Ero sivun ”Malline:Etusivun artikkeli” versioiden välillä

(Tiivistelmän viilailua)
(Salaperäiset kivanhakkaajat)
Rivi 2: Rivi 2:
 
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti) |"Suunnittelija on epätodennäköinen"]]</h2>
 
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti) |"Suunnittelija on epätodennäköinen"]]</h2>
  
Jumalharha-kirjassaan evoluutiobiologi Richard Dawkins esittää pääargumenttinaan Jumalan olemassaoloa vastaan väitteen, jonka mukaan Jumala on epätodennäköinen.  
+
''[[Jumalharha]]''-kirjassaan evoluutiobiologi [[Richard Dawkins]] esittää pääargumenttinaan Jumalan olemassaoloa vastaan väitteen, jonka mukaan Jumala on epätodennäköinen.  
  
Dawkinsin argumentti on yksi muunnos klassisesta "kuka sitten suunnitteli suunnittelijan" -argumentista. Argumentti ei kuitenkaan ole järkevä, kun sitä sovelletaan tyypillisesti havaittavaan suunnitteluun. Esimerkiksi Dawkinsin kirjoja voidaan pitää suunniteltuina, vaikka Dawkins itse onkin kirjojaan monimutkaisempi.
+
Dawkinsin [[AW:S#argumentti|argumentti]] on yksi muunnos klassisesta "kuka sitten suunnitteli suunnittelijan" -argumentista. Argumentti ei kuitenkaan ole järkevä, kun sitä sovelletaan tyypillisesti havaittavaan suunnitteluun. Esimerkiksi Dawkinsin kirjoja voidaan pitää suunniteltuina, vaikka Dawkins itse onkin kirjojaan monimutkaisempi.
  
Dawkins yrittää käytännössä sanoa, että suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin suunnittelijan suunnittelemien asioiden sattumalta syntymisen todennäköisyys. Niinpä hän vetää johtopäätöksen, että Jumalaa (suunnittelijaa) ei miltei varmasti ole, koska suunnittelijan olemassaolo on epätodennäköisempää kuin minkä tahansa kaikkeudessamme olevan sattumalta syntymisen todennäköisyys.
+
Dawkins yrittää käytännössä sanoa, että suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin suunnittelijan suunnittelemien asioiden sattumalta syntymisen todennäköisyys. Niinpä hän vetää johtopäätöksen, että [[Jumala]]a (suunnittelijaa) ei miltei varmasti ole, koska suunnittelijan olemassaolo on epätodennäköisempää kuin minkä tahansa kaikkeudessamme olevan sattumalta syntymisen todennäköisyys.
 +
 
 +
Itse asiassa asia onkin niin, että ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalisesti|aktuaalisesti]] suunniteltu, sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %. Jumalan olemassaoloa vastustava argumentti muuttuu siis loogisesti ajateltaessa todisteeksi Jumalan olemassaolosta.
 +
 
 +
@@@@
 +
 
 +
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki]]</h2>
 +
 
 +
Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki on Rushmore-vuoren graniittiin syntynyt kalliomuodostelma Etelä-Dakotassa. Suuri osa suomalaisista pitää kalliomuodostelmaa ihmisten – salaperäisten kivanhakkaajien – tekeminä, vaikka niiden synty voidaan selittää tieteellisesti luonnonlakien avulla. Niinpä kalliomuodostelman kutsuminen muistomerkiksi on harhaanjohtavaa.
 +
 
 +
Fundamentalistit yrittävät todistella myyttisten kivenhakkaajien osuutta kalliomuodostelman syntyyn pyhillä kirjoituksilla, joista merkittävimpänä pidetään ''Robinsonin kirjettä Borglumille''. Näiden kirjoitusten pohjalta syntynyt tarusto on osa amerikkalaista mytologiaa, jota välitetään eteenpäin totuutena mm. koulujen historiantunneilla. Fundamentalistit pitävät näitä pyhiä kirjoituksia niin luotettavina, että jo pelkästään niiden perusteella on heidän mielestään perusteltua väittää muodostelmaa ihmisten tekemäksi.
 +
 
 +
Toiseen leiriin kuuluvat ns. suunnitteluteoreetikot, joiden mukaan jotkut piirteet tai rakenteet kalliomuodostelmassa ovat selitettävissä paremmin älyllisellä syyllä kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla – riippumatta siitä, tunnetaanko tällaisen älyn toiminnasta kertovia myyttejä. He siis nimeävät salaperäiset kivenhakkaajat "älylliseksi syyksi" pukien fundamentalismin tieteen valepukuun. On tosiasia, että eroosio voi synnyttää kiviin yhdysvaltojen presidentin kasvoja muistuttavia muotoja.
 +
 
 +
Eroosiomekanismien olemassaolosta saatu näyttö on niin vakuuttavaa, että vain sokea usko vanhoihin kirjoituksiin voi selittää fundamentalistien tiedonvastaisen asenteen. Useat tiedemiehet myöntävät, että nykytiedon perusteella juuri tämännäköisen kalliomuodostelman syntyminen päämäärättömien luonnonvoimien toiminnan seurauksena on epätodennäköistä. On kuitenkin syytä muistaa, että on suorastaan epätodennäköistä, ettei jossain päin maailmankaikkeutta olisi joskus syntynyt jotakin tämäntapaista kalliomuodostelmaa. Emmekä me nyt edes ihmettelisi kyseisen kalliomuodostelman olemassaoloa, jos se ei olisi syntynyt juuri täällä.
 +
 
 +
Me tiedämme, että kyseinen kalliomuodostelma tuskin on ihmisten aikaansaannosta. Siitä huolimatta mystikot uskovat salaperäisten kivenhakkaajien muotoilleen kalliomuodostelman pintaa. Tämän myytin elättely on edelleen tuottavaa bisnestä ja matkailun elinehto, ja tämä artikkeli on parodia.
  
Itse asiassa asia onkin niin, että ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalisesti|aktuaalisesti]] suunniteltu, sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %. Dawkinsin Jumalan olemassaoloa vastustava argumentti muuttuu siis loogisesti ajateltaessa todisteeksi Jumalan olemassaolosta.
 
 
</random>
 
</random>

Versio 29. kesäkuuta 2011 kello 23.16

@

Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki

Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki on Rushmore-vuoren graniittiin syntynyt kalliomuodostelma Etelä-Dakotassa. Suuri osa suomalaisista pitää kalliomuodostelmaa ihmisten – salaperäisten kivanhakkaajien – tekeminä, vaikka niiden synty voidaan selittää tieteellisesti luonnonlakien avulla. Niinpä kalliomuodostelman kutsuminen muistomerkiksi on harhaanjohtavaa.

Fundamentalistit yrittävät todistella myyttisten kivenhakkaajien osuutta kalliomuodostelman syntyyn pyhillä kirjoituksilla, joista merkittävimpänä pidetään Robinsonin kirjettä Borglumille. Näiden kirjoitusten pohjalta syntynyt tarusto on osa amerikkalaista mytologiaa, jota välitetään eteenpäin totuutena mm. koulujen historiantunneilla. Fundamentalistit pitävät näitä pyhiä kirjoituksia niin luotettavina, että jo pelkästään niiden perusteella on heidän mielestään perusteltua väittää muodostelmaa ihmisten tekemäksi.

Toiseen leiriin kuuluvat ns. suunnitteluteoreetikot, joiden mukaan jotkut piirteet tai rakenteet kalliomuodostelmassa ovat selitettävissä paremmin älyllisellä syyllä kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla – riippumatta siitä, tunnetaanko tällaisen älyn toiminnasta kertovia myyttejä. He siis nimeävät salaperäiset kivenhakkaajat "älylliseksi syyksi" pukien fundamentalismin tieteen valepukuun. On tosiasia, että eroosio voi synnyttää kiviin yhdysvaltojen presidentin kasvoja muistuttavia muotoja.

Eroosiomekanismien olemassaolosta saatu näyttö on niin vakuuttavaa, että vain sokea usko vanhoihin kirjoituksiin voi selittää fundamentalistien tiedonvastaisen asenteen. Useat tiedemiehet myöntävät, että nykytiedon perusteella juuri tämännäköisen kalliomuodostelman syntyminen päämäärättömien luonnonvoimien toiminnan seurauksena on epätodennäköistä. On kuitenkin syytä muistaa, että on suorastaan epätodennäköistä, ettei jossain päin maailmankaikkeutta olisi joskus syntynyt jotakin tämäntapaista kalliomuodostelmaa. Emmekä me nyt edes ihmettelisi kyseisen kalliomuodostelman olemassaoloa, jos se ei olisi syntynyt juuri täällä.

Me tiedämme, että kyseinen kalliomuodostelma tuskin on ihmisten aikaansaannosta. Siitä huolimatta mystikot uskovat salaperäisten kivenhakkaajien muotoilleen kalliomuodostelman pintaa. Tämän myytin elättely on edelleen tuottavaa bisnestä ja matkailun elinehto, ja tämä artikkeli on parodia.