Kosminen hienosäätö

ApoWikistä
Versio hetkellä 19. maaliskuuta 2009 kello 17.48 – tehnyt Erkkimon (keskustelu | muokkaukset) (Kielenhuoltoa, ajatuksen selkeytystä, hapax legomenoneja sekä wikitystä/interwikitystä)

Osa artikkelisarjaa
Suunnitteluteoria
Genomi sisältää digitaaliset ohjeet kolmiulotteisen rakenteen valmistamiseen
Käsitteitä

Palautumaton monimutkaisuus
Täsmennetty monimutkaisuus
Kosminen hienosäätö
Älykäs suunnittelija

Älykkään suunnittelun liike

Discovery Institute
Access Research Network

Katso myös

Evoluutiokriittisyys
Elämän synty
The Privileged Planet

Kosminen hienosäätö on argumentti Jumalan olemassaolon puolesta, jonka mukaan universumissamme on järjestelmiä – fysiikan lakeja, rakenteita sekä erityisesti vakioita – joiden on oltava säädetty hyvin tarkasti tietyllä tavalla, jotta elämä olisi mahdollista.1 Suunnittelun jälkiä näyttää löytyvän hyvin suurista asioista hyvin pieniin. Esimerkkejä mainituista kokonaisuuksista ovat vaikkapa

  • universumin juuri sopiva laajeneminen, massan sopiva tasaisuus sekä entropia
  • galaksimme, maapallon sekä Aurinkomme ominaisuudet
  • elämän useista osista koostuvat systeemit, jotka eivät antaisi valintaetua ennenkuin koko systeemi olisi valmis
  • elämän ohjelmakoodi, sekä DNA:n ja proteiinien ominaisuudet
  • alkuaineiden ja molekyylien ominaisuudet, erityisesti hiilen ja hapen
  • hiukkasfysiikan ja kvanttifysiikan lait, jotka mahdollistavat alkuaineiden olemassaolon.

Käymme alla läpi joitain näistä.

Hienosäädettyjä parametreja

Vesi

Elämä tarvitsee nestettä. Neste mahdollistaa sen, että elämän rakennusosat voivat liikkua, mutta myös koskea toisiinsa riittävän usein. Alla joitain veden ominaisuuksia, jotka mahdollistavat elämän. Nämä ja useat veden muut ominaisuudet tekevät vedestä erittäin poikkeuksellisen nesteen.

  • Vesi on universaali liuotin: useimmat aineet liukenevat veteen. Kun elämä käyttää vettä, se voi käyttää useimpia olemassa olevia alkuaineita.
  • Vesi ei ole liian reaktiivinen: useimmat aineet eivät pala tai syövy veden vaikutuksesta liian nopeasti.
  • Vedellä on sopivan pieni viskositeetti (nesteen jähmeys) esimerkiksi verenkiertoon. Sen lisäksi veden kapillaari-ilmiö mahdollistaa sen, että vesi nousee painovoimaa vastaan kapeissa putkissa mahdollistaen suurten kasvien elämän.
  • Vedellä on yksinkertainen kemiallinen rakenne joten vettä on saatavilla erittäin useissa paikoissa.

Vesi – pysyminen nesteenä

Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet olisit toisenlaiset, emme olisi täällä.23:

  • Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi.
  • Korkea kiehumispiste. Vedellä on poikkeuksellisen korkea kiehumispiste, se höyrystyy vasta sadassa asteessa.
  • Vesi laajenee jäätyessään. Tämä on erittäin poikkeuksellista nesteiden joukossa ja mahdollistaa sen, että jää nestemäistä vettä kevyempänä kelluu. Mikäli jää muodostuisi merien ja järvien pohjaan, jokainen talvi lisäisi jään määrää pohjassa, eikä jää ehtisi sulaa kesän aikana. Tällöin järvet jäätyisivät pohjasta myöden, tappaen suurimman osan vesien elämästä. Jää muodostaa järviä ja meriä liialta jäätymiseltä suojaavan kerroksen koska jäällä on alhainen lämmönjohtavuus ja siinä ei tapahdu konvektiota. Näin suurin osa vedestä ei jäädy.
  • Korkea jäätymisen latenttilämpö. Jäätyessään vesi luovuttaa paljon lämpöenergiaa ympäristöönsä näin hidastaen jäätymistä jääkerroksen alarajassa.
  • Jään ja lumen alhainen lämmönjohtavuus. Jää muodostaa kylmältä suojaavan kerroksen järvien pinnalle. Näin jäätyminen hidastuu.
  • Jään sopivan pieni viskositeetti. Jää on suuremmassa paineessa muovautuvaa, joten jää ei jää maapallon navoille tai vuoristoihin vaan suuret jäämassat leviävät hajoavat reunoilta ja näin kaikki vesi ei jäädy navoille ja vuorien huipuille.

Vesi - lämmönsäätely

Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.):

  • Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden . Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja.
  • Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla.
  • Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa).
  • Korkea ominaislämpö. Vesi pystyy viemään suuria määriä lämpöenergiaa pois kudoksesta. Vesi kykenee siirtämään paljon lämpöenergiaa ja tasaamaan maapallon lämpötilaeroja (merivirrat jne.).
  • Lämmönjohtavuus. Veden nesteiden joukossa poikkeuksellisen korkean (nelinkertainen yleisiin nesteisiin verrattuna) lämmönjohtavuuden avulla lämpö siirtyy hiussuonista ympäröivään kudokseen ja päinvastoin. Näin lämpö saadaan kuljetettua iholle.
  • Korkea latenttilämpö haihtumisessa. Haihtuessaan vesi kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Tämä mahdollistaa tehokkaan jäähdytyksen hikoilemalla.

Vesi - ravinteet

Veden ominaisuudet ovat myös juuri sopivat ravinteiden kiertoon, joka myös on välttämätöntä elämän kannalta. Vesi laajenee jäätyessään, hajottaen kiviä. Vesi liuottaa ravinteita ja kuljettaa niitä käyttöön. Sen viskositeetti on sopiva jokiin. Veden pintajännitys mahdollistaa kapillaari-ilmiön jolla kasvit kuljettavat ravinteita ja vettä juurista ylöspäin painovoimaa vastaan.

Lisäksi useat proteiinien osat ovat vettähylkiviä, eli hydrofobisia, joka mahdollistaa mm. proteiinien sopivan laskostuksen.

Hiili

Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivat elämän käyttöön2:

  • Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita.
  • Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei vaihtelu liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja
  • Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus.
  • Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä.

Vastaavia 'onnellisia yhteensattumia' nousee esiin useista muistakin alkuaineista joita elämä voi onnekseen käyttää 2.


DNA-molekyyli

2-2bna-005.jpg

DNA on sopivin molekyyli eliöiden rakennuspiirustusten kantamiseen2:

  • Kemiallisesti pysyvä vedessä
  • Sen rakenne mahdollistaa tarkan ja nopean kopioinnin
  • Se on joustava joka mahdollistaa sen että proteiini tunnistaa oikean kohdan DNA:ssa ja voi lukea tarvittavat ohjeet.
  • Sillä on erittäin suuri pakkautuvuus superkiertymisen ansiosta (metrin pätkä kiertyy 0.005 mm palloksi).
  • Paras koodaussysteemi:
    • Koodaustapa (kolmella kodonilla 20 aminohappoa) on optimaalinen 4
    • Mahdollisia koodeja on 1070 kappaletta. Tämän avaruuden etsintä on täysin mahdotonta.
    • Koodin muuttuminen evoluution aikana olennaisesti edes kerran on erittäin epätodennäköistä valtavien korrelaatioiden takia. (Koodin vaihtaminen vaikuttaisi heti koko perimän lukuun, virheitä tulisi valtavasti.)
    • Nykyinen koodi on virheensiedoltaan parempi kuin miljoona satunnaista koodaussysteemiä, todennäköisesti parhain 1018 koodin joukossa5.
    • Paras koodaussysteemi myös päällekkäisten ohjelmien kannalta.
    • Koska on erittäin epätodennäköistä että koodi voisi kehittyä ja se on silti optimaalinen, tämä on vahva viite suunnittelusta. Riittävän älykäs suunnittelija kykenee päätymään optimiratkaisuun ilman kokeiluja. Kaikkien muiden tunnettujen koodien takana on ollut suunnittelija.

Valo ja elämä

Valo on fotonien aaltoliikettä. Eri värit ovat eri taajuudella värähteleviä fotoneja. Universumissa on valtava skaala erilaista valoa, josta näkyvä valo on vain hyvin pieni ja kapea kaista.

  • Aurinko lähettää energialtaan juuri sellaista valoa (näkyvä valo), jota molekyylit voivat käyttää26
  • Ilmakehän molekyylit päästävät juuri meille hyödyllisen aallonpituuden läpi ja pysäyttävät meille vaarallista gamma- röntgen ja UV- säteilyä.
  • Myös vesi absorboi meille vaarallista säteilyä ja läpäisee hyödyllistä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi näköaistien käytön vedessä sekä auringonvalon merkityksen sekä pinta- että pohjakasvustolle.
  • Myös eliöiden silmien on mahdollista olla tarkkoja juuri tällä samalla valon aallonpituus-alueella. Suuremmat aallonpituudet vaatisivat liian suuria silmiä ja kuvausvirheitä olisi vaikea hallita. Pienempiä aallonpituuksia on vaikeaa taittaa ja ne vaurioittavat silmiä.


Fysiikan perusvoimat

Fysiikassa on neljä perusvuorovaikutusta: painovoima, sähkömagneettinen voima, sekä heikko ja vahva ydinvoima. Näiden vuorovaikutusten vahvuudet ovat seuraavanlaiset kun painovoima normitetaan vahvuuteen yksi:

Fysiikan perusvuorovaikutusten tulee olla juuri oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, jotta mm. alkuaineet ovat vakaita.
  • Painovoima, vahvuus 1
  • Heikko ydinvoima, vahvuus 1032
  • Sähkömagneettinen voima, vahvuus 1036
  • Vahva ydinvoima, vahvuus 1038

(Tilanne on oikeastaan hieman tätä monimutkaisempi koska vuorovaikutukset kohdistuvat eri asioihin ja vuorovaikutusten etäisyysriippuvuudet ovat erilaisia. Nämäkin yksityiskohdat ovat välttämättömiä elämän kannalta.)

Vaikka vuorovaikutuksien vahvuuksien vaihteluväli on valtavan suuri, niiden keskinäisten vahvuuksien tulee olla nykyisten kaltaisia jotta elämä olisi mahdollista. Vahvuuksien suhteiden osuminen sopivaan kohtaan sattumalta on siis erittäin epätodennäköistä.

Painovoima

Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 1036 = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:1036. Tämä vastaa sitä, että vastaa tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta.

Sähkömagneettinen voima

Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen johdosta samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Näin esimerkiksi atomia kiertävät negatiiviset elektronit pysyvät positiivisen atomiytimen ympärillä ja alkuaineet ovat mahdollisia (Tähän tarvitaan myös erittäin hieno kvanttifysiikka, jonka seurauksena elektroneilla on vakaita tiloja ytimen ympärillä ja alkuaineilla on kullekin tyypilliset ominaisuudet.)

Atomiytimen positiiviset protonit ovat lähellä toisiaan ja hylkivät siten toisiaan vahvasti. Atomeja koossa pitävä voima siis räjäyttäisi atomiytimen hajalle ilman protonien välistä liimaa, vahvaa ydinvoimaa, joka siis pitää atomin ydintä kasassa. (Vahva ydinvoima on jäännevoima protoneja ja neutroneja koossa pitävästä värivuorovaikutuksesta.) Vahvan ydinvoiman suhde sähkömagneettiseen voimaan on noin 137 ja tästä syystä erilaisia ytimiä ja siten alkuaineita on suurin piirtein tämä määrä. Jos suhde olisi 60, elämälle tärkeät alkuaineet eivät olisi vakaita. Hieman suurempi muutos eliminoisi kaikki alkuaineet paitsi vedyn.

Vahva ydinvoima

Jo 0.5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä.

Heikko ydinvoima

  • Heikko vuorovaikutus on riittävän heikko. Jos se olisi vahvempi, sitä käyttävä protoni-protoni fuusio muuttaisi kaiken vedyn heliumiksi, jolloin ei olisi elämää eikä pitkäikäisiä tähtiä.
  • Toisaalta jos heikko vuorovaikutus olisi heikompi, neutroneita ja protoneita olisi saman verran ja olisi vain nopeasti palavia helium-tähtiä.


Muita fysiikan suureita

Elektronin massa. Elektroni on noin tuhat kertaa protonia kevyempi. Tämä mahdollistaa sen, että elektronipilvi kiertää paljon raskaampaa ja siten riittävästi paikallaan pysyvää ydintä, joka taas mahdollistaa kemialliset sidokset.

Protonin ja neutronin massat. Neutroni on juuri sopivasti protonia raskaampi:

  • Jos neutroni olisi hieman (1/700 -osa) raskaampi, p + p &rarr D reaktiota ei tapahtuisi. Universumissa olisi vain protoneita eikä tähtiä olisi.
  • Jos neutroni olisi hieman kevyempi, protoniylimäärää ei olisi, olisi lähinnä heliumia. Helium palaa liian nopeasti.


Ulottuvuuksien määrä

Käytössämme on 3 paikkaulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) sekä yksi aikaulottuvuus. Elämä on mahdollista vain tässä 3+1 kombinaatiossa. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi vähemmän, verisuonet, hermot tai suolisto halkaisisi eliön. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi enemmän, planeettojen radat eivät olisi vakaita. Mikäli taas aikaulottuvuuksia olisi enemmän, kausaalisuus kärsisi. (Säieteorioissa on toki enemmän valtavan pieniä ulottuvuuksia, mutta tässä olennaista on makroskooppisten ulottuvuuksien määrä.)

Universumiin liittyviä parametreja

Universumin laajeneminen miljardeja vuosia massan jatkuvasti hidastaessa laajenemista vaatii valtavan tarkkaa tasapainoa, toisaalta ettei painovoima vedä universumia liian aikaisin kasaan ja toisaalta ettei laajeneminen ole niin nopeaa ettei rakenteita pääse muodostumaan7. (Kosmisen inflaation mallit selittävät laajenemisnopeuden hienösäädön mutta mallien parametreja ja rakennetta täytyy hienosäätää jotta tämä olisi mahdollista. Ne siis siirtävät hienosäädön omaan rakenteeseensa ja vakioihinsa.)

Universumin normaali aine on nykytietämyksen mukaan seurausta alkuräjähdyksen alkuhetkillä tapahtuneesta symmetriarikosta materian ja antimaterian välillä. Tavallista ainetta syntyi hieman enemmän. Ei ole mitään a priori syytä sille miksi symmetriarikko olisi voinut tapahtua myöhemmin. No onneksi se tapahtui ajallaan, muuten emme olisi tässä8.

Universumin laajenemista kiihdyttävän 'voiman' arvo (kosmologinen vakio) on erittäin pieni. Onneksi tämä kosmologinen vakio noin 1/10120 -osa siitä mitä sen odottaisi olevan (odottaisi mikäli hiukkasten massat olisivat sattuman tulosta), muuten galakseja ja tähtiä ei olisi. Tämä 'voima' laajentaisi avaruuden niin nopeasti, ettei mitään rakenteiden muodostumista ehtisi tapahtua. Kosmologinen vakio vaatii vähintään 1/1053 (mikäli hienosäätö tehdään 'massana') hienosäädön jotta elämä olisi mahdollista9. Tämä hienösäätö on tarkempaa kuin se, että kuussa oleva tikanheittäjä osuu maapallon pinnan tiettyyn atomiin tikallaan.

Massa on universumissa juuri sopivan tasaisesti: 1/100000 eroja. Jos massa olisi liian tasaisesti jakautunutta, painovoima ei alkaisi kasata tähtiä. Jos se olisi liian epätasaisesti jakautunutta, olisi vain mustia aukkoja.

Universumin entropia täytyy asettaa erittäin epätavalliseen arvoon jotta elämän salliva universumi olisi mahdollista. Entropia kuvaa systeemin tilan todennäköisyyttä. Mustan aukon erittäin suuri entropia voidaan laskea. Suuresta entropiasta seuraa, että mustista aukoista koostuva alkutila on universumille paljon todennäköisempi kuin nykyiseen elämälle sopivaan universumiimme johtanut erittäin järjestäytynyt alkutila. On laskettu10, että universumin alkutila vaatii hienosäätöä tarkkuudella. Tämä todennäköisyys on niin pieni, että lukua ei voida edes kirjoittaa auki tunnetun universumin atomeilla.


Lainauksia

Tunnettujen fyysikkojen lausuntoja hienosäädöstä fysiikassa:

  • ”Luonto on ollut meille suosiollisempi kuin mitä meillä oli oikeus odottaa. Kun katsomme universumia ja tunnistamme monet fysiikan ja tähtitieteen yhteensattumat jotka yhdessä toimivat eduksemme, näyttää melkein siltä että universumi on jollain tapaa tiennyt meidän olevan tulossa.” –Freeman Dyson
  • "[Fysiikan] lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus." -Paul Davies
  • ”Kun käymme läpi kaiken todistusaineiston, nousee ajatus, että yliluonnollinen taho – tai siis Taho – täytyy olla mukana. On mahdollista että yhtäkkiä, tahtomattamme, olemme löytäneet tieteellisen Jumalan olemassaolon todistuksen.” -George Greenstein
  • “Erittäin älykäs taho on säätänyt fysiikkaa, sekä kemiaa ja biologiaa.” -Fred Hoyle


Tutkittavuus

Lisäpotkua suunnittelu-argumentille tuo se, että olemme monella tavalla parhaassa paikassa tekemään havaintoja maapallosta, aurinkokunnasta, maailmankaikkeudesta ja luonnonlaeista (Gonzales & Richards: The Privileged Planet). Paras paikka elää näyttää myös olevan paras paikka tutkia kosmosta. Mikäli universumi olisi vain sattuman tulosta, ei olisi mitään syytä miksi asuttavuuden ja havaittavuuden välillä olisi korrelaatio. Suunnittelijan olettaisi antavan älykkäimmille tietoisille olennoille mahdollisuudet suunnitellun universumin havainnointiin ja arvostamiseen. Havaittavuuden ja asuttavuuden välisestä onnellisesta samanaikaisuudesta kertovat useat asiat, otamme esimerkiksi kuun ja paikkamme galaksissa:

  • Kuu vakauttaa maapallon akselin, joka mahdollistaa sopivat vuodenaikojen lämpötilavaihtelut.
  • Kuun vetovoima sekoittaa merien kylmää ja lämmintä vettä ja kierrättää ravinteita.
  • Kuu peittää auringon juuri sopivasti mahdollistaen auringon toiminnan ymmärtämisen.
  • Myös yleinen suhteellisuusteoria varmistettiin auringonpimennyksen avulla.

Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja:

  • Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän planeeralla ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia.
  • Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan.


Ymmärrettävyys

Miksi ihminen olisi sellainen että kykenee ymmärtämään maailmankaikkeutta? A. Einstein totesi: ”Käsittämättömin asia universumissa on, että se on käsitettävissä.” Luonto näyttää jopa olevan tutorial-muodossa. Meitä lähellä olevat luonnonlait ovat riittävän yksinkertaisia, ne on voitu ymmärtää. Miksi löytämämme matematiikka toimii luonnonlakien kuvaamisessa? E. Wigner :"Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse."


Elegantit luonnonlait

Luonnonlaeissa on eleganssia, kauneutta, harmoniaa ja nerokkuutta. Eleganttien lakien etsintä on ohjannut tiedettä. Esimerkiksi Dirac on todennut: ”On tärkeämpää että yhtälö on kaunis kuin että se sopii mittauksiin.” ja Einstein: ”Minulla on syvä usko, että universumin perimmäiset lait tulevat olemaan kauniita ja yksinkertaisia.” Miksi kauneuden etsintä tuottaisi teorioita, jotka tekevät tarkkoja ennusteita? Materialismi/naturalismi ei anna syytä miksi luonnonlait olisivat elegantteja ja ymmärrettäviä. Ei ole mikään ihme että Suunnittelija halusi tehdä maailman joka on kaunis ja elegantti perustavalla tasolla.

  1. ^ Erillisessä artikkelissa Kosminen lähiömme on kerrottu maapallon paikan erityisyydestä.
  2. > 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Michael Denton: Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe. Free Press, 1998. ISBN 978-0684845098.
  3. ^ Lawrence J. Henderson: Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter. Peter Smith Pub Inc, 1987. ISBN 978-0844606910.
  4. ^ Hubert P. Yockey: Information theory and molecular biology. Cambridge university press, 1992. ISBN 978-0521350051.
  5. ^ Fazale Rana: The Cell's Design: How Chemistry Reveals the Creator's Artistry. , . ISBN 978-0801068270.
  6. ^ Guillermo Gonzales, Jay Richards: "4", The Privileged Planet, s. 67. (George Greensteinin Siteeraus) One might think that a certain adaptation has been at work here: the adaptation of plant life to the properties of sunlight. After all, if the Sun were a different temperature could not some other molecule, tuned to absorb light of a different color, take the place of chlorophyll? Remarkably enough the answer is no, for within broad limits all molecules absorb light of similar colors. The abosorption of light is accomplished by the excitation of electrons in molecules to higher energy states, and the general scale of enrgy required to do this the same no matter what molecule you are discussing. Furthermore, light is composed of photons, packets of energy, and photons of the wrong energy simply cannot be absorbed.. Regnery Publishing, 2004.
  7. ^ John LennoxGod's Undertaker: Has Science Buried God?. Lion Publishing plc, 2009. ISBN 978-0745953717.
  8. ^ Gerald L. Schroeder: The Science of God: The Convergence of Scientific and Biblical Wisdom. Broadway Books, 1998. ISBN 978-0767903035.
  9. ^ Hugh Ross: The Creator and the Cosmos: How the Latest Scientific Discoveries of the Century Reveal God. NavPress Publishing Group, 2001 (Enlarged 3rd edition). ISBN 978-1576832882.
  10. ^ Roger Penrose: The Road to Reality: A Complete Guide to the Laws of the Universe. Random House Group Ltd, 2004. ISBN 978-0679776314.