Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Keskustelu:Suunnitteluteoria
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Sivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Uusi aihe
Historia
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
== Termistön järkevöimisehdotuksia == Muutos "suunnitteluteoriaksi" tuntuu onnistuneen erinomaisesti, kun kukaan ei näy jälkikäteenkään valittaneen asiasta. Suunnitteluteorian ymmärtämiseksi sen keskeisten käsitteiden toimivat suomennokset ovat nähdäkseni ensiarvoisen tärkeitä, ja jos nyt siis sitten katsomme olevamme jonkinlaisessa "aurankärkiasemassa", niin parhaiksi arvioimiamme suomennoksia voisi ottaa täällä käyttöön ihan vain keskinäispäätöksellä. Sanastoselityksethän auttavat paikantamaan synonyymit tarvittaessa. Tässä käännösvastine-ehdotuslistani: * '''''ominaismutkikkuus''''' korvaa "redusoitumattoman monimutkaisuuden" (Behen ''irreducible complexity'') ** '''''ominaismutkikkaat järjestelmät''''' tulevat vastaavasti "redusoitumattomien järjestelmien" sijaan (Behen ''irreducibly complex systems'') * '''''vähimmäismutkikkuus''''' vastaa Dembskin ''irreducible core'' -käsitettä * '''''täsmämutkikkuus''''' korvaa "täsmennetyn monimutkaisuuden" (Dembskin ''specified complexity'', ''SC'') ** tarvittaessa voidaan (entiseen tapaan?) käyttää '''''TM'''''-lyhennettä ''SC'':n vastineena ** '''''täsmämutkikkaat järjestelmät''''' tulevat vastaavasti "täsmennetysti monimutkaisten järjestelmien" sijaan (Dembskin ''complex specified systems'') * '''''mutkikas täsmäinformaatio''''' korvaa "täsmennetyn monimutkaisen informaation" (Dembskin ''complex specified information'', ''CSI'') ** tarvittaessa voidaan käyttää '''''MTI'''''-lyhennettä ''CSI'':n vastineena * '''''satunnaisyltämättömyys''''' ilmaisee sitä, mistä nyt puhutaan Kaksois-CCC-otsikon alla ** tarvittaessa voi käyttää vastaavaa adjektiivia: '''''satunnaisyltämätön''''', komplementtitapauksissa taas vastaavasti '''''satunnaisyltävä''''' ja '''''satunnaisyltävyys''''' *** KORJAUS EHDOTUKSEEN: ylläolevien sijasta komplementtitapauksissa käytettävien termien on määrä olla '''''satunnaisyllettävä''''' ja '''''satunnaisyllettävyys''''' --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 29. tammikuuta 2009 kello 21.02 (EET) * (en esitä muutoksia '''''kaikkeuden hienosäätö''''' tai '''''hienosäädetty kaikkeus''''' -termeihin, jotka ovat mielestäni onnistuneita sellaisinaan – en kyllä ole '''''kosminen hienosäätö''''' -ilmaustakaan vastaan, mutta tietysti voi jossain vaiheessa miettiä, olisiko ApoWiki-termistöä syytä selkeyden tähden virtaviivaistaa, niin että valittaisiin jompikumpi ensisijaisilmaukseksi) ** (edellisestä vielä sen verran, että "kaikkeuden hienosäätö" on ehkä hieman helppotajuisemman mutta "kosminen hienosäätö" toisaalta kenties jonkin verran laaja-alaisemman tuntuinen ilmaus, joten tätä kysymystä voinee sulatella ihan kaikessa rauhassa) Tämä ehdotukseni ei tarkoita sitä, että kaikkien olisi mielestäni mikään pakko siirtyä tähän terminologiaan. Kuten sanottu, tilanteen tasalla pidettävä sanastohan auttaa löytämään synonyymit tarvittaessa. Aion kuitenkin jatkossa muuttaa tämän artikkelisivun termistön ylläesitellyn mukaiseksi ja julkaisen tämän listan tässä vaiheessa syistä, että # vielä ehtii rutisemaan, jos tuntuu metsään olevan menossa; # tästä voi halutessaan saada koko satsin kerralla selväksi; # mielestäni nämä ovat parannuksia vallitsevaan tilanteeseen tai ilmaisuongelmien ennaltaehkäisyä jatkoa ajatellen; # olen valmis perustelemaan näitä ehdotuksia tarvittaessa, mutta tilan säästämiseksi en tee sitä "varastoon", ilmaisut kun puhunevat itsekin puolestaan; # ei tarvitse ihmetellä tekstiin otettuja ilmauksia jälkikäteen, kun voi keskustella käyttöönotettaviksi suunnitelluista ilmauksista etukäteen. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 10. tammikuuta 2009 kello 00.16 (EET) :Loistavaa, et sä oot kehitelly noille sanayhdistelmähirviöille kompaktimmat termit. Lukeminen on meinaan aivan karmeaa, jos joku avaintermi koostuu kolmesta sanasta. En oikeastaan vastusta mitään ehdotuksista. Heitän vain ilmaan pari ajatusta. Mieleni assosioi mutkikkuuteen ongelmallisuuden. Olisiko sittenkin viisaampaa muuttaa -mutkikkuus-liite -kompleksisuudeksi? Se on jotenkin neutraalimpi, eikä se kanna mukanaan niin vahvoja konnotaatioita, koska se ei ole arkikielessä käytössä. Ja satunnaisyltämättömyys on musta hyvä termi, mutta meneekö se liian kauas kaksois-CCC:n olennaisesta ideasta. Kaksois-CCC terminä kuitenkin muistuttaa itsessään siitä, että mistä on kysymys. Tässä siis tälläsiä aamuyön voimallisimpina tunteina heränneitä syviä ajatuksia. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] <sup>([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]])</sup> 11. tammikuuta 2009 kello 07.05 (EET) ::Kiitokset kannatuksesta (tai siis tarkemmin sanoen "vastustamattomuudesta"), ja vielä tosiaan ehtii harkita vaihtoehtoja. (Jos jokin käännösvastine alkaa jälkikäteen vaikuttaa kököltä, sen voi tietenkin vaihtaa osuvammanoloiseen vielä tuonnempanakin, mutta esikarsinta on joka tapauksessa tässä vaiheessa paikallaan.) ::Täytyy ensinnäkin todeta, että "kaksois-CCC" ei ole minustakaan '''korvattavissa''' "satunnaisyltämättömyydellä" käännösmielessä, vaan ajatukseni on, että "satunnaisyltämättömyys" olisi käyttökelpoinen selvittämään sen argumentin ydinsisältöä, johon kaksois-CCC liittyy (sikäli kuin sen itse täkäläisartikkelista oikein oivalsin). ::Kompleksisuus-sanasta minulle taas kyllä tulee mieleen psykologisia tai psykiatrisia konnotaatioita. Ihan neutraalia käännösvastinetta ei liene helppo keksiä – jos sana ylipäänsä tuo ensinäkemältä jotain mieleen, siihen liittyy valmiiksi jotakin sisältöä, joka ei välttämättä ole kaikin osin yhteensopivaa sen kanssa, mitä nyt uutena asiana halutaan ilmaista. – Toisaalta tuo ongelmallisuus-merkitys ei välttämättä ole aivan virheellinenkään – jos vaikka lukee Behen ''Darwin's Black Box'' -teoksen kuvauksia biokemiallisten tapahtumasarjojen monivaiheisista etenemisistä, ei voi kuin sääliä alan tentteihin valmistautuvia opiskelijoita. Tuskin on liioittelua väittää näiden asioiden pänttäämistä ongelmalliseksi, niiden tutkimisesta puhumattakaan. Toivottavasti tämä biokemian mutkikkuus ei kuitenkaan tee alan opiskelijoista ja tutkijoista peräti kompleksisia! ;.) ::--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 11. tammikuuta 2009 kello 21.24 (EET) :Erinomaisia ehdotuksia! Kannatan ehdotuksia, sillä juuri tällaisia olisin itse kielentarkistajana patistanut teitä pähkäilemään. Hieman vielä haluan kuitenkin pyörittää aivoriihiänne, sillä en ole kovin hyvin perillä näistä redusoitumattomista hirviöistä perillä. Ainut jota minun on suorastaan vaikea ymmärtää on "satunnaisyltämättömyys", jonka halusin aluksi korjata 'satunnaisylt'''y'''mättömyydeksi'. Assosiaatioista puheenollen, harkitsitko 'vähentymätöntä mutkikkuutta'? Mikäli lähtökielen ilmauksella "irreducible" on tarkoitettu, että monimutkaisuus ei voi vähentyä jollekin aiemmalle tasolle, olisi tämä mielestäni lähempänä. Toisaalta, "ominaismutkikkuus" sulkee pois sekä vähenemisen että lisääntymisen ei vain nykyhetkestä vaan kautta historian. Jos edelleen halutaan välttää mielleyhtymää vaikeuteen, kelpaisiko 'ominainen monisyisyys'? Tällöin miellän lähtökielen sanan ''complex'' lähemmäs sanaa ''intricate'' kuin ''difficult''. 'Ominainen monitahoisuus' tai jopa 'ominaismonitahoisuus' vaikuttavat jo liian vaikeaselkoisilta, vai kuinka? :'Täsmä' -etuliitteen käyttö on hyvä oivallus ja avaa käsitettään paremmin kuin 'täsmennetty'. Sitä käytetään vain – en ainakaan keksi enempää – kolmessa sanassa: 'täsmäisku' (tarkkaan rajatulle alueelle osuva), 'täsmämarkkinointi' (tarkkaan rajatulle ryhmälle osoitettu) ja 'täsmäase'. Kaikissa näissä se ilmaisee tarkkuutta tai tarkoituksellisuutta ja onkin alunperin johdettu täsmällisyydestä. Tämä kappale alkoi kritiikkinä mutta kääntyikin suoraksi tueksi :D :--[[Käyttäjä:Samu Lattu|Samu Lattu]] 13. tammikuuta 2009 kello 12.56 (EET) ::No hyvä, mietitäänpä näitä vielä! Käsitin ylläolevan niin, että "täsmäosan" sisältäviä ehdotuksia ei tarvitse ainakaan tässä vaiheessa lisäperustella – tämä siis koskee seuraavia ehdotuksia: '''''täsmämutkikkuus, täsmämutkikkaat järjestelmät, mutkikas täsmäinformaatio'''''; lisätarkastelun alle jäävät siis '''''ominaismutkikkuus, vähimmäismutkikkuus''''' ja '''''satunnaisyltämättömyys''''' (-sanue). ::Sillehän ei voine mitään, että mikään ilmaus ei ole ymmärrettävä ilman selitystä, joten ilman muuta on tehtävä juuri niin kuin yllä esititkin, eli pyrittävä lähestymään sanavalintoja esitystarpeiden kuvauksen kautta (sanat tulevat samassa järjestyksessä kuin otit ne esiin puheenvuorossasi): ::--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET) :::Näin äkkiä paras kapulakielinen käännös olisi mielestäni ''sattumallinen mahdottomuus''. Se kuitenkin on harhaanjohtava termi, joka kerää osuvaa kritiikkiä jo nimellään. ''Sattumallinen tapahtumattomuus'' sen sijaan olisi oikeellisempi, mutta on harvinaisen kapulakielisen oloinen. Tästä syystä ehdottaisin ''sattumallista inokkuranssia''. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] <sup>([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]])</sup> 26. tammikuuta 2009 kello 13.16 (EET) ::::Sattumallinen inokkuranssi kuulostaa ainakin pahasti kapulakieliseltä. Vaikeahan tuohon on keksiä mitään semppeliä ja eksaktia.--[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 26. tammikuuta 2009 kello 14.21 (EET) === "Satunnaisyltämättömyys" tms. === Se asia, jota '''''satunnaisyltämättömyys''''' pyrkii kuvaamaan, on seuraavanlainen (Behe: ''Darwin's Black Box'', First Touchstone edition, 1998, s. 15): "''On a small scale, Darwin's theory has triumphed; it is now about as controversial as an athlete's assertion that he or she could jump over a four-foot ditch. But it is at the level of macroevolution – of large jumps – that the theory evokes skepticism. Many people have followed Darwin in proposing that huge changes can be broken down into plausible, small steps over great periods of time. Persuasive evidence to support that position, however, has not been forthcoming. Nonetheless, like a neighbor's story about vanishing buttes, it has been difficult to evaluate whether the elusive and ill-defined small steps could exist ... until now.'' ''With the advent of modern biochemistry we are now able to look at the rock-bottom level of life. We can now make an informed evaluation of whether the putative small steps required to produce large evolutionary changes can ever get small enough. You will see in this book that the canyons separating everyday life forms have their counterparts in the canyons that separate biological systems on a microscopic scale. Like a fractal pattern in mathematics, where a motif is repeated even as you look at smaller and smaller scales, unbridgeable chasms occur even at the tiniest level of life.''" Kaksois-CCC ei esiinny vielä tässä kirjassa, mutta kummassakin tapauksessa siis on kyse siitä, mikä on ja mikä ei ole uskottavasti selitettävissä tarkoituksettomalla satunnaisuudella. Asiaan liittyy sekin, että satunnaisuus omalakisena, ohjaamattomana ilmiönä on matemaattisen teorian tutkimuskohde (probabilistiikka, stokastiikka). On osoittautunut, että pelkistä satunnaisuuden perusominaisuuksista kuten kahden satunnaisen ilmiön keskinäisestä riippumattomuudesta lähtien voidaan rakentaa varsin sisällökästä teoriaa, toisin sanoen satunnaisuuden käsitteen sisältöä analysoimalla voidaan varsin pitkälle osoittaa, "miten sattuma toimii". Tästä taas seuraa, että havaittuja kohteita tai ilmiöitä voidaan tarkastella siltä kannalta, kuinka helppoa tai vaikeaa sattuman olisi niitä tuottaa; käytännössä tämä tarkoittaa sitä, kuinka "usein" tällainen tulos "keskimäärin" voisi tulla pelkän sattuman varassa kyseeseen tai kuinka monta yritystä keskimäärin tarvittaisiin, ennenkuin sattumanvarainen yritys onnistuisi. Klassisen tilastotieteen perusideoita on arvioida, tarvitaanko havaittujen tulosten selittämiseen muuta kuin pelkkä sattuma. Klassisen tilastotieteen tyypillinen tapaus menee seuraavaan malliin: Tutkitaan kahta kokonaan erillistä joukkoa valitsemalla kummastakin jokin määrä edustajia, jotka mitataan eli selvitetään kiinnostavan ominaisuuden arvo. Tämän jälkeen kysytään, onko näissä joukoissa tämän ominaisuuden suhteen jotain systemaattista eroa. Oletetaan, ettei ole – tätä oletusta sanotaan '''nollahypoteesiksi'''. Lasketaan, kuinka (epä)todennäköistä nollahypoteesin voimassaollessa olisi saada sellainen havaintotulos kuin saatiin. Jos se ei ole liian epätodennäköistä, katsotaan, että nollahypoteesi on jäänyt kumoamatta eli ettei tämän tutkimuksen tuloksissa ole näyttöä siitä, etteivätkö tutkitut joukot olisi mitatun ominaisuuden suhteen olennaisesti yhdenmukaiset. Jos kuitenkin saatu todennäköisyys on liian pieni, päätellään, että nollahypoteesi ja satunnaisuus eivät riitä selittämään havaittua eroavaisuutta, vaan nollahypoteesi kumoutuu. (Tämä asetelma tietysti yleistyy useammalle kuin kahdelle joukolle ja mutkikkaampiin tilanteisiin, joissa nollahypoteesikin on mutkikkaampi, mutta perusidea hahmottuu jo tässä yksinkertaisessa tapauksessa.) Suunnitteluteorian metodologiassa voi hyödyntää tätä samaa ideaa. Klassisen tilastotieteen mukaanhan sattuman selitysvoima on rajallinen ja havaitun tilanteen liian pieni todennäköisyys johtaa sattuman tukeman nollahypoteesin hylkäämiseen havaintojen selittämisessä; on siis haettava (nollahypoteesin tilalle) sellainen selitys, joka ei ikään kuin "ylirasita" sattumaa eli johda liian epätodennäköisiin havaintotuloksiin. Kun tarkastellaan naturalistisen evoluutiohypoteesin selitysvoimaa, sattuma ja välttämättömyys (säännönmukaisuus) ovat ainoat hyväksyttävät selitystekijät. Tällöin nollahypoteesina voi pitää [[AW:S#naturalistinen selittäminen|naturalististen selitysten]] eli tarkoituksettomien syntyskenaarioiden kokonaisuutta, ja kysymys on siitä, miten epätodennäköistä on päästä tietystä tilanteesta täysin sattumanvaraisesti tiettyyn toiseen tilanteeseen. Satunnaisyltämättömyys-käsitteellä pyrin nimeämään tällaisen "ylipitkän satunnaisaskeleen", siis sellaisen, että sitä ei ole järkevää olettaa tapahtuvan sattumalta, vaan jää vain seuraavat kaksi järkevää vaihtoehtoa: # tilanteen kehitys on sattumanvarainen, eikä kyseistä ilmiötä siksi tapahdu; tai # kyseinen ilmiö tapahtuu, eikä tilanteen kehitys siksi ollutkaan sattumanvarainen. Tällöin kaksois-CCC-argumentin voi ilmaista lyhyesti siten, että '''kaksois-CCC:n vahvuinen kertamuutos (yhdellä kertaa tapahtuva muutos) on satunnaisyltämätön''', siis sellainen, jonka osalta edelläesitetty kahden vaihtoehdon tilanne pätee – ja että tämä asia on selvä sekä matemaattisen päättelyn että empiiristen havaintojen mukaan. (Tarvittaessa tätä "sananselitystä" voi kyllä jatkaakin. Asia pitäisi saada ymmärrettävästi esitetyksi sekä keskustelussa että itse artikkeleissakin.) --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET) === "Ominaismutkikkuus" tms. === Se käsite, jolle '''''ominaismutkikkuus''''' on vastine-ehdotukseni, on Behen käyttöönottama ja viittaa sellaiseen jonkin kokonaisuutena toimivan järjestelmän ominaisuuteen, että sen olennainen toiminta vaatii onnistuakseen kaikki järjestelmän osat, joten yhdenkin osan poistaminen lopettaa koko toiminnan (tai tarkemmin sanoen estää sitä tuottamasta laadullisesti samaa tulosta kuin ehjänä). Siinä mielessä tuo "vähentymätön mutkikkuus" voisi olla mahdollinen vaihtoehto, mutta oma kielikorvani tuo sen yhteydessä esiin kaksitulkintaisuutta: # sellainen, joka ei voi vähentyä (vrt. "lukematon joukko" - jota ei voida "lukea" eli laskea sen kokonaismäärää) # sellainen, joka ei ole vielä vähentynyt (vrt. "lukematon kirja" - jota ei ole vielä luettu). Tällaisen kahtalaisuuden haluaisin keskeisessä termistössä välttää, vaikka onkin totta, ettei tuo lukematon-sanan kaksiselitteisyys yleensä ole esteenä sen sisältävien tekstien oikealle tulkinnalle. "Toisaalta, 'ominaismutkikkuus' sulkee pois sekä vähenemisen että lisääntymisen ei vain nykyhetkestä vaan kautta historian." – En ollut ajatellut sitä ihan noin vahvaksi ilmaisuksi, mutta ei tuo tulkinta nyt ihan pieleenkään asiallisesti ottaen johda: jos vaikka puhutaan Behen tunnetun esimerkkihiirenloukun ominaismutkikkuudesta, niin onhan tosiasia, että tietynmalliseen hiirenloukkuun nyt vain yksinkertaisesti kuuluvat kaikki sen osat, ovat "aina" kuuluneet ja "tulevat aina kuulumaan" – kysymys ei siis ole tällöin siitä, ettei mitään vielä yksinkertaisempaa toimivaa hiirenloukkua voi periaatteessakaan rakentaa, vaan että '''tällainen''' hiirenloukku sisältää ehjänä kaikki nämä osat ja toimii, mutta jos sitä vajentaa, se lakkaa toimimasta eikä niin ollen enää edes ole mikään (toimiva) hiirenloukku. Tämän ilmausehdotukseni takana ei kuitenkaan ole niinkään ajatus minkäänlaisen ajallisen muutoksen poissulkemisesta vaan pikemminkin siitä, että järjestelmä on yksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka mutkikkuus (kaikki osat) ovat sille '''ominaisia''' eli mikään ei ole ylimääräinen koristus tai pelkkä "lisävaruste". Määritelmä siis on se, että minkä hyvänsä yhdenkin osan poistaminen lopettaa koko systeemin keskeisen toiminnallisuuden. Tämä on nimenomaan nyt havaittavan ja kokeiltavissa olevan järjestelmän ominaisuus, menneisyys- tai tulevaisuusspekulaatiot eivät kuulu käsitteen määritelmään. "Jos edelleen halutaan välttää mielleyhtymää vaikeuteen, kelpaisiko 'ominainen monisyisyys'? Tällöin miellän lähtökielen sanan ''complex'' lähemmäs sanaa ''intricate'' kuin ''difficult''. 'Ominainen monitahoisuus' tai jopa 'ominaismonitahoisuus' vaikuttavat jo liian vaikeaselkoisilta, vai kuinka?" – Yhtenä pyrkimyksenäni olisi saada aikaan yksisanaisia (yhdyssana)ilmauksia. Kuten Tom Himanen tuossa yllä totesikin, monesta peräkkäisestä sanasta muodostuvat avaintermit ovat lukijan (ja miksei kirjoittajankin) kannalta todella epätoivottavia. Kaksi ei tosin vielä tietenkään ole yhtä paha kuin kolme. ''Suomen kielen perussanakirja'' (1992) antaa näköjään ''monisyinen''-sanalle seuraavan käsittelyn: "''M. lihas.'' '''''Kuv.''''' monisäikeinen. ''M. persoonallisuus.''" – Kyseinen konkreettinen merkitys ei tässä oikein millään soveltuisi: lihassyitähän on monia rinnakkain, ja kukin niistä osaltaan lisää lihaksen voimaa, mutta mikään ei ole välttämätön sen toiminnalle: jos jokin syy poistetaan, lihas toimii kuten ennenkin, hieman heikompana vain. Evolutionistisesti voisi helpohkostikin ajatella, että nykyinen monisyinen lihas olisi voinut välivaiheitten kautta kehittyä aiemmasta harvasyisestä tai suorastaan yksisyisestä lihaksesta. – Tuo kuvaannollinen merkitys ei ole yhtä ongelmallinen, muttei kovin valaisevakaan: huomio kyllä kiinnittyy osien moneuteen muttei keskinäisvälttämättömyyteen. – "Monitahoinen" ei sekään minusta oikein kuvaa tätä Behen keskeistä ilmaisutarvetta. Myönnän kyllä, ettei mutkikkuus-sanakaan mitenkään välttämättä sisällä ajatusta moniosaisuudesta, mutta ajatuksena olisi, ettei ''ominaismutkikas''-uudissanan rakenteessa kuitenkaan ole mitään, mikä estäisi sitä voimasta merkitä: "sellainen moniosainen, jonka kaikki osat ovat toiminnan kannalta välttämättömiä" – ja tuomasta tätä ideaa mieleen sitten, kun se kerran on opittu. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET) === "Vähimmäismutkikkuus" tms. === Se Dembskin käyttöönottama termi, jolle tarjoan '''''vähimmäismutkikkuus'''''-suomennosta, liittyy puolestaan siihen, miten yksinkertaisesti jokin toiminnallisuus on '''periaatteessa''' toteutettavissa. Tällä kertaa siis ei kysytä, mitä biokemistit ovat löytäneet, vaan mitä he periaatteessa olisivat voineet löytää eli kuinka suurta mutkikkuutta jonkin havaitun toiminnallisuuden toteuttaminen ilmeisesti joka tapauksessa vähintään edellyttää. Tällä kysymyksenasettelulla on merkitystä evolutionististen skenaarioiden uskottavuuskysymyksissä: Jos esim. kahdella saman elävän solun funktiolla on kummallakin riittävän suuri vähimmäismutkikkuus, kumpikaan ei ole voinut itsekseen kehittyä uskottavan satunnaismekanismin kautta eikä näin ollen kumpikaan ole voinut kehittyä niinkään, että se toinen olisi sekä voinut omasta puolestaan valintaetuvetoisesti kehittyä että näin itsekseen kehittyessään tarjonnut koko organismille sellaisia (asteittain vahvistuvia) valintaetuja, joiden turvin tämä vähimmäismutkikkaampikin olisi (jotenkin satunnaisluontoisesti ensinmainitun kehitykseen kytkeytyneenä) voinut pitkäänkin kehittyä jotenkin peesissä, siis lisävalintaetua vielä antamatta tai jopa osan ensinmainitun antamasta valintaedusta viedenkin. Tällöin on käymätön sekin skenaario, että ensin olisi tarkoituksettomasti vähittäiskehittynyt jonkin riittävän vähimmäismutkikkaan funktion nykytoteutusta mutkikkaampi muttei ominaismutkikas toteutus (koska tarvittavia vähittäiskehityspolkuja ei loogisesti voi olla olemassakaan silloin, kun vähimmäismutkikkuuskin on satunnaisyltämättömällä tasolla), joka sittemmin olisi yksinkertaistunut nykyiselleen ja vasta tässä yksinkertaistumisvaiheessaan saanut ominaismutkikkuusominaisuutensa (siis yksinkertaistunut niin pitkälle, ettei enää voinut yksinkertaistua pitemmälle). Koska näiden ajatuskulkujen seuraaminenkin on mutkikasta (vaikeaa), sanon äskeisen asian vielä hieman eri tavalla: Evolutionistit keksivät mielellään juttuja siitä, miten nykyisellä monimutkaisella elämällä on ollut yksinkertaisia esimuotoja. Yksi tämmöisten tarinoiden lajityyppi on sellainen, että ensin syntyy sattumalta jokin yksinkertainen mutta hyödyllinen uusi ominaisuus, joka hyödyllisyyttään leviää populaatiossa. Siihen tulee sitten aina pikku hiljaa sattumalta pikku parannuksia, jotka niinikään leviävät. Kun tämä on toistunut esim. joitain satoja tai tuhansia kertoja, on voinut syntyä kovin monimutkainen systeemi, ja siinä vaiheessa sen yksinkertaistamiseen johtavat uudet satunnaismuutokset voivat ollakin edullisia ja leviävät siksi populaatiossa. Lopulta niitä ei kuitenkaan ehkä voi enää tulla, koska jäljelläoleva systeemi on muodostunut ominaismutkikkaaksi. Tällä tavalla evoluutio siis pystyi tämän tarinan mukaan tarkoituksettomasti tuottamaan ominaismutkikkaan järjestelmän. Koko skenaario kuitenkin edellyttää, että kyseinen järjestelmä ei ole satunnaisyltämättömästi vähimmäismutkikas, sillä siinä tapauksessa evoluution tarvitsema ensimmäinenkin hyödyllinen, tämän järjestelmän funktion heikosti mutta kuitenkin todellisesti tuottava muutos on niin epätodennäköinen, että sitä ei voi järkevästi panna sattuman tiliin – ja uusdarvinistisen mekanismin epäsatunnainen osa eli luonnonvalinta saattoi tulla kyseeseen vasta tämän funktion synnystä seuranneen hyödyn saamisen '''jälkeen''', koska tarkoituksettomat prosessit eivät osaa ennakoida tulevia hyötyjä. Kun vähimmäismutkikkuuden osalta siis naturalistisena selityksenä voisi olla vain sattuma eikä sattuma toisaalta käy satunnaisyltämättömyyden selitykseksi, niin satunnaisyltämättömästi vähimmäismutkikkaiden funktioiden synnylle ei voi olla mitään naturalistista selitystä. M. O. T. Tuo siis on tämäntyyppisten todistusten looginen osa. Niiden empiirinen osa muodostuu puolestaan siitä, miten vähimmäismutkikkuuden satunnaisyltämättömyys mahdollisesti on kussakin tapauksessa riittävän vakuuttavasti perusteltavissa. Tätä ei kuitenkaan voi periaatteessakaan tehdä ilman asianmukaisia käsitteitä, joihin (ja joiden määritelmiin) voi työssä käsitteellisesti tukeutua. Ja, etteivät asiat olisi liian yksinkertaisia, meidän olisi ilmeisesti otettava kantaa siihenkin, onko parempi käyttää näitä (tai mahdollisia parempia, jos sellaisia keksimme) suomenkielisiä termejä tuohon ylläolevaan tapaani, jonka mukaan jokaisella funktiolla/järjestelmällä on aina jokin vähimmäismutkikkuus, mutta olennaiseksi tapauskohtaiseksi kysymykseksi jää, onko se '''satunnaisyllettävä''' (tämä lienee kuvaavampi ilmaus kuin aiemmin esittämäni "satunnaisyltävä") vai satunnaisyltämätön; vaiko niin, että vähimmäismutkikkuus on aina (tässä tapauksessa käyttöönotetun käsitemääritelmän mukaan) satunnaisyltämätön, mutta olennainen tapauskohtainen kysymys on se, onko jokin funktio/järjestelmä vähimmäismutkikas vai eikö ole. Pohdintojen pohjustukseksi vielä ''ISCID''-sivuston määritelmä: "''The irreducible core of any single, irreducibly complex system, is those parts which are indispensable to the basic functioning of the system.''" Näin määriteltäessä siis näköjään: # Vähimmäismutkikkuus on jonkin '''järjestelmän''' (siis ei kaikki mahdolliset toteutukset sallivan "pelkän funktion") ominaisuus. # Vähimmäismutkikkuus on '''vain''' ominaismutkikkaiden järjestelmien ominaisuus. # Vähimmäismutkikkuus on '''kaikkien''' ominaismutkikkaiden järjestelmien ominaisuus. # Vähimmäismutkikkuuden '''ei''' välttämättä '''tarvitse''' olla satunnaisyltämätön. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET) ::[http://www.researchintelligentdesign.org ResearchID.org] sivusto näyttää jälleen olevan toiminnassa. Kenties tuolta löytyy lisämatskua ja vastauksia polttaviin kysymyksiin. --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 27. tammikuuta 2009 kello 11.15 (EET) :::Ensivaikutelma ainakin on mahtava – paljon kiitoksia viitteestä. Mainio asia muuten, että http://www.researchintelligentdesign.org/wiki/Defining_Intelligent_Design sisältää '''sekä''' Fisheriä '''että''' Bayesiä seuraavan metodologisen vaihtoehdon, kuten täälläkin on tarkoitus tehdä. (Tämä kommentti nyt ehkä meni keskusteluohjeiden kannalta hieman marginaaliin, mutta halusin mm. arkistoida tuon lähdeviitteen vastaisen varalle.) --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 27. tammikuuta 2009 kello 13.27 (EET)
Yhteenveto:
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi.
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit