Muokataan sivua Kosminen hienosäätö
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Älykäs suunnittelu}} | {{Älykäs suunnittelu}} | ||
Kosmisella hienosäädöllä tarkoitetaan sitä havaittua tosiasiaa, että universumin rakenne ja fysiikan lakien rakenne ja erityisesti | Kosmisella hienosäädöllä tarkoitetaan sitä havaittua tosiasiaa, että universumin rakenne ja fysiikan lakien rakenne ja erityisesti vakiot on täytynyt säätää todella tarkasti, jotta elämä olisi mahdollista. | ||
Fyysikko Stephen Hawking kuvailee tätä ''A Brief History of Time'' -kirjassaan seuraavasti: | Fyysikko Stephen Hawking kuvailee tätä ''A Brief History of Time'' -kirjassaan seuraavasti: | ||
{{Quotation|Tuntemamme luonnonlait sisältävät perustavaa laatua olevia vakioita, kuten elektronin sähkövarauksen suuruus ja protonin ja elektronin massojen suhde... | {{Quotation|Tuntemamme luonnonlait sisältävät perustavaa laatua olevia vakioita, kuten elektronin sähkövarauksen suuruus ja protonin ja elektronin massojen suhde... Hätkähdyttävä tosiasia on, että näiden vakioiden arvot vaikuttavat olevan hyvin tarkasti säädettyjä, jotta elämän kehitys olisi mahdollista. Jos esimerkiksi elektronin varaus olisi ollut hiukankin poikkeava, tähdet eivät kykenisi polttamaan vetyä ja heliumia, taikka edes räjähtämään. Vaikuttaa selvästi siltä, että näiden vakioiden on oltava tiukasti rajattuja, jotta minkään älyllisen elämän kehittyminen olisi mahdollista. Useimmat erilaiset vakioiden yhdistelmät johtaisivat universumeihin, missä, huolimatta siitä, että nämä universumit saattaisivat olla hyvinkin kauniita, ei voisi olla ketään ihailemassa tuota kauneutta.|Stephen Hawking|A Brief History of Time (1988)<ref name="isbn0-553-38016-8">{{cite book |author=Hawking, S. W. |title=A brief history of time |publisher=Bantam Books |location=New York |year=1998 |pages= |isbn=0-553-38016-8 |quote= ''The remarkable fact is that the values of these numbers (i.e. the constants of physics) seem to have been very finely adjusted to make possible the development of life... For example,if the electric charge of the electron had been only slightly different, stars would have been unable to burn hydrogen and helium, or else they would not have exploded. It seems clear that there are relatively few ranges of values for the numbers (for the constants) that would allow for development of any form of intelligent life. Most sets of values would give rise to universes that, although they might be very beautiful, would contain no one able to wonder at that beauty.''' |doi= |accessdate=2010-04-25}}</ref>}} | ||
(Erillisessä artikkelissa [[Kosminen lähiömme]] on kerrottu maapallon paikan erityisyydestä.) Suunnittelun jälkiä näyttää löytyvän hyvin suurista asioista hyvin pieniin. Näistä esimerkkejä ovat vaikkapa | |||
(Erillisessä artikkelissa [[Kosminen lähiömme]] on kerrottu maapallon paikan erityisyydestä.) Suunnittelun jälkiä näyttää löytyvän | |||
*Universumin juuri sopiva laajeneminen, massan sopiva tasaisuus sekä entropia | *Universumin juuri sopiva laajeneminen, massan sopiva tasaisuus sekä entropia | ||
*Galaksimme, aurinkomme | *Galaksimme, maapallon ja aurinkomme ominaisuudet | ||
*Elämän usean osan systeemit, jotka eivät antaisi valintaetua ennen kuin koko systeemi olisi valmis | *Elämän usean osan systeemit, jotka eivät antaisi valintaetua ennen kuin koko systeemi olisi valmis | ||
*Elämän ohjelmakoodi sekä DNA:n ja proteiinien ominaisuudet | *Elämän ohjelmakoodi sekä DNA:n ja proteiinien ominaisuudet | ||
Rivi 18: | Rivi 17: | ||
=Hienosäädettyjä parametreja= | =Hienosäädettyjä parametreja= | ||
Tähtitieteilijä ja kosmologi Edward Harrison kuvailee luonnonvakioiden hienosäätöä seuraavasti: | Tähtitieteilijä ja kosmologi Edward Harrison kuvailee luonnonvakioiden hienosäätöä seuraavasti: | ||
{{Quotation|Havaitsemme, että poikkeamat sellaisten vakioiden kuten ''c'' (valon nopeus), ''h'' (Planckin vakio), ja ''e'' (alkeisvaraus) arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia atomeissa ja atomiytimissä. Vaikka muutokset olisivat edes pieniä, useimmat atomiytimet | {{Quotation|Havaitsemme, että poikkeamat sellaisten vakioiden kuten ''c'' (valon nopeus), ''h'' (Planckin vakio), ja ''e'' (alkeisvaraus) arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia atomeissa ja atomiytimissä. Vaikka muutokset olisivat edes pieniä, useimmat atomiytimet olivat epävakaita eivätkä siksi voisi olla olemassa... | ||
Huomaamme myös, että pienet muutokset | Huomaamme myös, että pienet muutokset ''c'', ''G'' (gravitaatiovakio), ''h'', ''e'' ja muiden alkeishiukkasten massojen arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia tähtien rakenteessa ja elinkaaressa. Tällöin suurinosa universumista ei itse asiassa sisältäisi tähtiä. Niillä alueilla jossa olisi, tähdet olisivat liian himmeitä taikka niin kirkkaita, ettei niiden lyhyt elinkaari riittäisi biologiselle evoluutiolle... Siksipä universumimme onkin hienosäädetty. Emme olisi olemassa jos luonnonvakioilla olisivat poikkeavat arvot.|Edward Harrison|Cosmology (1981)<ref name="isbn0-521-66148-X">{{cite book |author=Harrison, Edward Robert |title=Cosmology: the science of the universe |publisher=Cambridge University Press |location=Cambridge, UK |year=2000 (2 edition)| quote= ''We first notice that alterations in the known values of c [speed of light], h [Planck's constant], and e [electronic charge] cause huge changes in the structure of atoms and atomic nuclei. Even when the changes are only slight, most atomic nuclei are unstable and cannot exist. . .We also find that slight changes in the values of c, G [gravitational constant], h, e, and the masses of subatomic particles cause huge changes in the structure and evolution of stars. The majority of universes will actually not contain any stars at all, and in the few that do, the stars either are nonluminous or are so luminous that their lifetimes are too short for biological evolution. . .Our universe is therefore finely tuned, and we would not exist if the constants of nature had different values.'' | ||
|pages= |isbn=978-0521661485 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>}} | |pages= |isbn=978-0521661485 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>}} | ||
Rivi 36: | Rivi 35: | ||
====Painovoima==== | ====Painovoima==== | ||
Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta. | Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että vastaa tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta. | ||
====Sähkömagneettinen voima==== | ====Sähkömagneettinen voima==== | ||
Rivi 44: | Rivi 43: | ||
====Vahva ydinvoima==== | ====Vahva ydinvoima==== | ||
Jo 0 | Jo 0.5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä. | ||
====Heikko ydinvoima==== | ====Heikko ydinvoima==== | ||
Rivi 95: | Rivi 94: | ||
=====Vesi - pysyminen nesteenä===== | =====Vesi - pysyminen nesteenä===== | ||
Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet | Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet olisit toisenlaiset, emme olisi täällä.<ref name="denton">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Denton | Nimeke = Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0684845098}} </ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lawrence J. Henderson | Nimeke = Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter | Julkaisija = Peter Smith Pub Inc | Vuosi = 1981 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0844606910}}</ref>: | ||
*Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. | *Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. | ||
Rivi 106: | Rivi 105: | ||
=====Vesi - lämmönsäätely===== | =====Vesi - lämmönsäätely===== | ||
Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.): | Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.): | ||
*Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden | *Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden . Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja. | ||
*Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla. | *Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla. | ||
*Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa). | *Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa). | ||
Rivi 121: | Rivi 120: | ||
Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />: | Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />: | ||
*Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita. | *Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita. | ||
*Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei | *Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei vaihtelu liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja | ||
*Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus. | *Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus. | ||
*Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä. | *Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä. | ||
Rivi 172: | Rivi 171: | ||
Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja: | Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja: | ||
*Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän | *Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän planeeralla ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia. | ||
*Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan. | *Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan. | ||
==Ymmärrettävyys== | ==Ymmärrettävyys== | ||
Rivi 185: | Rivi 185: | ||
=Hienosäädön selityksiä= | =Hienosäädön selityksiä= | ||
*Perustavampi ’kaiken’ teoria: Ei näytä auttavan, perustavampi teoria siirtäisi hienosäädön omiin vakioihinsa tai rakenteeseensa. Esimerkiksi neutronin ja protonin massa seuraa tietysti allaolevista kvarkkien massoista ja QCD-teorian rakenteesta ja kvarkkien massojen hienosäätö on vielä tarkempaa jotta neutronin ja protonin massat saadaan kohdalleen. Hienosäätö voi siis vaikeutua tai helpottua mutta perusargumentti pysyy samana. Lisäksi elämän vaatimien rajaehtojen määrä pysyy joka tapauksessa samana (kymmenistä satoihin), joten pienemmällä määrällä vakioita on yhä vaikeampi löytää niitä täyttävää ratkaisua. | *Perustavampi ’kaiken’ teoria: Ei näytä auttavan, perustavampi teoria siirtäisi hienosäädön omiin vakioihinsa tai rakenteeseensa. Esimerkiksi neutronin ja protonin massa seuraa tietysti allaolevista kvarkkien massoista ja QCD-teorian rakenteesta ja kvarkkien massojen hienosäätö on vielä tarkempaa jotta neutronin ja protonin massat saadaan kohdalleen. Hienosäätö voi siis vaikeutua tai helpottua mutta perusargumentti pysyy samana. Lisäksi elämän vaatimien rajaehtojen määrä pysyy joka tapauksessa samana (kymmenistä satoihin), joten pienemmällä määrällä vakioita on yhä vaikeampi löytää niitä täyttävää ratkaisua. | ||
* | *Monimaailmankaikkeusteoriat ja valintaefekti (emme voisi havaita muuta): Ei paranna ennustetta havaittavuudesta tälle universumille. Tästä aiheesta lisää esimerkiksi jutussa http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ sekä tekninen käsittely fyysikoiden artikkelipalvelimen artikkelissa [http://arxiv.org/abs/0802.4013 arXiv:0802.4013]. | ||
*Suunnittelu: Ei muodissa naturalistisen tieteenfilosofian takia, mutta ennustaa havaitsijat parhaiten. Suunnittelusta on myös riippumattomia todisteita. | *Suunnittelu: Ei muodissa naturalistisen tieteenfilosofian takia, mutta ennustaa havaitsijat parhaiten. Suunnittelusta on myös riippumattomia todisteita. | ||
Rivi 201: | Rivi 201: | ||
{{Quotation|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}} | {{Quotation|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}} | ||
ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani | ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani laskuissa joille molekyylien tai solujen määrä on olennaista, se on tietenkin otettu huomioon. | ||
====Suureiden vaihteluväli==== | ====Suureiden vaihteluväli==== | ||
Rivi 230: | Rivi 230: | ||
====Takaperoinen päättely - muunlainen elämä==== | ====Takaperoinen päättely - muunlainen elämä==== | ||
Tavallinen kritiikki hienosäätöargumenttia kohtaan on, että mikäli luonnonlait olisivat erilaisia, olisi kehittynyt erilaista elämää, joten vakioiden tarkkaa säätöä ei pitäisi ihmetellä. Kritiikki perustuu väärinymmärrykseen. Ensinnäkin, useimmat rajoitukset koskevat niin olennaisia asioita, että on vaikea kuvitella minkäänlaista elämää, mikäli ehdot eivät täyty. Jos esimerkiksi pitkäikäisiä tähtiä ei olisi, elämällä ei olisi käytössään riittävästi vapaata energiaa. Jos ei olisi riittävästi erilaisia alkuaineita, monimutkainen elämä tuskin olisi mahdollista. Jos universumi laajenesi liian nopeasti tai universumi koostuisi yhdestä tai useammasta mustasta aukosta, elämä ei olisi mahdollista. Jne. Suurin osa luonnonlakien 'onnellisista sattumista' koskee siis ilmeisesti kaikenlaista materiaan perustuvaa elämää. Toiseksi, vesi ja hiili ovat parhaat tuntemamme rakennusosat elämälle. Vesi ja hiili täyttävät molemmat useita rajoituksia, huomattavasti useampia kuin niiden vakioiden lukumäärä, jotka määräävät niiden olennaiset ominaisuudet. Eri vakioilla ei siis todennäköisesti saataisi yhtä hyviä alkuaineita. Kolmanneksi, havaitsemme vain hiili/vesipohjaista elämää. Mikäli muun tyyppinen elämä olisi valtavan paljon todennäköisempää (jota on vaikea kuvitella biokemiallisen tietomme pohjalta), miksi emme havaitse sitä? On todennäköistä, että elämä, jonka havaitsemme, on todennäköisintä elämää, ainakaan muunlainen elämä ei ole valtavan paljon todennäköisempää. Näin ollen, hiili/vety pohjaisen elämän asettamia ehtoja luonnonlaeille voidaan pitää kertaluokaltaan oikeina. Ja tämä kertaluokka viittaa valtavan tarkan hienosäädön tarpeeseen. | Tavallinen kritiikki hienosäätöargumenttia kohtaan on, että mikäli luonnonlait olisivat erilaisia, olisi kehittynyt erilaista elämää, joten vakioiden tarkkaa säätöä ei pitäisi ihmetellä. Kritiikki perustuu väärinymmärrykseen. Ensinnäkin, useimmat rajoitukset koskevat niin olennaisia asioita, että on vaikea kuvitella minkäänlaista elämää, mikäli ehdot eivät täyty. Jos esimerkiksi pitkäikäisiä tähtiä ei olisi, elämällä ei olisi käytössään riittävästi vapaata energiaa. Jos ei olisi riittävästi erilaisia alkuaineita, monimutkainen elämä tuskin olisi mahdollista. Jos universumi laajenesi liian nopeasti tai universumi koostuisi yhdestä tai useammasta mustasta aukosta, elämä ei olisi mahdollista. Jne. Suurin osa luonnonlakien 'onnellisista sattumista' koskee siis ilmeisesti kaikenlaista materiaan perustuvaa elämää. Toiseksi, vesi ja hiili ovat parhaat tuntemamme rakennusosat elämälle. Vesi ja hiili täyttävät molemmat useita rajoituksia, huomattavasti useampia kuin niiden vakioiden lukumäärä, jotka määräävät niiden olennaiset ominaisuudet. Eri vakioilla ei siis todennäköisesti saataisi yhtä hyviä alkuaineita. Kolmanneksi, havaitsemme vain hiili/vesipohjaista elämää. Mikäli muun tyyppinen elämä olisi valtavan paljon todennäköisempää (jota on vaikea kuvitella biokemiallisen tietomme pohjalta), miksi emme havaitse sitä? On todennäköistä, että elämä, jonka havaitsemme, on todennäköisintä elämää, ainakaan muunlainen elämä ei ole valtavan paljon todennäköisempää. Näin ollen, hiili/vety pohjaisen elämän asettamia ehtoja luonnonlaeille voidaan pitää kertaluokaltaan oikeina. Ja tämä kertaluokka viittaa valtavan tarkan hienosäädön tarpeeseen. | ||
==Johtopäätöksiä== | ==Johtopäätöksiä== | ||
Rivi 254: | Rivi 236: | ||
Todennäköisyys sille että lait olisivat oikein sokean sattuman kautta on äärimmäisen pieni. On järkevää ajatella että suunnittelija halusi luoda elämää universumiinsa ja suunnitteli lait elämää varten. Lisäksi luonnossa on paljon monitasoista järjestystä, joka koostuu useista osista ja jonka on vaikea kehittyä. Lisää ID:n tutkijoita (ja rahoitusta) tarvitaan. Vaikka suunnittelua tukevaa tutkimusta ei ole saatu tehdä paljoakaan, löydetyt tosiasiat yhdessä muodostavat voimakkaan kumulatiivisen argumentin suunnittelulle. | Todennäköisyys sille että lait olisivat oikein sokean sattuman kautta on äärimmäisen pieni. On järkevää ajatella että suunnittelija halusi luoda elämää universumiinsa ja suunnitteli lait elämää varten. Lisäksi luonnossa on paljon monitasoista järjestystä, joka koostuu useista osista ja jonka on vaikea kehittyä. Lisää ID:n tutkijoita (ja rahoitusta) tarvitaan. Vaikka suunnittelua tukevaa tutkimusta ei ole saatu tehdä paljoakaan, löydetyt tosiasiat yhdessä muodostavat voimakkaan kumulatiivisen argumentin suunnittelulle. | ||
==[[Kuva:Crystal Clear app browser.png|40 px]] Lisäresursseja== | |||
*[http://vod.tv7.fi/vod/ TV7 arkistossa] Cafe Raamattu -ohjelman jaksot 99 ja 100 sisältävät viihteellisen keskustelun aiheesta. | |||
*[http://www.veritas.org The Veritas Forum] -sivustolta voi kuunnella tai ladata [http://www.veritas.org/media/presenters/326 G. Gonzalezin], [http://www.veritas.org/media/presenters/155 H. Rossin], [http://www.veritas.org/media/presenters/246 F. Ranan], [http://www.veritas.org/media/presenters/88 F. Schaefer] ja [http://www.veritas.org/media/presenters/327 J. Richardsin] luentoja aiheesta | |||
**[http://www.veritas.org/media/talks/544 The Fine-Tuning of the Universe Part 1 of 2] | |||
*Sivustolta http://theapologiaproject.org/?page_id=5 voi katsella Privileged Planet dokumentin verkon yli. (Kannattaa katsoa tai ostaa myös Unlocking the Mystery of Life). | |||
*H. Ross, 2008, [http://www.apologetics.com/index.php?option=com_content&view=article&id=169:a-qjust-rightq-universe&catid=41:theistic-apologetics&Itemid=54 A "Just Right" Universe] artikkeli verkossa (ei korvaa kirjaa). | |||
*http://www.miksiuskon.net/2_maailmankaikkeuden_hienosaato.html | |||
*TV7 arkistossa Cafe Raamattu -ohjelman jaksot [http://www. | |||
*http://www.miksiuskon.net/ | |||
==Kirjallisuutta== | |||
Suomeksi hienosäätöä on käsitelty kappaleen verran professori T. Puolimatkan kirjassa [[Usko, tiede ja evoluutio]]. | Suomeksi hienosäätöä on käsitelty kappaleen verran professori T. Puolimatkan kirjassa [[Usko, tiede ja evoluutio]]. | ||
*J. Lennox, [[God's Undertaker]], Lion UK, 2007. | *J. Lennox, [[God's Undertaker]], Lion UK, 2007. | ||
Rivi 284: | Rivi 256: | ||
*M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000. | *M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000. | ||
*R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004. | *R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004. | ||
*R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/ | *R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/ rcollins/finetune/Defining | ||
*R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005. | *R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005. | ||
Rivi 294: | Rivi 266: | ||
[[Luokka:Kosmologia]] | [[Luokka:Kosmologia]] | ||
[[Luokka:Suunnitteluteoria]] | [[Luokka:Suunnitteluteoria]] | ||
{{tägit|hienosäätö, astrobiologia, kosminen, paikka, maapallo, linnunrata, kuu, aurinko, antrooppinen periaate, kosminen hienosäätö, fysiikan lait, dna koodi, proteiinit, vesi, hiili, elämä, entropia, suunnittelu, ID, ihminen}} | {{tägit|hienosäätö, astrobiologia, kosminen, paikka, maapallo, linnunrata, kuu, aurinko, antrooppinen periaate, kosminen hienosäätö, fysiikan lait, dna koodi, proteiinit, vesi, hiili, elämä, entropia, suunnittelu, ID, ihminen}} |