Kasvatus, arvot ja tunteet (kirja)

ApoWikistä
Versio hetkellä 8. kesäkuuta 2017 kello 11.18 – tehnyt Spectator (keskustelu | muokkaukset) (→‎Kirjan sisällysluettelo)

Kirjan sisällysluettelo

ESIPUHE ENSIMMÄISEEN PAINOKSEEN

ESIPUHE TOISEEN PAINOKSEEN


JOHDANTO

Ajatuskoe kidnapatusta neurotieteilijästä

Ajatuskoe alfakentaurilaisista tieteentekijöistä

Järjen ja tunteen vastakkainasettelu

Tunteet tiedon lähteenä

Ihmisen haavoittuvuus

Haavoittuvuuden ilmaisu tunteissa

Arvotajunta

Vapaus ja mahdollisuus

Tunteiden luotettavuus ja itsepetos

Tunnekasvatus

Perinteen merkitys

Kirjan rakenne


1. ARVOTIETOISEN IHMISEN SIVISTYSIHANNE

1.1. Naturalismi vs. arvotietoisen ihmisen sivistysihanne

1.2. Länsimaisen sivistyksen kaksi perustaa

1.3. Tavallisen elämän merkitys

1.4. Syvän minuuden käsite

1.5. Eettisten voimavarojen lähde

1.6. Sisäiset ristiriidat ja heiluriliike

1.7. Luonnon riisuminen myyteistä

1.8. Arvotunteiden tasapaino

1.9. Järjenvastaisuuden kapina

1.10. Paluu epikurolaisuuteen

1.11. Kooste


2. OMATUNTO JA ARVOKASVATUS

2.1. Omatunto ja eettinen tieto

2.1.1. Omantunnon luotettavuus

2.1.2. Eettisen tiedon luotettavuus

2.2. Omatunto ja eettinen tahto

2.3. Omatunto ja tunteet

2.3.1. Syyllisyys

2.3.2. Häpeä

2.3.3. Katumus

2.4. Tunteiden arviointi

2.4.1. Viattomuuden myytti

2.4.2. Tunteiden arviointi ja arvonäkökulma

2.4.3. Vihan tunne ja arvot

2.4.4. Kateus ja merkityksen näkökulma

2.4.5. Kooste

2.5. Omatunto ja moraalinen todellisuus

2.6. Omatunto ja uskonto

2.7. Omantunnon alkuperä ja kehitys

2.7.1. Imago Dei -perinne

2.7.2. Darwinin teoria

2.7.3. Freudin teoria

2.7.4. Paul Réen teoria

2.7.5. Nietzschen teoria

2.7.6. Naturalismi vastaan imago Dei

2.8. Omantunnon kasvattaminen

2.9. Kooste


3. KÄRSIMYS, ARVOT JA TUNTEET

3.1. Mielihyvän ja kärsimyksen tasot

3.2. Kärsimys stoalaisuudessa

3.3. Spinoza, Šestov ja Kierkegaard

3.4. Kärsimys buddhalaisuudessa

3.5. Järkiperäinen onnen tavoittelu

3.6. Sankarillinen asenne

3.7. Kristinuskon näkemys

3.8. Kasvatus kärsimyksen kohtaamiseen


4. TUNTEET JA OPPIMINEN

4.1. Tiedollinen aktivoituminen

4.1.1. Tunteiden merkitys oppimisessa

4.1.2. Älylliset hyveet ja tunteet

4.1.3. Normaalit ja epänormaalit tunteet

4.2. Totuuden rakkaus vai yhteenkuuluvuuden tunne?

4.3. Tiede ja arvot

4.4. Tiede, maailmankatsomus ja uskonto

4.4.1. Mitä meidän on uskottava voidaksemme tietää?

4.4.2. Mistä lähtökohdasta voimme oikeuttaa uskon siihen, mikä tekee tiedon mahdolliseksi?

4.4.3. Välitön intuitio kaikkeuden luonteesta

4.4.4. Sovellus koulumaailmaan

4.5. Tiede ja totuus

4.6. Kooste


5. ELÄMÄN TARKOITUS, TUNTEET JA MYYTIT

5.1. Henkiset tunteet

5.1.1. Elämän tarkoitus ja tiedostamaton epätoivo

5.1.2. Pyhyyden tunteiden arviointi

5.2. Toiveajattelu ja kulttuuriset illuusiot

5.3. Kulttuuriset myytit

5.4. Mielikuvayhteiskunta ja pyhyyden kokemukset

5.4.1. Tehokkuusajattelun pyhyys

5.4.2. Seksuaalisuus ja pyhyyden tunteet

5.5. Freudin teoria

5.5.1. Freud ja naturalistinen tieteenihanne

5.5.2. Naturalismin kritiikki

5.5.3. Freud ja romantiikan perinne

5.5.4. Oidipuskompleksi

5.6. Margaret Meadin antropologinen myytti

5.7. Kooste

6. TUNTEIDEN KEHITYS JA ARVIOINTI

6.1. Lapsuus antiikissa ja kristinuskossa

6.1.1. Lapsuus antiikissa

6.1.2 Kristinuskon suhtautuminen lapsiin ja lapsuuteen

6.1.3. Lapsen asema ja kulttuurin kehitys

6.2. Lapsi on arvotietoinen olento

6.3. Pysyvän kiintymyssuhteen merkitys

6.3.1. Perheen merkitys

6.3.2. Ehdollinen vai ehdoton rakkaus

6.3.3. Rakkaus ja elämänilo

6.4. Välitön tunnesuhde

6.5. Tunteiden tunnistaminen ja itseen kohdistuva tunneäly

6.6. Muihin ihmisiin kohdistuva tunneäly

6.6.1. Myötätunnosta ystävyyteen ja rakkauteen

6.6.2. Läheiset ihmissuhteet ja moraalinen eheytyminen


7. MITÄ OVAT TUNTEET?

7.1. Tunneteorioiden perusvaihtoehtoja

7.1.1. Tunne ja tuntemus

7.1.2. Tunne ja käyttäytyminen

7.1.3. Tunne ja tahto

7.1.4. Tunne ja kognitio

7.1.5. Yhdistelmäteoriat

7.2. Arvorealistinen näkemys tunne-elämän tasoista


8. LOPUKSI


KIRJALLISUUS