Ero sivun ”Keskustelu:Uskonnon määritelmä” versioiden välillä

ApoWikistä
(ApoWikissä käytettävästä terminologiasta oma osio?)
 
Rivi 11: Rivi 11:
  
 
::Totta, ei varmaan ole hirveän puolueetonta tuomita kaikkia epäkivoja määritelmiä. Sen sijaan tiedotetaan mitä määritelmiä on olemassa, esitellään niiden heikkouksia ja vahvuuksia, ja kerrotaan mitä termi wikissä oletusarvoisesti tarkoittaa. Paras olis tietenki jos näiden monimerkityksellisten termien käyttöä vois välttää kokonaan, mutta se ei liene täysin realistista. --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 3. marraskuuta 2009 kello 06.41 (UTC)
 
::Totta, ei varmaan ole hirveän puolueetonta tuomita kaikkia epäkivoja määritelmiä. Sen sijaan tiedotetaan mitä määritelmiä on olemassa, esitellään niiden heikkouksia ja vahvuuksia, ja kerrotaan mitä termi wikissä oletusarvoisesti tarkoittaa. Paras olis tietenki jos näiden monimerkityksellisten termien käyttöä vois välttää kokonaan, mutta se ei liene täysin realistista. --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 3. marraskuuta 2009 kello 06.41 (UTC)
 +
 +
::Olis tietysti fiksua supistaa määritelmien kirjoa, jotta ApoWikin teksti olis mahollisimman ymmärrettävää ja johdonmukasta. Mun mielestä ApoWikissä käytettävästä ensisijaisesta terminologiasta vois tehdä oman osion. Pitäis vaan päättää, mitä määritelmiä me halutaan ApoWikissä käyttää. --<font size="1" style="font-family:Zapfino, sans-serif">[[Käyttäjä:Tom Himanen|Himanm`]][[Keskustelu:Tom Himanen|<sup>k</sup>]]</font> 3. marraskuuta 2009 kello 08.43 (UTC)

Nykyinen versio 3. marraskuuta 2009 kello 11.43

Otin luokittelun päteviin ja ongelmallisiin määritelmiin pois, koska se on mun mielestä hyvin pitkälti mielipidekysymys. Esim. Puolimatkan käyttämä määritelmä on teistis-ateistisessa keskusteluavaruudessa hyvinkin pätevä, mutta se on ongelmallinen sikäli, ettei se vastaa ihmisten intuitiivista käsitystä uskonnosta. --Himanm`k 2. marraskuuta 2009 kello 12.18 (UTC)

Enpä malta olla tässä siteeraamatta Lutherin määritelmää jumala-käsitteelle (Iso katekismus, I käskyn selityksen aloituskappaleesta ja 28-reunamerkitystä kappaleesta, A. E. Koskenniemen käännös):
Mitä tietää se, että jollakulla on Jumala, ja mikä Jumala on? Tähän vastaamme: Jumalaksi sanotaan sellaista, jolta meidän on odotettava kaikkea hyvää ja jonka turviin meidän kaikessa hädässämme on paettava. Siis se, että jollakulla on Jumala, merkitsee oikeastaan vain sitä, että sydämestä turvaudutaan ja uskotaan. Minä olen usein sanonut, että sydämen turvautuminen ja uskominen yksinomaan tekee niin Jumalan kuin epäjumalankin. Jos usko ja turvautuminen on oikea, on Jumalasikin oikea ja päinvastoin, jos turvautuminen on valheellinen ja väärä, ei ole oikeaa Jumalaakaan. Nämä kaksi näet, usko ja Jumala, kuuluvat yhteen. Se siis, mihin — minä sanon — sinä sydämelläsi luottaen liityt, on todellisuudessa sinun jumalasi. — — Tarkatkoon tässä kukin itseään, niin että ennen kaikkea tämä käsky pidettäisiin tärkeänä ja kunniassa eikä minään pilana. Kysele omalta sydämeltäsi ja tutki sitä tarkasti: kyllä pian huomaat, riippuuko se ainoastaan Jumalassa vaiko ei. Jos sydämesi on sellainen, että se varsinkin hädän ja puutteen kohdatessa odottaa häneltä pelkkää hyvää ja lisäksi kieltäytyy kaikesta, mikä ei ole Jumalasta, silloin sinulla on ainoa oikea Jumala, ja taas päinvastoin: jos sydämesi riippuu jossakin muussa, josta se odottaa enemmän ja parempaa apua kuin Jumalalta, ei riennä hänen turviinsa onnettomuuden kohdatessa, vaan pakenee häntä, silloin on sinulla epäjumala.
Tästä saa halutessa varsin kattavan määritelmän uskonnostakin:
  • "Uskonto on sitä, että itse kukin seuraa ja palvelee omaa jumalaansa (tai omia jumaliansa), kuka Jumalaa, kuka jotain epäjumalaa."
Kun vain ymmärtää tässä määritelmässä käytetyt käsitteet Lutherin opettamalla tavalla, niin itse määritelmä on sekä ytimekäs että kattava, sehän sisältää sekä tiedollisen että intuitiivis-käytännöllisen ulottuvuuden kompastumatta kuitenkaan lillukanvarsiin kuten joihinkin ulkoista toimintaa koskeviin kysymyksiin: onhan selvää, että käytännön toiminta riippuu kulloisestakin (epä)jumalasta.
Kuulu luterilainen teologi Franz Pieper on tämän pohjalta esittänyt, että uskontoja on varsinaisesti olemassa vain kaksi: Jumalan sanan mukainen ja siitä pois poikennut. Tämä jaottelu palvelee parhaiten hänen teologian kokonaisesityksen (dogmatiikan) rakennustyötään.
— Näissä apowiki-yhteyksissä kannattanee kysyä, mitä tarkoitusta mikin mahdollinen määritelmä sopii palvelemaan. Määrittelyehdotusten tunteminen on jo keskustelutaitojen kehittämisen kannalta hyödyllistä, mutta keskenään mahdollisesti ristiriitaisiin tuloksiin johtavien määritelmien esittely samanveroisina vaihtoehtoina voi osoittautua lyhytnäköiseksi, jos se vaikeuttaa muiden artikkelien ymmärrettävää laatimista.
En ole harkinnut asiaa tarpeeksi osatakseni esittää varsinaista kannanmääritystä kysymykseen, onko niin nyt käymässä; esittelyjen yhteydessä valmiiksi oleva kritiikki joka tapauksessa kyllä auttaa lukijaa arvottamaan vaihtoehtoja. — Tämä puheenvuoro on tarkoitettu pikemminkin selkiyttämään kysymyksiä kuin ehdottamaan vastauksia. Ehkä joka tapauksessa kannattaisi täydentää artikkelia maininnalla tai sanastoviitteellä, josta selviäisi, mikä on apowikin ensisijaisesti käyttämä merkitys.
--Apollos 2. marraskuuta 2009 kello 14.29 (UTC)
Totta, ei varmaan ole hirveän puolueetonta tuomita kaikkia epäkivoja määritelmiä. Sen sijaan tiedotetaan mitä määritelmiä on olemassa, esitellään niiden heikkouksia ja vahvuuksia, ja kerrotaan mitä termi wikissä oletusarvoisesti tarkoittaa. Paras olis tietenki jos näiden monimerkityksellisten termien käyttöä vois välttää kokonaan, mutta se ei liene täysin realistista. --Otto Pellinen 3. marraskuuta 2009 kello 06.41 (UTC)
Olis tietysti fiksua supistaa määritelmien kirjoa, jotta ApoWikin teksti olis mahollisimman ymmärrettävää ja johdonmukasta. Mun mielestä ApoWikissä käytettävästä ensisijaisesta terminologiasta vois tehdä oman osion. Pitäis vaan päättää, mitä määritelmiä me halutaan ApoWikissä käyttää. --Himanm`k 3. marraskuuta 2009 kello 08.43 (UTC)