Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Kasvatus, arvot ja tunteet (kirja)
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Sivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Historia
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
== Ote kirjan johdannosta == Arvojen ja tunteiden ymmärtämisen näkökulmasta voidaan länsimaisessa kulttuurissa erottaa ainakin kolme valtatraditiota: [[naturalismi]], antiikin hyve-eettinen perinne ja kristinusko. Johdantoluvussa tarkoitukseni on verrata näiden kolmen tradition käsityksiä arvojen ja tunteiden asemasta ihmiselämässä. Kiteytän väitteeni kolmen yksinkertaistetun teesin muotoon: (1) Viime vuosisatoina kulttuurissa on päässyt vallalle näkemys, jonka mukaan olemassaololla ei ole perimmältään mitään tarkoitusta tai päämäärää vaan kaikki on seurausta ohjaamattomien luonnollisten prosessien vaikutuksesta. Kutsun tätä näkemystä naturalismiksi, koska sen mukaan luonto (natura) on selitys omalle olemassaololleen eikä tarvitse mitään itsensä ulkopuolella olevaa päämäärää, tarkoitusta tai arvoa. Pyrin osoittamaan, että naturalismin pelkistävä todellisuusnäkemys vie pohjan elämän tarkoitukselta ja arvojen yleispätevyydeltä ja samalla inhimillisen tunne-elämän keskeisiltä ulottuvuuksilta. Naturalistinen lähestymistapa ei pysty tekemään oikeutta tunteiden koko rikkaudelle, koska se on kadottanut näkemyksen tunteiden arvoperustasta. (2) [[Sokrates|Sokrateen]], [[Platon|Platonin]] ja [[Aristoteles|Aristoteleen]] sekä stoalaisuuden varaan rakentuva hyve-eettinen perinne opettaa ihmisen tulevan onnelliseksi elämällä hyveellistä elämää. Siksi tätä lähestymistapaa kutsutaan myös eudaimonismiksi (eudaimon = onnellisuus). Tämä lähestymistapa tekee oikeutta tunteiden tiedolliselle luonteelle ja arvojen yleispätevyydelle. Se ei kuitenkaan pysty tekemään oikeutta ihmisen haavoittuvuudelle, koska se kiinnittää kaiken huomion ihmisen hyveellisyyden kehitykseen ja pitää aineellisia elinehtoja toisarvoisina. (3) Kristinusko tuo korostetusti esille tunteiden arvopohjan opissaan, jonka mukaan ihminen on [[Jumala|Jumalan]] kuvaksi luotu olento, jonka tulisi tunne-elämässään heijastaa Jumalan täydellisen hyviä tunteita. Sen lisäksi kristinusko tuo esille ihmisen haavoittuvuuteen liittyvien tunteiden merkityksen erityisesti [[Jeesus|Kristuksen]] kärsimyshistoriassa. Kristillinen näkemys arvojen ja tunteiden asemasta ihmiselämässä saa keskeisen ilmauksensa kristillisessä opissa inkarnaatiosta: Jumala on ilmoittanut itsensä tulemalla ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa, joka sovitti ihmisen synnin kärsimyksellään ja kuolemallaan.
Yhteenveto:
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi.
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit