
| Ellulin mukaan moderni länsimainen ihminen ei saa pyhän kokemuksia niinkään perinteisten uskontojen välityksellä, vaan esimerkiksi ihaillessaan tekniikan ja tieteen uusimpia saavutuksia tai rikkoessaan perinteen asettamia rajoja ja kokiessaan siitä seuraavaa vapauden tunnetta.
| |
| | |
| [[Kulttuuriset myytit |Jatka lukemista...]]
| |
| </option>
| |
| <option>
| |
| [[Tiedosto:Circle-question.svg|left|150px]]
| |
| {{väite-alku}}Jos Jumala haluaa, että uskon häneen, hän voisi kai hoitaa asian helposti. Miksi Jumala ei kerro olemassaolostaan kaikille niin kertakaikkisen selvästi ja vastaansanomattomasti, että tyhmätkin ymmärtävät? Ymmärtämättömiä ei pitäisi hyljeksiä.{{väite-loppu}}
| |
| | |
| Kun tutkimme asiaa lähemmin huomaamme, että kyse ei niinkään ole siitä, etteikö Jumala olisi ilmoittanut itsestään kaikille tai että hän piileksisi – kyse on enemmänkin siitä, että monet ihmiset eivät hyväksy tapaa, jolla Jumala on itsensä ilmoittanut, vaan asettavat Jumalle ehtoja, joilla hänen tulisi ilmestyä uskon edellytyksenä. Henkilöstä riippuen nämä ehdot luonnollisesti vaihtelevat aina visuaalisesta ilmestymisestä mitä mielikuvituksellisimpiin skenaarioihin.
| |
| | |
| [["Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"|Jatka lukemista...]]
| |
| </option>
| |
| </choose>
| |
