Muokataan sivua Kari Enqvist
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 61: | Rivi 61: | ||
Enqvist pyrkii siis suojaamaan oman uskonnottomuutensa kritiikiltä kahdella erillisellä mutta toisiinsa liittyvällä siirrolla. Ensinnäkin hän siirtää oman vakaumuksensa määritelmien ja luokitusten ulkopuolelle: se ei ole sen enempää ateismia kuin agnostismiakaan. Suojattuaan itsensä epämääräisen uskonnottomuuden verhon taakse, hän sieltä käsin voi näennäisen neutraalisti suorittaa toisen siirtonsa. Hän siirtää älyllisesti kumoutuneeseen positivistiseen ajatteluun nojaten jumaluskon tiedon alueen ulkopuolelle erityiselle uskonnollisen uskon alueelle, joka on vailla tiedollista merkitystä. Myös tämä toinen siirto on Ayerin sanoja lainaten dogmaattinen, vailla älyllisiä perusteita oleva siirto. Positivisteja seuraten hän pyrkii karkottamaan jumaluskon pois paikaltaan tieteellisen tiedon ja luonnon selittämisen lähtökohtana vetoamalla näennäisesti havaintoihin, vaikka hän itse asiassa nojautuu uuteen kokonaisvaltaiseen uskonvakaumukseen havaintojen luonteesta ja niiden paikasta ihmisen tietojärjestelmässä. | Enqvist pyrkii siis suojaamaan oman uskonnottomuutensa kritiikiltä kahdella erillisellä mutta toisiinsa liittyvällä siirrolla. Ensinnäkin hän siirtää oman vakaumuksensa määritelmien ja luokitusten ulkopuolelle: se ei ole sen enempää ateismia kuin agnostismiakaan. Suojattuaan itsensä epämääräisen uskonnottomuuden verhon taakse, hän sieltä käsin voi näennäisen neutraalisti suorittaa toisen siirtonsa. Hän siirtää älyllisesti kumoutuneeseen positivistiseen ajatteluun nojaten jumaluskon tiedon alueen ulkopuolelle erityiselle uskonnollisen uskon alueelle, joka on vailla tiedollista merkitystä. Myös tämä toinen siirto on Ayerin sanoja lainaten dogmaattinen, vailla älyllisiä perusteita oleva siirto. Positivisteja seuraten hän pyrkii karkottamaan jumaluskon pois paikaltaan tieteellisen tiedon ja luonnon selittämisen lähtökohtana vetoamalla näennäisesti havaintoihin, vaikka hän itse asiassa nojautuu uuteen kokonaisvaltaiseen uskonvakaumukseen havaintojen luonteesta ja niiden paikasta ihmisen tietojärjestelmässä. | ||
=== Fysikalismi === | === Fysikalismi === | ||
Rivi 84: | Rivi 82: | ||
{{Lainaus|on helppo ymmärtää toive, että pelkkä atomien liike ei riitä selittämään olemassaoloamme, tajuntaamme tai kokemuspiirimme huikeaa mosaiikkia – – tietoisuutemme tuntuu niin selkeästi olevan jotakin muuta kuin hiukkasia tai molekyylejä.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla<REF>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 16, 25 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</REF>}} | {{Lainaus|on helppo ymmärtää toive, että pelkkä atomien liike ei riitä selittämään olemassaoloamme, tajuntaamme tai kokemuspiirimme huikeaa mosaiikkia – – tietoisuutemme tuntuu niin selkeästi olevan jotakin muuta kuin hiukkasia tai molekyylejä.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla<REF>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 16, 25 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</REF>}} | ||
Enqvist myöntää, ettei hän pysty todistamaan fysikalistista oletustaan tieteellisesti, koska on olemassa valtava määrä ilmiöitä, joita ei ole onnistuttu selittämään pelkän fysiikan pohjalta. | Enqvist myöntää, ettei hän pysty todistamaan fysikalistista oletustaan tieteellisesti, koska on olemassa valtava määrä ilmiöitä, joita ei ole onnistuttu selittämään pelkän fysiikan pohjalta. | ||
Tärkeitä esimerkkejä fysikalismille ongelmallisista tosiasioista ovat tietoisuus, vapaa tahto, järjellisyys, minuus, itseisarvo, ehdottomat ihmisoikeudet, ihmisarvo ja elämän tarkoitus. Nämä piirteet ovat itsepäisesti vastustaneet yrityksiä pelkistää ne fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksiin. Ne selittyvät kuitenkin raamatullisen jumaluskon pohjalta. Niinpä ne tarjoavat tukea raamatulliselle jumaluskolle ja ne muodostavat todistusaineistoa naturalismia vastaan.(Moreland 2009) | Tärkeitä esimerkkejä fysikalismille ongelmallisista tosiasioista ovat tietoisuus, vapaa tahto, järjellisyys, minuus, itseisarvo, ehdottomat ihmisoikeudet, ihmisarvo ja elämän tarkoitus. Nämä piirteet ovat itsepäisesti vastustaneet yrityksiä pelkistää ne fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksiin. Ne selittyvät kuitenkin raamatullisen jumaluskon pohjalta. Niinpä ne tarjoavat tukea raamatulliselle jumaluskolle ja ne muodostavat todistusaineistoa naturalismia vastaan. (Moreland 2009) | ||
Ymmärtääksemme, miksi kyseiset tosiasiat ovat ongelmallisia fysikalismille, on hyvä suhteuttaa niitä joihinkin naturalistisen maailmankatsomuksen keskeisiin piirteisiin. Naturalismissa on kolme osaa: (1) Naturalistisen tietoteorian ytimessä on tieteisusko, jonka mukaan maailman kuvaamisessa ja selittämisessä [luonnon]tiede on olevaisen lopullinen mitta, sen mitä on, että se on, ja sen mitä ei ole, että se ei ole. (Sellars 1963: 173) (2) Koko olevaisen synty ja kehitys kerrotaan sellaisen suuren kertomuksen muodossa, joka perustuu luonnontieteellisesti kuvattavien syiden ja seurausten ketjuun. Keskeisessä asemassa ovat atomiteoria ja evoluutiobiologia, joiden avulla ilmiöiden synty pyritään selittämään lähtien liikkeelle kaikkein yksinkertaisimmista fysikaalisista hiukkasista. Naturalistinen kuvaus olevaisen synnystä hyväksyy ainoastaan kausaalisia syitä. (3) Naturalistinen todellisuuskäsitys hyväksyy ainoastaan sellaisten tekijöiden olemassaolon, jotka ovat riittävän samankaltaisia täydelliseen fysiikan teoriaan kuuluvien tekijöiden kanssa ja jotka voidaan selittää osana syiden ja seurausten välttämätöntä ketjua. | Ymmärtääksemme, miksi kyseiset tosiasiat ovat ongelmallisia fysikalismille, on hyvä suhteuttaa niitä joihinkin naturalistisen maailmankatsomuksen keskeisiin piirteisiin. Naturalismissa on kolme osaa: (1) Naturalistisen tietoteorian ytimessä on tieteisusko, jonka mukaan maailman kuvaamisessa ja selittämisessä [luonnon]tiede on olevaisen lopullinen mitta, sen mitä on, että se on, ja sen mitä ei ole, että se ei ole. (Sellars 1963: 173) (2) Koko olevaisen synty ja kehitys kerrotaan sellaisen suuren kertomuksen muodossa, joka perustuu luonnontieteellisesti kuvattavien syiden ja seurausten ketjuun. Keskeisessä asemassa ovat atomiteoria ja evoluutiobiologia, joiden avulla ilmiöiden synty pyritään selittämään lähtien liikkeelle kaikkein yksinkertaisimmista fysikaalisista hiukkasista. Naturalistinen kuvaus olevaisen synnystä hyväksyy ainoastaan kausaalisia syitä. (3) Naturalistinen todellisuuskäsitys hyväksyy ainoastaan sellaisten tekijöiden olemassaolon, jotka ovat riittävän samankaltaisia täydelliseen fysiikan teoriaan kuuluvien tekijöiden kanssa ja jotka voidaan selittää osana syiden ja seurausten välttämätöntä ketjua. | ||
Rivi 104: | Rivi 102: | ||
Enqvist antaa vaikutelman, että hänen materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Tampereen yliopiston filosofian professori Leila Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen: | Enqvist antaa vaikutelman, että hänen materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Tampereen yliopiston filosofian professori Leila Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen: | ||
{{Lainaus|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|(Haaparanta & Koskinen 2009: 254–255)<REF name="HaapKosk"/>}} | {{Lainaus|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|(Haaparanta & Koskinen 2009: 254–255)<REF name="HaapKosk"></REF>}} | ||
Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle. | Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle. | ||
Rivi 124: | Rivi 122: | ||
Kirjailija Enqvist on julkisesti luonnehtinut teoksiaan seuraavasti: | Kirjailija Enqvist on julkisesti luonnehtinut teoksiaan seuraavasti: | ||
{{Quotation|Kirjani ovat tiedevalistusta ja maailmankuvan rakentamista. – – Kyllä ne ovat varmasti vähän provosoivia, tarkoituksellisestikin. Täytyy muistaa, että niitä ei ole kirjoitettu filosofeille tai tutkijoille. Tarkoituksena on saavuttaa – – yleisöni – –. Silloin täytyy kärjistää ja pelkistää.}} | {{Quotation|Kirjani ovat tiedevalistusta ja maailmankuvan rakentamista. – – Kyllä ne ovat varmasti vähän provosoivia, tarkoituksellisestikin. Täytyy muistaa, että niitä ei ole kirjoitettu filosofeille tai tutkijoille. Tarkoituksena on saavuttaa – – yleisöni – –. Silloin täytyy kärjistää ja pelkistää.}} | ||
Kärjistykset ovat Enqvistin mielestä ''"[p]arempia kuin epämääräiseltä vaikuttava käsiteanalyysi"''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [ | Kärjistykset ovat Enqvistin mielestä ''"[p]arempia kuin epämääräiseltä vaikuttava käsiteanalyysi"''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta] | Julkaisu = HS | Ajankohta = 24.12.2009 | Numero = | Sivut = C1 | Tunniste = | Viitattu = 6.3.2010}}</ref> | ||
Kun tämän yhdistää Enqvistin esiintymiseen kirjoissaan, avautuu mielenkiintoinen näköala. Näin Enqvist: | Kun tämän yhdistää Enqvistin esiintymiseen kirjoissaan, avautuu mielenkiintoinen näköala. Näin Enqvist: | ||
{{Quotation|Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys. – – Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti<ref>Sitaatit ovat Enqvistin ''Olemisen porteilla'' -kirjasta; ne on otettu HS:n ''[ | {{Quotation|Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys. – – Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti<ref>Sitaatit ovat Enqvistin ''Olemisen porteilla'' -kirjasta; ne on otettu HS:n ''[http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta]'' -artikkeliin esimerkkeinä ko. teoksen sisällöstä.</ref>.}} | ||
Enqvist näyttäisi haluavan antaa "maallikoille" vaikutelman, että hän jakaa näille jotain arvokasta tietoa, vaikka itse hyvin tietääkin, että kyse on pikemminkin retorisesta kärjistelystä, joka ei toimisi asiantuntijatason viestinnässä. | Enqvist näyttäisi haluavan antaa "maallikoille" vaikutelman, että hän jakaa näille jotain arvokasta tietoa, vaikka itse hyvin tietääkin, että kyse on pikemminkin retorisesta kärjistelystä, joka ei toimisi asiantuntijatason viestinnässä. | ||
Rivi 155: | Rivi 153: | ||
Edellä analysoituun retoriikkaan näköjään täysin kritiikittömästi suostuttuaan Helsingin Sanomien "kirja-arvostelija" siis lisäsi omana panoksenaan vielä sen, että Enqvistin lukeminen "lohduttomuuttaan lohduttaa". Mistä mahtanee olla kysymys? Sitä voi vähintäänkin [http://touchstonemag.com/archives/article.php?id=21-05-020-f arvailla]. | Edellä analysoituun retoriikkaan näköjään täysin kritiikittömästi suostuttuaan Helsingin Sanomien "kirja-arvostelija" siis lisäsi omana panoksenaan vielä sen, että Enqvistin lukeminen "lohduttomuuttaan lohduttaa". Mistä mahtanee olla kysymys? Sitä voi vähintäänkin [http://touchstonemag.com/archives/article.php?id=21-05-020-f arvailla]. | ||
== Viitteet == | == Viitteet == |