https://apowiki.fi/index.php?title=Indoktrinaation_valtakriteeri&feed=atom&action=historyIndoktrinaation valtakriteeri - Muutoshistoria2024-03-28T19:48:14ZTämän sivun muutoshistoriaMediaWiki 1.39.6https://apowiki.fi/index.php?title=Indoktrinaation_valtakriteeri&diff=12744&oldid=prevSamuli Koivisto: +luokka2021-04-04T07:21:25Z<p>+luokka</p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 4. huhtikuuta 2021 kello 09.21</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l484">Rivi 484:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 484:</td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{indoktrinaatio}}</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{indoktrinaatio}}</div></td></tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Luokka:Kasvatusfilosofia]]</ins></div></td></tr>
</table>Samuli Koivistohttps://apowiki.fi/index.php?title=Indoktrinaation_valtakriteeri&diff=12333&oldid=prevSpectator: /* Kooste */2017-09-10T13:09:58Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Kooste</span></span></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 10. syyskuuta 2017 kello 15.09</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l482">Rivi 482:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 482:</td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{viestipohja| <!-- kuva = [[Kuva:Opetuksenteoria.jpg|30px]]</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{viestipohja| <!-- kuva = [[Kuva:Opetuksenteoria.jpg|30px]]</div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>| -->sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa'' sisältöä tekijän luvalla.}}</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>| -->sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa'' sisältöä tekijän luvalla.}}</div></td></tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">{{indoktrinaatio}}</ins></div></td></tr>
</table>Spectatorhttps://apowiki.fi/index.php?title=Indoktrinaation_valtakriteeri&diff=12324&oldid=prevSpectator: /* Kooste */2017-09-09T14:41:14Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Kooste</span></span></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 9. syyskuuta 2017 kello 16.41</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l481">Rivi 481:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 481:</td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{viestipohja| <!-- kuva = [[Kuva:Opetuksenteoria.jpg|30px]]</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{viestipohja| <!-- kuva = [[Kuva:Opetuksenteoria.jpg|30px]]</div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>| -->sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa''</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>| -->sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa'' <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">sisältöä tekijän luvalla.}}</ins></div></td></tr>
</table>Spectatorhttps://apowiki.fi/index.php?title=Indoktrinaation_valtakriteeri&diff=12323&oldid=prevSpectator: /* Kooste */2017-09-09T14:39:47Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Kooste</span></span></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 9. syyskuuta 2017 kello 16.39</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l479">Rivi 479:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 479:</td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Indoktrinaation tunnistaminen helpottuu, jos pystytään erottamaan manipuloivat ja ei-manipuloivat ihmissuhteet toisistaan, mikä puolestaan edellyttää objektiivisten merkitysnäkökenttien tarjoamia kriteereitä. Lapsen altistaa indoktrinaatiolle, jos hänen tärkeät läheisensä eivät sitoudu dialogiseen, itseisarvolliseen suhteeseen hänen kanssaan niin että hän voi rakentaa itselleen omanarvontuntoisen, eheän identiteetin. Voimakas tunneilmaisu luokkahuonetilanteissa tekee oppilaat alttiimmaksi manipulaatiolle, koska se saattaa opettajan kosketuksiin oppilaan tunteisiin. Tämä ei välttämättä merkitse sitä, etteikö tunneilmaisua olisi suosittava, mutta siihen liittyvät vaarat on tuotava kriittiseen pohdintaan. Manipulaation mahdollisuutta vähentää tietorakenteiden, perustelujen ja järkisyiden korostaminen tavalla, joka edistää oppilaan edellytyksiä itsenäisesti arvioida hänelle opetettavien käsitysten pätevyyttä ja häneen vaikuttamisen ulottuvuuksia ja keinoja. Indoktrinoiva, manipuloiva vallankäyttö pystyy kätkeytymään ja siksi menestymään kulttuurisessa tilanteessa, josta puuttuvat kriteerit ja arviointiperusteet, joilla sitä voidaan arvioida ja josta käsin sitä voidaan kritisoida. Arvosubjektivistisessa teoriataustassa kukoistava minän pirstaleisuuden korostaminen pyrkii kumoamaan perustavan eettisen ihanteen ihmisen autonomiasta ja eheydestä, joka tarjoaisi perustan manipulaation vastaiselle tietoisuudelle. Näin nämä arvosubjektivistiset teoreetikot luovat itse asiassa edellytyksiä tehokkaalle kulttuuriselle indoktrinaatiolle.</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Indoktrinaation tunnistaminen helpottuu, jos pystytään erottamaan manipuloivat ja ei-manipuloivat ihmissuhteet toisistaan, mikä puolestaan edellyttää objektiivisten merkitysnäkökenttien tarjoamia kriteereitä. Lapsen altistaa indoktrinaatiolle, jos hänen tärkeät läheisensä eivät sitoudu dialogiseen, itseisarvolliseen suhteeseen hänen kanssaan niin että hän voi rakentaa itselleen omanarvontuntoisen, eheän identiteetin. Voimakas tunneilmaisu luokkahuonetilanteissa tekee oppilaat alttiimmaksi manipulaatiolle, koska se saattaa opettajan kosketuksiin oppilaan tunteisiin. Tämä ei välttämättä merkitse sitä, etteikö tunneilmaisua olisi suosittava, mutta siihen liittyvät vaarat on tuotava kriittiseen pohdintaan. Manipulaation mahdollisuutta vähentää tietorakenteiden, perustelujen ja järkisyiden korostaminen tavalla, joka edistää oppilaan edellytyksiä itsenäisesti arvioida hänelle opetettavien käsitysten pätevyyttä ja häneen vaikuttamisen ulottuvuuksia ja keinoja. Indoktrinoiva, manipuloiva vallankäyttö pystyy kätkeytymään ja siksi menestymään kulttuurisessa tilanteessa, josta puuttuvat kriteerit ja arviointiperusteet, joilla sitä voidaan arvioida ja josta käsin sitä voidaan kritisoida. Arvosubjektivistisessa teoriataustassa kukoistava minän pirstaleisuuden korostaminen pyrkii kumoamaan perustavan eettisen ihanteen ihmisen autonomiasta ja eheydestä, joka tarjoaisi perustan manipulaation vastaiselle tietoisuudelle. Näin nämä arvosubjektivistiset teoreetikot luovat itse asiassa edellytyksiä tehokkaalle kulttuuriselle indoktrinaatiolle.</div></td></tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">{{viestipohja| <!-- kuva = [[Kuva:Opetuksenteoria.jpg|30px]]</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-side-deleted"></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">| -->sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa''</ins></div></td></tr>
</table>Spectatorhttps://apowiki.fi/index.php?title=Indoktrinaation_valtakriteeri&diff=12322&oldid=prevSpectator: /* Mill: autonomia on yksilöllisyyttä */2017-09-09T14:38:05Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Mill: autonomia on yksilöllisyyttä</span></span></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 9. syyskuuta 2017 kello 16.38</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l281">Rivi 281:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 281:</td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Yleisellä mielipiteellä ja yhteisön mukauttavalla paineella on taipumus muokata yksilöstä epäitsenäinen ja muiden ohjailtava. Jos inhimillistä potentiaalia ei kehitetä, sillä on taipumus surkastua ja tehdä ihmisestä kykenemättömän "lujiin toiveisiin tai luonnolliseen mielihyvään" tai edes tunteisiin, joita hän voisi sanoa omikseen. Ihmisen luonteesta tulee "kutistunut" ja "surkastunut", hänen taipumuksensa heikkenevät (Mill 1982: 66-67). Tällainen ihminen ei pysty toimimaan itsenäisesti, vaan mukautuu yleisesti hyväksyttyyn tapaan ymmärtää ja tehdä asioita. </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Yleisellä mielipiteellä ja yhteisön mukauttavalla paineella on taipumus muokata yksilöstä epäitsenäinen ja muiden ohjailtava. Jos inhimillistä potentiaalia ei kehitetä, sillä on taipumus surkastua ja tehdä ihmisestä kykenemättömän "lujiin toiveisiin tai luonnolliseen mielihyvään" tai edes tunteisiin, joita hän voisi sanoa omikseen. Ihmisen luonteesta tulee "kutistunut" ja "surkastunut", hänen taipumuksensa heikkenevät (Mill 1982: 66-67). Tällainen ihminen ei pysty toimimaan itsenäisesti, vaan mukautuu yleisesti hyväksyttyyn tapaan ymmärtää ja tehdä asioita. </div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr>
<tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;"> </del>=== Kooste ===</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Kooste ===</div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Sikäli kuin Kantin, Humen ja Millin autonomiakäsitykset asetetaan kasvatustavoitteiksi, ne johtavat jonkin verran erilaisiin painotuksiin. Kantilainen autonomian käsitys korostaa järjellisten valmiuksien kehittämistä. Kun kasvatus kehittää ihmistä järkiperäisenä olentona, se samalla edistää hänen kehitystään moraalisesti autonomiseksi olennoksi. Koska järjellisyys vaatii johdonmukaisuutta, se edellyttää moraalisten periaatteiden universaalistamista. Niinpä autonomisen ihmisen on kohdeltava muita samalla tavalla kuin hän odottaa muiden kohtelevan itseään. Kantilainen autonomia ei merkitse välinpitämättömyyttä muita kohtaan, vaan vaatii kaikkien tasapuolista huomioon ottamista.</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Sikäli kuin Kantin, Humen ja Millin autonomiakäsitykset asetetaan kasvatustavoitteiksi, ne johtavat jonkin verran erilaisiin painotuksiin. Kantilainen autonomian käsitys korostaa järjellisten valmiuksien kehittämistä. Kun kasvatus kehittää ihmistä järkiperäisenä olentona, se samalla edistää hänen kehitystään moraalisesti autonomiseksi olennoksi. Koska järjellisyys vaatii johdonmukaisuutta, se edellyttää moraalisten periaatteiden universaalistamista. Niinpä autonomisen ihmisen on kohdeltava muita samalla tavalla kuin hän odottaa muiden kohtelevan itseään. Kantilainen autonomia ei merkitse välinpitämättömyyttä muita kohtaan, vaan vaatii kaikkien tasapuolista huomioon ottamista.</div></td></tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l289">Rivi 289:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 289:</td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>John Stuart Millin käsitys korostaa kasvatusta yksilöllisyyteen, yksilön tietoisuuteen omasta identiteetistään, joka ei sulaudu mihinkään ryhmäidentiteettiin. Tämä merkitsee vahvaa tunne- ja tahtoelämää sekä kehittynyttä omaperäistä älykkyyttä. Ihmisen autonomian edellytyksenä on Millin mukaan aktiivinen halu löytää totuus. Ihminen, joka toimii epätosien uskomusten pohjalta, ei itse asiassa hallitse elämäänsä. Toiminnan pohjana olevat epätodet uskomukset ohjaavat häntä toimimaan omien tavoitteidensa kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Siksi autonomian edellytyksenä on valmius järkiperäisesti vertailla kilpailevia näkemyksiä. Täysi autonomia ei ole mahdollista tiedoiltaan ja ajattelukyvyltään rajallisille olennoille. (Lindley 1986: 51.) </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>John Stuart Millin käsitys korostaa kasvatusta yksilöllisyyteen, yksilön tietoisuuteen omasta identiteetistään, joka ei sulaudu mihinkään ryhmäidentiteettiin. Tämä merkitsee vahvaa tunne- ja tahtoelämää sekä kehittynyttä omaperäistä älykkyyttä. Ihmisen autonomian edellytyksenä on Millin mukaan aktiivinen halu löytää totuus. Ihminen, joka toimii epätosien uskomusten pohjalta, ei itse asiassa hallitse elämäänsä. Toiminnan pohjana olevat epätodet uskomukset ohjaavat häntä toimimaan omien tavoitteidensa kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Siksi autonomian edellytyksenä on valmius järkiperäisesti vertailla kilpailevia näkemyksiä. Täysi autonomia ei ole mahdollista tiedoiltaan ja ajattelukyvyltään rajallisille olennoille. (Lindley 1986: 51.) </div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Yhteistä näille kolmelle autonomian käsitykselle on ajatus itsehallinnasta, vaikka itsehallinnan idea ymmärretäänkin niissä hiukan eri tavoilla. Vaikka ihmisen autonomia ei voikaan olla täydellistä, ihminen voi kuitenkin hallita elämäänsä sen sijaan että antaisi muiden ohjailla itseään. Tällainen itsehallinnan ajatus on ollut keskeinen autonomian määrittelyssä. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;"> </del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Yhteistä näille kolmelle autonomian käsitykselle on ajatus itsehallinnasta, vaikka itsehallinnan idea ymmärretäänkin niissä hiukan eri tavoilla. Vaikka ihmisen autonomia ei voikaan olla täydellistä, ihminen voi kuitenkin hallita elämäänsä sen sijaan että antaisi muiden ohjailla itseään. Tällainen itsehallinnan ajatus on ollut keskeinen autonomian määrittelyssä.</div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Autonomia itsehallintana ===</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>=== Autonomia itsehallintana ===</div></td></tr>
</table>Spectatorhttps://apowiki.fi/index.php?title=Indoktrinaation_valtakriteeri&diff=12321&oldid=prevSpectator: /* Autonomian ihanne */2017-09-09T14:37:24Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Autonomian ihanne</span></span></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 9. syyskuuta 2017 kello 16.37</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l229">Rivi 229:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 229:</td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>McLaughlin (1984: 78) ehdottaa, että indoktrinaatio "merkitsee yritystä rajoittaa merkittävästi lapsen lopullista kykyä toimia autonomisesti". Hare (1964:48-9) pitää indoktrinaation tunnusmerkkinä pyrkimystä estää lasten itsenäisen ajattelun kehittymistä.</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>McLaughlin (1984: 78) ehdottaa, että indoktrinaatio "merkitsee yritystä rajoittaa merkittävästi lapsen lopullista kykyä toimia autonomisesti". Hare (1964:48-9) pitää indoktrinaation tunnusmerkkinä pyrkimystä estää lasten itsenäisen ajattelun kehittymistä.</div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Indoktrinaatio alkaa vasta kun lapsia estetään kehittämästä itsenäistä moraalista ajattelua. Jos pyrimme vaikuttamaan heihin niin, että samalla sanomme itsellemme koko ajan: "Ehkä he lopulta päätyvät pitämään parhaana elämäntapana jotain aivan muuta kuin sitä, mitä minä heille opetan. Heillä on täysi oikeus omaan käsitykseensä", silloin meitä ei voi syyttää indoktrinaatiosta. Ansaitsemme indoktrinoijan nimen ainoastaan jos sanomme: "Pyrin tekemään tästä lapsesta hyvän kommunistin tai katolilaisen tai pyrin opettamaan hänelle amerikkalaisen elämäntavan niin menestyksekkäästi, ettei hän koskaan edes pysty kysymään, pitäisikö näin toimia ja miksi." (Hare 1964: 52.)</div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Indoktrinaatio alkaa vasta kun lapsia estetään kehittämästä itsenäistä moraalista ajattelua. Jos pyrimme vaikuttamaan heihin niin, että samalla sanomme itsellemme koko ajan: "Ehkä he lopulta päätyvät pitämään parhaana elämäntapana jotain aivan muuta kuin sitä, mitä minä heille opetan. Heillä on täysi oikeus omaan käsitykseensä", silloin meitä ei voi syyttää indoktrinaatiosta. Ansaitsemme indoktrinoijan nimen ainoastaan jos sanomme: "Pyrin tekemään tästä lapsesta hyvän kommunistin tai katolilaisen tai pyrin opettamaan hänelle amerikkalaisen elämäntavan niin menestyksekkäästi, ettei hän koskaan edes pysty kysymään, pitäisikö näin toimia ja miksi." (Hare 1964: 52.) Kasvattaja edistää lasten itsenäistymistä ja älyllistä kehitystä, kun taas indoktrinoija pyrkii pitämään lapset pysyvästi epäitsenäisinä. </div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;"> </del>Kasvattaja edistää lasten itsenäistymistä ja älyllistä kehitystä, kun taas indoktrinoija pyrkii pitämään lapset pysyvästi epäitsenäisinä. </div></td><td colspan="2" class="diff-side-added"></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Autonomian käsitteellä on hyvin keskeinen asema humanistisessa kasvatusihanteessa. Käsitteen merkitys ei kuitenkaan ole selkeä tai yksiselitteinen, vaan sitä käytetään monissa merkityksissä. Autonomia ei liity mihinkään erityiseen tiedon alueeseen, eikä sitä voida samastaa mihinkään käytännölliseen taitoon tai asenteeseen. Se on ennemminkin olemisen ja tekemisen laatu, joka läpäisee kaikki teot, asenteet, tietämisen ja taidot (Kleinig 1982: 70). Käsitteen perusmerkitykseen näyttäisi kuuluvan, että autonominen ihminen on itseohjautuva ja omatoiminen ja että hän pystyy tekemään itsenäisiä ja omaehtoisia päätöksiä. Isaiah Berlin on määritellyt autonomian käsitteen myönteiseksi vapaudeksi:</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Autonomian käsitteellä on hyvin keskeinen asema humanistisessa kasvatusihanteessa. Käsitteen merkitys ei kuitenkaan ole selkeä tai yksiselitteinen, vaan sitä käytetään monissa merkityksissä. Autonomia ei liity mihinkään erityiseen tiedon alueeseen, eikä sitä voida samastaa mihinkään käytännölliseen taitoon tai asenteeseen. Se on ennemminkin olemisen ja tekemisen laatu, joka läpäisee kaikki teot, asenteet, tietämisen ja taidot (Kleinig 1982: 70). Käsitteen perusmerkitykseen näyttäisi kuuluvan, että autonominen ihminen on itseohjautuva ja omatoiminen ja että hän pystyy tekemään itsenäisiä ja omaehtoisia päätöksiä. Isaiah Berlin on määritellyt autonomian käsitteen myönteiseksi vapaudeksi:</div></td></tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l425">Rivi 425:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 424:</td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Identiteetin luominen ja ylläpitäminen pysyy vuoropuhelunomaisena koko elämän ajan, ellei ihminen ryhdy äärimmäisin ponnistuksin murtautumaan normaalin olemassaolon ulkopuolelle. Sellaiset autonomian muodot, jotka eivät ota huomioon ihmisen siteitä muihin ihmisiin ja näiden siteiden asettamia eettisiä velvoitteita, kumoavat omat eettiset lähtökohtansa. Autonomian perustana on ihmisten yhdenvertaisuuden ihanne, joka kieltää muiden ihmisten kohtelemisen pelkkinä välineinä. Yhdenvertaisuuden periaate edellyttää ihmisten kohtelemista vastavuoroisesti. Ymmärtäessäni, että oman identiteettini muovaaminen on riippuvainen tärkeiden läheisteni kanssa käymästäni vuoropuhelusta, ymmärrän, että he ovat samalla tavalla riippuvaisia minusta omaa identiteettiään luodessaan. Minkälaisen panoksen annan heidän identiteettinsä muovautumiseen, jos kohtelen ihmissuhteita olennaisesti kokeiluina tai vain oman itsetoteutukseni välineinä?</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Identiteetin luominen ja ylläpitäminen pysyy vuoropuhelunomaisena koko elämän ajan, ellei ihminen ryhdy äärimmäisin ponnistuksin murtautumaan normaalin olemassaolon ulkopuolelle. Sellaiset autonomian muodot, jotka eivät ota huomioon ihmisen siteitä muihin ihmisiin ja näiden siteiden asettamia eettisiä velvoitteita, kumoavat omat eettiset lähtökohtansa. Autonomian perustana on ihmisten yhdenvertaisuuden ihanne, joka kieltää muiden ihmisten kohtelemisen pelkkinä välineinä. Yhdenvertaisuuden periaate edellyttää ihmisten kohtelemista vastavuoroisesti. Ymmärtäessäni, että oman identiteettini muovaaminen on riippuvainen tärkeiden läheisteni kanssa käymästäni vuoropuhelusta, ymmärrän, että he ovat samalla tavalla riippuvaisia minusta omaa identiteettiään luodessaan. Minkälaisen panoksen annan heidän identiteettinsä muovautumiseen, jos kohtelen ihmissuhteita olennaisesti kokeiluina tai vain oman itsetoteutukseni välineinä?</div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;"> </del></div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Indoktrinaatio, autonomia ja valta ==</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Indoktrinaatio, autonomia ja valta ==</div></td></tr>
<tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br/></td></tr>
</table>Spectatorhttps://apowiki.fi/index.php?title=Indoktrinaation_valtakriteeri&diff=12320&oldid=prevSpectator: Ak: Uusi sivu: Indoktrinaatio voidaan määritellä opettajan asemaan kuuluvan vallan väärinkäytöksi. Tämän ns. valtakriteerin mukaan indoktrinaatiolle on ominaista, että opettaja käyttä...2017-09-09T14:36:29Z<p>Ak: Uusi sivu: Indoktrinaatio voidaan määritellä opettajan asemaan kuuluvan vallan väärinkäytöksi. Tämän ns. valtakriteerin mukaan indoktrinaatiolle on ominaista, että opettaja käyttä...</p>
<a href="https://apowiki.fi/index.php?title=Indoktrinaation_valtakriteeri&diff=12320">Näytä muutokset</a>Spectator