Ero sivun ”Evoluutioteoria” versioiden välillä

ApoWikistä
(Aloituskappaleen muokkausta)
(linkkifix)
(45 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen muotoon on vielä kesken}}
{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen muotoon on vielä kesken}}


{|style="border-spacing:8px;margin:-8px -8px -2px; background-color:transparent"
<div style="margin-left: auto;margin-right: auto;width:auto;height:auto;background-color: #faecc8; border:solid 1px #fad67d; padding-left:5px; padding-right:5px; padding-top:5px; padding-bottom:5px;"><div style="margin-left:1.5em"><center>'''Terminologiasta'''</center>Evoluutioteorialla tarkoitetaan ApologetiikkaWikissä oppia jonka mukaan ''"kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä esi-isästä ohjaamattomien mutaatioden ja luonnonvalinnan kautta."'' Tätä käsitystä kutsutaan myös synteettiseksi evoluutioteoriaksi tai uusdarvinismiksi. On olemassa myös muita evoluutioteorioita kuin uusdarvinismi. Apologetiikkawikissä evoluutioteorialla kuitenkin tarkoitetaan uusdarvinismia ellei toisin mainita. Sanan evoluutio merkityksiä käsitellään puolestaan artikkelissa [[evoluution määritelmä]].
| class="MainPageBG" style="padding:0.5em 1em 0em 1em; border:1px solid #A3B1BF;background-color:#E6F2FF;vertical-align:top;color:#000; vertical-align:top;" |
</div></div>
===Terminologiasta===
 
Evoluutioteorialla tarkoitetaan ApologetiikkaWikissä oppia jonka mukaan ''"kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä esi-isästä ohjaamattomien mutaatioden ja luonnonvalinnan kautta."'' Tätä käsitystä kutsutaan myös synteettiseksi evoluutioteoriaksi tai uusdarvinismiksi. On olemassa myös muita evoluutioteorioita kuin uusdarvinistinen evoluutioteoria. Apologetiikkawikissä evoluutioteorialla tarkoitetaan uusdarvinismia ellei toisin mainita. Sanan evoluutio merkityksiä käsitellään puolestaan artikkelissa [[evoluutio]].
'''Evoluutioteoria''' on luonnonhistoriallinen näkemys, jonka mukaan kaikki olemassa olevat ja menneet eliöt ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta ohjaamattomien mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Näin muotoiltuna teorian olennaisena osana on siis näkemys, jonka mukaan eliöiden synty ja kehitys on tarkoitukseton luonnonlakien ohjaama prosessi. Aina siitä lähtien kun teorian isä '''Charles Darwin''' julkaisi kirjan ''Lajien synty'' (1859), jossa hän esitti teorian keskeiset periaatteet, evoluutioteoria on ollut kiihkeän väittelyn kohteena. Nykypäivänä evoluutioteoria edustaa tiedeyhteisön yleistä näkemystä elämän historiasta. Kuitenkin jo teorian alkuajoista lähtien väitettä prosessien ohjaamattomuudesta on kritisoitu. Mm. viime vuosikymmeninä keskustelun painopiste on siirtynyt kysymykseen, kykenevätkö mutaatiot ja luonnonvalinta selittämään kaikki biologiset ja biokemialliset havainnot. Erityisesti evoluutioteorian oletus siitä, ettei Jumalalla ole mitään sijaa elämän kehityksessä, kuten Darwin ehdottomasti vaati, muodostaa oman apologeettisen haasteensa kristilliselle teismille.
|}
 
{{sisällysluettelo|oikea}}
{{sisällysluettelo}}


Evoluutioteorian mukaan elämä on kehittynyt satunnaisten ja ohjaamattomien prosessien kautta. Uusdarvinismi sisältää siis seuraavat osaväitteet:
Evoluutioteorian mukaan elämä on kehittynyt satunnaisten ja ohjaamattomien prosessien kautta. Uusdarvinismi sisältää siis seuraavat osaväitteet:
# [[Muuntelu]]. Väite, että muuntelua ja luonnonvalintaa tapahtuu.
# [[Muuntelu]]. Väite, että muuntelua ja luonnonvalintaa tapahtuu.
# [[Yhteinen polveutuminen]] (engl. common descent). Väite, että kaikki elollinen on kehittynyt yhdestä oliosta.
# [[Yhteinen polveutuminen]] (engl. ''common descent''). Väite, että kaikki elollinen on kehittynyt yhdestä oliosta.
# Riittävyys. Väite, että muuntelu ja luonnonvalinta ovat pitkän ajan kuluessa aikaansaaneet kaiken ympärillämme olevat monimutkaiset rakenteet
# Riittävyys. Väite, että muuntelu ja luonnonvalinta ovat pitkän ajan kuluessa aikaansaneet kaikki ympärillämme olevat monimutkaiset rakenteet ja näiden tuottamiseen tarvittavan toiminnallisen informaation.
# Ohjaamattomuus. Väite että muuntelu on satunnaista, tai että ainakaan se ei ole minkään persoonan ohjaamaa.
# Ohjaamattomuus. Väite että muuntelu on satunnaista, tai että ainakaan se ei ole minkään persoonan ohjaamaa.


Näistä väitteistä vain 1. voidaan pitää kiistattomana tieteellisenä tosiasiana. Myös 2. väitteen puolesta on esitetty empiirisiin havaintoihin perustuvia todisteita, joskaan tämä todistusaineisto ei ole täysin yksitulkintaista. 3. väitteen puolesta ei ole esitetty varsinaista todistusaineistoa. Väiteen oletetaan monesti olevan itsestään selvä johtopäätös, kun 1. ja 2. väite on todistettu. Tällainen ajattelu tuntuu johdonmukaiselta materialistisesta näkökulmasta käsin, mutta esimerkiksi kristillisen teismin näkökulmasta väite on helposti kyseenalaistettavissa. Neljäs väite on luonteeltaan puhtaasti filosofinen, ei-tieteellinen, oletus. <!---(Vain ei-satunnaisuus voidaan osoittaa. Lisäksi satunnaisuus käsitteenä on kyseenalainen. Yleensä satunnaisuus tarkoittaa sitä, että emme tunne taustasyitä riittävän tarkasti. Esimerkiksi nopanheitossa tulos voitaisiin laskea tarkasti jos heitto ja ympäristö tunnetaan tarkasti. Mahdollisesti kvanttitason satunnaisuus on tästä poikkeavaa satunnaisuutta.)-->
Vain 1. näistä väitteistä voidaan pitää kiistattomana tieteellisenä tosiasiana. Myös 2. väitteen puolesta on esitetty empiirisiin havaintoihin perustuvia todisteita, joskaan tämä todistusaineisto ei ole täysin yksitulkintaista. 3. väitteen puolesta ei ole esitetty varsinaista todistusaineistoa. Väiteen oletetaan monesti olevan itsestään selvä johtopäätös, kun 1. ja 2. väite on todistettu. Tällainen ajattelu tuntuu johdonmukaiselta materialistisesta näkökulmasta käsin, mutta esimerkiksi kristillisen teismin näkökulmasta väite on helposti kyseenalaistettavissa. Neljäs väite on luonteeltaan puhtaasti filosofinen, ei-tieteellinen, oletus.<ref>Vain ei-satunnaisuus voidaan osoittaa. Lisäksi satunnaisuus käsitteenä on kyseenalainen. Yleensä satunnaisuus tarkoittaa sitä, että emme tunne taustasyitä riittävän tarkasti. Esimerkiksi nopanheitossa tulos voitaisiin laskea tarkasti, jos heitto ja ympäristö tunnetaan tarkasti. Mahdollisesti kvanttitason satunnaisuus on tästä poikkeavaa satunnaisuutta.</ref>


Evoluutioteoria voidaankin nähdä kahden toisistaan riippumattoman ajatuksen (1. ja 2. väite) yhdistelmänä (3. väite).  
Evoluutioteoria voidaankin nähdä kahden toisistaan riippumattoman ajatuksen (1. ja 2. väite) yhdistelmänä (3. väite).  
Ensimmäinen on ajatus muuntelusta, eli siitä että eliölajien geeniperimä voi ajan saatossa muuttua pääasiassa mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. Ensimmäinen ajatus on siis melko yleisen tason toteamus. Eliölajien perimä varmastikin muuttuu hieman ajan kuluessa. Onkin jo aivan toinen asia, minkälaista ja suuruista muuntelua tällä tavalla on mahdollista tapahtua.  
Ensimmäinen on ajatus muuntelusta eli siitä, että eliölajien geeniperimä voi ajan saatossa muuttua pääasiassa mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. Ensimmäinen ajatus on siis melko yleisen tason toteamus. Eliölajien perimä varmastikin muuttuu hieman ajan kuluessa. Onkin jo aivan toinen asia, minkälaista ja -suuruista muuntelua tällä tavalla on mahdollista tapahtua.  
Toinen ajatus esittää, että kaikki eliöt ovat sukua keskenään, ja että ne polveutuvat yhteisestä kantamuodosta.  
Toinen ajatus esittää, että kaikki eliöt ovat sukua keskenään ja että ne polveutuvat yhteisestä kantamuodosta.
Evoluutioteoria yhdistää nämä kaksi ajatusta niin, että siinä muuntelun oletetaan selittävän yhteisen polveutumisen edellyttämät muutokset. Evoluutioteoria siis olettaa, että eliöissä tapahtuvat muutokset olisivat riittävä syy selittämään koko biologian monimuotoisuuden.
Evoluutioteoria yhdistää nämä kaksi ajatusta niin, että siinä muuntelun oletetaan selittävän yhteisen polveutumisen edellyttämät muutokset. Evoluutioteoria siis olettaa, että eliöissä tapahtuvat muutokset olisivat riittävä syy selittämään koko biologian monimuotoisuuden.


Saatavilla on hyviä todisteita pienestä muuntelusta kuten bakteerien antibioottiresistenssistä tai sirkkujen nokkien kokojen vaihtelusta. Tästä ei seuraa, että kaikki eliöt olisivat syntyneet saman prosessin kautta. Tälle valtavalle ekstrapolaatiolle ei ole esitetty näyttöä. Päinvastoin, on paljon todisteita<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = M. Behe | Nimeke = [[The_Edge_of_Evolution_(kirja)|The Edge of Evolution]]| Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1 edition (June 5, 2007) | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN: 978-074329620 }} </ref> jotka viittaavat siihen, että suuremmat muutokset eivät ole mahdollisia tällä mekanismilla.
Saatavilla on hyviä todisteita pienestä muuntelusta kuten bakteerien antibioottiresistenssistä tai sirkkujen nokkien kokojen vaihtelusta. Tästä ei seuraa, että kaikki eliöt olisivat syntyneet tuon saman prosessin kautta. Tälle valtavalle ekstrapolaatiolle ei ole oikeastaan edes esitetty näyttöä. On päinvastoin paljon todisteita<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = M. Behe | Nimeke = [[The_Edge_of_Evolution_(kirja)|The Edge of Evolution]]| Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1 edition (June 5, 2007) | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN: 978-074329620 }}</ref>, jotka viittaavat siihen, että suuret muutokset eivät ole mahdollisia tällä mekanismilla.


==Uskonnollinen elementti==
==Tieteenfilosofinen elementti==


Evoluutioteoria on materialistiselle ja ateistiselle maailmankatsomukselle välttämätön uskonkappale, jota ilman nämä kannat eivät ole uskottavia. Siksi materialistit pitävät teoriasta kiinni empiirisestä näytöstä huolimatta, eivätkä kykene kyseenalaistamaan teoriaa kyseenalaistamatta materialistista tai ateistista [[AW:S#perususkomus|perususkomus]]taan.
Viimeiset 150 vuotta tieteenfilosofinen muoti on ollut naturalismi, jonka mukaan tieteessä saa käyttää vain luonnollisia selityksiä. Tästä filosofisesta ennakkositoutumisesta seuraa, että mihinkään tarkoitukselliseen tapahtumainkulkuun vetoavia selitysmalleja ei ole hyväksytty tieteellisen keskustelun piiriin maapallon [[wp:biodiversiteetti|biodiversiteettiäkään]] käsiteltäessä, joten jonkinlainen tarkoitukseton prosessi on ainoa tieteellisestä käyvä selitys eliöiden alkuperälle, tukivat havainnot tuota selitystä tai eivät.


==Evoluutioteorian historia==
Näin rajaten jäljelle jäävät vaihtoehdoiksi käytännössä joko (1) kaiken syntyminen kerralla puhtaan sattuman kautta, (2) jokin luonnonlaki, joka väistämättä tuottaa monimutkaisia eliöitä tai (3) jonkinlainen luonnonlakien ja sattuman yhdistelmä, jossa sattuma tuottaa monimutkaisuutta ja laki säilyttää kertyvän monimutkaisuuden. Näistä vähiten epätodennäköisenä voidaan pitää vaihtoehtoa (3), mikä tarkoittaa käytännössä jonkinsuuntaista luonnollista polveutumista, elämän itsestäänkehittymistä luonnollisesti hiljalleen.
Evoluutoajatuksia ovat esittäneet jo antiikin Kreikan materialistit, erityisesti Lucretius, joiden katsomus siis vaatii jonkinlaisen materiasta itsestään syntymisen. Lucretius esitti, että soilla syntyy itsestään eliöiden päitä, jalkoja ja käsiä ja joskus ne sattuvat sopivasti osumaan yhteen.


Ennen Blaise Pascalin steriilejä kokeita uskottiin yleisesti, että esimerkiksi rotat syntyvät itsestään kun jättää pussillisen jyviä lojumaan huoneen perälle. Elämän spontaaniin alkusyntyyn liittyvät spekulaatiot ovat nykyäänkin yleisiä ja niitä vaivaa sama todisteiden puute ja se, ettei yhteisö halua asettaa spekulaatioitaan kovan ja julkisen itsekritiikin alle.
Tämähän juuri on evoluutiomallien perusajatus, ja se voi varmaankin näyttää kirjoitettuna hyvältä. Edellä mainitusta tieteellisen keskusteluavaruuden etukäteisrajauksesta johtuen ei ole ollut mitenkään merkityksellistä, voidaanko tätä perusajatusta tukea tai vahvistaa kokeellisesti: kun koko tutkimus ja keskustelu käydään sen puitteissa, siihen tunnustautuminen edellytetään tutkimusprosessien kaikissa vaiheissa ehtona tieteelliseksi keskusteluosapuoleksi hyväksymiselle, eikä sitä siis ole voinut rankaisematta julkisesti kyseenalaistaa.<ref>Joitakuita uskalikkoja kuitenkin on olemassa: http://www.dissentfromdarwin.org.</ref> Sen takia tiede ei myöskään ole osannut noteerata suunnittelun puolesta esitettyä evidenssiä, ja näin on käynyt täysin riippumatta siitä, minkälaista evidenssiä on tarjolla tai minkälaisia järjellisiä perusteluja suunnittelun puolesta on esitetty. On siis erittäin ongelmallista, että vallalla oleva tieteenfilosofia rajaa sallittujen vastauksien kenttää tieteessä näin vahvasti.<ref>Tilanne on verrattavissa tähtitieteen kehitystä pitkään rajoittaneeseen filosofisluontoiseen vaatimukseen, jonka mukaan vain ympyräliikkeeseen vetoavat mallit voisivat tulla kysymykseen taivaankappaleiden käyttäytymisen tieteellisessä selittämisessä.</ref>


===Alfred Russell Wallace===
==Maailmankatsomuksellinen elementti==
Wallace julkaisi ennen Darwininia vuonna 1858 artikkelin evoluutiosta luonnonvalinnan kautta.


Wallace uskoi evoluution selittävän useita asioita eliömaailmassa, mutta piti Darwinin esittämää mekanismia riittämättömänä selittämään kaikkea biologiassa. Hän piti myös useita Darwinin esittämiä todisteita, kuten koirarotujen ohjattu muuntelua, mutaation ja luonnonvalinnan kyvyistä riittämättöminä. Wallace oli varhainen suunnitteluteorian (ID, intelligent design) kannattaja.
Evoluutioteoria on materialistiselle ja ateistiselle maailmankatsomukselle lähes välttämätön uskonkappale, jota ilman nämä kannat eivät kykene kohtaamaan havaittavaa todellisuutta. Siksi materialistit pitävät teoriasta kiinni empiirisestä näytöstä huolimatta, eiväthän he voisi kyseenalaistaa sitä horjuttamatta samalla materialistista tai ateistista [[AW:S#perususkomus|perususkomus]]taan.


http://www.idthefuture.com/2009/07/intelligent_evolution_and_darw.html
==Evoluutioteorian historia==


http://www.amazon.com/gp/product/0981520413?ie=UTF8&tag=discoveryinsti06&linkCode=as2&camp=1789&creative=390957&creativeASIN=0981520413
* Pääartikkeli: [[Evoluutioteorian historia]]


===Charles Darwin===
Evoluutioajatuksia ovat esittäneet jo antiikin Kreikassa '''Lucretius''' ja muut materialistit, joiden katsomukset vaativat jonkinlaisen elämän itsestäänsyntymisen aineesta. Niinpä Lucretius esitti, että soilla syntyy aivan itsestään eliöiden päitä, jalkoja ja käsiä ja että joskus ne vain sattuvat sopivasti osumaan yhteen muodostaen elinkelpoisen kokonaisuuden, joka lähtee sitten ympäristöönsä tallustelemaan.
[[Tiedosto:Zoonomia-cover.jpg|thumb|200px|]]
Darwinin väitetään usein keksineen evoluutioteorian tai jopa uskoneen luomiseen ennen matkaansa Beagle-laivalla. Tosiasiassa evoluutioteoria oli Darwinin ympäristössä olennaisilta osiltaan valmiina. Charles Darwin oli useamman polven vapaa-ajattelija ja materialisti<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Benjamin Wiker | Nimeke = [http://www.uncommondescent.com/evolution/the-darwin-myth-by-benjamin-wiker-is-a-must-read/ The Darwin Myth: The Life and Lies of Charles Darwin] | Julkaisija = Regnery Publishing | Vuosi = June 2, 2009 | Kappale = | Sivu = | Selite = [http://www.idthefuture.com/2009/06/benjamin_wiker_on_darwin_the_m.html Wikerin haastattelun voi kuunnella tästä] | Tunniste = ISBN 978-1596980976 }}</ref>. Materialismi oli yhteiskunnallisen eliitin yksi muodikas katsomus Charles Darwinin aikana. Charles Darwinin isoisä Erasmus Darwin oli esittänyt evoluutioteorian olennaiset väittämät yli viisi vuosikymmentä aikaisemmin vaikutusvaltaisessa kirjassaan Zo\ouml nomia. Kirja sisälsi ajatukset yhteisestä polveutumisesta muutoksien avulla, seksuaalisesta valinnasta ja vahvimpien selviytymisestä. Darwinin isä Robert Darwin piilotti poliittisten motiiviensas takia radikaalin ateisminsa ja jopa ehdotti pappiskoulutusta Charlesille pappien siihen aikaan viettämän mukavan elämän takia. Ennen Beagle laivalle lähtöään Darwin teki töitä Robert Grantin alaisuudessa, joka kertoi Charlesille käsityksiään evoluutioteoriasta ja palkkasi Charlesin tutkimusavustajakseen. Isoisän ideoille ja suvun lemmikkiteorialle (Darwin suvun vaakunassa oli motto "All things out of shells") yritettiin nyt löytää todisteita. Tuskin oli siis yllätys, että Charles tulkitsi Galapagos saarilla näkemänsä pienen muuntelun sukunsa evoluutioteorian mukaisesti.


Darwinin luonnontieteellistä uraa innostivat ja auttoivat huomattavasti tunnustava kristitty kasvitieteen professori John Henslow ja Adam Sedgwick, yksi modernin geologia isistä ja anglikaaninen pappi.  
Ennen '''[[Blaise Pascal]]'''in steriilejä kokeita uskottiin yleisestikin, että esimerkiksi rotat syntyvät itsestään, kun jättää pussillisen jyviä lojumaan huoneen perälle. Elämän spontaaniin alkusyntyyn liittyvät spekulaatiot ovat nykyäänkin yleisiä ja niitä vaivaa sama todisteiden puute ja se, ettei yhteisö halua asettaa spekulaatioitaan kovan ja julkisen itsekritiikin alle.


On mielenkiintoista, että Darwin näytti kärsivän samasta sisäisestä ristiriidasta kuin useimmat nykypäivän materialistit: Hän halusi sydämestään että ihminen voisi olla hyvä ja huomioida toiset, mutta samalla hänen ajattelunsa teki moraalista mielivaltaista. Darwinismin mukaan mikä selviää paremmin, on oikein.
Evoluutioteorian isänä pidetään yleisesti Charles Darwinia, joka esitteli darvinismina tunnetun kehitysteoriansa vuonna 1859 kirjassaan ''Lajien synty''. Darwinin ajatuksen mukaan yhteisen polveutumisen edellyttämät biodiversiteetin muutokset olisivat aikojen saatossa syntyneet periytyvän pienen muuntelun ja luonnollisen valinnan kautta.
Darwin vastusti orjuutta, mutta ei suostunut ajattelemaan esimerkiksi piispa Wilberforcen varoitusta, että darwinismi antaisi orjuuden puolustajille vahvan aseen: Mikäli yksi rotu selviää paremmin toista orjuuttamalla, mitä väärää siinä voi olla?
Darwin ajatteli, että mukava brittiläinen sivistynyt rotu oli evoluution parhain tuote, joka tulisi syrjäyttämään alemmat rodut ja villit, apinaa lähempänä olevat, alkuperäiskansat. On mielenkiintoista millaisiin sisäiseen ristiriitaan pinnallinen tieteisusko Darwinin ajoi.


Darwinin evoluutioteoria erosi aikalaisten teoriasta siinä, että teoria oli täysin materialistinen/ateistinen. Teoria sopi materialistiseen älylliseen ilmastoon ja sai vahvan suosion. Darwin vastusti orjuutta mutta toisaalta piti tummaihoisia alempana lajina, jonka sivistyneemmät ihmislajit kohta korvaisivat. Darwin uskoi myös sen ajan neurotieteeseen, phrenologiaan, ihmisen ominaisuuksien lukemiseen pään muodosta. Darwin esimerkiksi ajatteli, että hänen päänsä muutti muotoaan koska hänestä tuli älykkäämpi tiedemieheksi ryhdyttyään.
==Empiirinen näyttö==


==Varhainen kritiikki==
===Evoluutioteorian ennusteet===
Argumentit Darwinismia vastaan tulivat huomattavilta tiedemiehiltä Charles Lyelliltä, Alfred Wallacelta ja varsinkin entiseltä darwinistilta ja eläintieteen professori G. Mivartilta (kirjassaan On the Genesis of Species), jotka suurelta osin keskittivät huomionsa kahteen heikkoon kohtaan: Millä perusteella varmuudella väitetään, että evoluutio ei ole ohjattua, vaikka mekanismi ei näytä riittävältä selittämään havaintoja? Miksi ihmisen ja muiden eliöiden huomattavia eroavaisuuksia aliarvoidaan? Darwin piti itsekin Mivartin argumentteja pelottavan vahvoina ja tyytyi lähinnä väistelemään niitä retorisesti. Wikerin mukaan kriitikot uskoivat tyypillisesti evoluutioon, mutta eivät darwinismiin, eli Darwinin lempiajatukseen siitä, että kehitys oli ohjaamatonta, ei-teleologista, eli Jumalatonta.


Darwin rakensi Jumala-kielteisen filosofiansa takia teorian, joka rajoittui vain mutaatioon ja luonnonvalintaan, mutta tämä mekanismi oli tieteellisesti vailla näyttöä. Mivart argumentoi, että biologisten rakenteiden ensiasteet eivät antaisi valintaetua, että samankaltaisten biologisten rakenteiden nähdään kehittyvät eri alkutilanteista, ja että evoluution (jonka teistiseen versioon Mivart uskoi) olettaisi etenevän hyppyinä, jota fossiiliaineistokin paremmin tukee.
Siinä määrin missä evoluutio on satunnaisprosessi ja evoluutiolla ei ole suuntaa, evoluutioteoria ei ennusta mitään hyvin. Toisaalta tarkan tiedon yleensä puuttuessa eri ratkaisujen elinkelpoisuudesta voidaan melko vapaasti keksiä tarinoita ja jälkikäteen havainnot on usein helppo selittää. Koska evoluutioteoria ennustaa kaiken, se ei ennusta mitään hyvin. Vaikka useiden tieteen löydösten kerrotaankin löytyneen evoluutioteorian ohjaamina, näihin läpimurtoihin johtaneet tutkijat eivät ole pitäneet evoluutioteoriaa merkittävänä vaikuttimena, vaan uskovat että olisivat tehneet samat kokeet myös ilman sitä.<ref>"I recently asked more than 70 eminent researchers if they would have done their work differently if they had thought Darwin's theory was wrong. The responses were all the same: No. -- I even queried biologists working in areas where one would expect the Darwinian paradigm to have most benefited research, such as the emergence of resistance to antibiotics and pesticides. Here, as elsewhere, I found that Darwin's theory had provided no discernible guidance, but was brought in, after the breakthroughs, as an interesting narrative gloss." (http://www.the-scientist.com/2005/08/29/10/1/)</ref>


Lyellin Principles of Geology kritisoi Lamarkin ja Erasmus Darwinin evoluutioajatusta vuonna 1832 seuraavin perustein:
Tieteen ihanteiden mukaan malleja tulee testata yhä uudestaan uusia havaintoja vasten, jolloin alkuperäiset havainnot saavat vahvistusta tai ne kumoutuvat. Tieteen ihanteiden vastaisesti itse evoluutioteoriaa ei kuitenkaan juurikaan kyseenalaisteta. Useimmat tutkijat ovat valmiita kyseenalaistamaan vain sen miten evoluutioteoria toimii, ei sitä, onko ohjaamaton kehitysoppi ylipäätään totta. Eli darvinismin olennaisinta väitettä siitä, että ohjaamattomat mutaatiot ja luonnonvalinta pystyvät tuottamaan koko eliömaailman valtavan monimutkaisuuden, ei siis olla valmiita kyseenalaistamaan. Menneisyyden evoluutiota ei voida tutkia kokeellisesti, mutta nykyistä voidaan, ja epäsuorien todisteiden avulla evoluutioteorian esittämien historiaa koskevien väitteiden uskottavuutta voidaan arvioida. Virusten, loisten, bakteerien ja banaanikärpästen populaatioiden koko ja sukupolvien määrä on valtavan paljon esimerkiksi nisäkäslajeja suurempi. Näillä tehtyjen kokeiden perusteella satunnaiset mutaatiot ja luonnonvalinta pystyvät tuottamaan vain [[The_Edge_of_Evolution_(kirja) | hyvin vähäisiä tuloksia]], eivät elämän tarvitsemiä suuria rakenteellisia muutoksia.
*Lamark sekoittaa muuntelun lajien sisällä, jota tapahtuu, rajoittamattomaan muunteluun, joka tekisi uusia lajeja, josta ei ole todisteita.
*Havaintojen mukaan lajit, joista meillä on yksityiskohtaista tietoa pitkältä ajalta, eivät ole muuttuneet huomattavasti, vaan vain muunnelleet, jos sitäkään, lajin sisällä.
*Eläinten jalostajat ovat huomanneet, että yritetäänpä kuinka paljon hyvänsä, lajia ei pystytä muuttamaan yli tiettyjen rajojen. Lisäksi saavutetut muutokset palautuvat mikäli laji jätetään omiin oloihinsa. Muuntelu on siis jotain, joka on jo olemassa lajin potentiaalissa.
Myös useat muut huomattavat tiedemiehet esittivät Darwinin teoriaan kohdistuvaa kritiikkiä, mutta materialistinen muoti voitti.


==Tieteenfilosofinen elementti==
==== Kambrikauden jänis? ====


Viimeiset 150 vuotta tieteenfilosofinen muoti on ollut naturalismi, jonka mukaan tieteessä saa käyttää vain luonnollisia selityksiä. Tästä filosofisesta ennakkositoutumisesta seuraa, että jonkinsuuntainen luonnollinen polveutuminen, elämän itsestäänkehittyminen luonnollisesti hiljalleen, on ainoa tieteellinen selitys eliöiden alkuperälle, tukivat havainnot tuota selitystä tai eivät. On siis erittäin ongelmallista, että vallalla oleva tieteenfilosofia rajaa sallittujen vastauksien kenttää tieteessä näin vahvasti ennakkoon.
Usein väitetään, että mikäli esimerkiksi kani löytyisi vanhimmista kivikerrostumista, evoluutioteoria olisi todistettu vääräksi. Toteutuessaan tällainen löytö sitten falsifioisi polveutumiopin, ja koska se on välttämätön osa evoluutioteoriaa, se falsifioisi myös evoluutioteorian. Tämä olisi kuitenkin huono falsifikaatiokriteeri, koska se falsifioisi samalla myös ohjatun polveutumisopin, joka on eräs evoluutioteorian merkittävistä vaihtoehdoista. Falsifikaatiokriteerin tulisi siis olla sellainen, että se riittäisi kumoamaan kyseisen teorian, muttei kumoaisi sen kilpailijoita. Muussa tapauksessa tätä kriteeriä voisi käyttää falsifikaatiokeinona ainoastaan väitteelle, jonka mukaan kanit ovat syntyneet myöhemmin kuin nämä vanhat kerrostumat. Käytännössä tämä kriteeri asettaa evoluutioteorian [[AW:S#nollahypoteesi|nollahypoteesiksi]] nuoren maan luomisopin, ja antaa ymmärtää että darvinistinen evoluutioteoria on paras selitys niin kauan, kuin nuoren maan teoria ei saa tukea. Kun väitetään että kambrikauden kani olisi darvinistiselle evoluutioteorialle sopiva falsifioimiskriteeri, sorrutaan itseasiassa [[Väärä vastakkainasettelu|väärään vastakkainasetteluun]], eikä kriteeri siksi ole todellisuudessa pätevä.


==Empiirinen näyttö==
Ei ole kuitenkaan edes täysin selvää, että tällainen löytö falsifioisi polveutumisoppia, sillä "väärästä" kerrostumasta löytyneet fossiilit on perinteisesti selitetty erilaisilla [[AW:S#ad hoc -hypoteesi|ad hoc -hypoteeseilla]]. Mikäli kaneja olisi löydetty alemmista kerrostumista, kyseisen kerroksen oletettu ikä kyseenalaistettaisiin, koska "tiedettäisiin" ettei kaneja ole elänyt niin vanhoissa kerrostumissa. Sitten todettaisiin radioaktiivisten mittausten olleen kontaminaation takia viallisia ja turvauduttaisiin johtofossiilimenetelmään. Toisin sanoen määritettäisiin kerroksen ikä kanin perusteella, eikä kanin ikää kerroksen perusteella. Vaihtoehtoisesti nisäkkäät olisi mahdollista määritellä aiemmin luultua varhaisemmaksi eliöryhmäksi ja niiden paikka elämän oletetussa sukupuussa olisi lähempänä juurta eikä löytö aiheuttaisi enää ongelmia teorialle.


===Evoluutioteorian ennusteet===
==== Fossiiliaineiston jatkuvuus ====
Siinä määrin missä evoluutio on satunnaisprosessi ja evoluutiolla ei ole suuntaa, se ei ennusta mitään hyvin. Toisaalta tarkan tiedon yleensä puuttuessa eri ratkaisujen elinkelpoisuudesta voidaan melko vapaasti keksiä tarinoita ja jälkikäteen havainnot on usein helppo selittää. Koska evoluutio ennustaa kaiken, se ei ennusta mitään hyvin.


Usein väitetään, että mikäli esimerkiksi kani löytyisi alemmista kivikerrostumista, evoluutio olisi todistettu vääräksi. Tosiasiassa mikäli kaneja olisi löydetty alemmista kerrostumista, kani olisi määritelty alkeellisemmaksi eliöksi ja sen paikka elämän oletetussa sukupuussa olisi lähempänä juurta eikä löytö aiheuttaisi ongelmia teorialle.
Voidaan myös todeta, että evoluutioteoria ennustaisi jatkuvaa fossiiliaineistoa, suunnittelu taas hyppäyksellistä. Fossiiliaineisto on hyppäyksellinen,<ref name="discontinuities">{{cite web |url=http://www.arn.org/quotes/Discontinuties.html |title=NATURAL DISCONTINUITIES AND THE FOSSIL RECORD |format= |work= |accessdate=2017-04-16}}</ref>{{,}}<ref>{{cite journal |author=Hunt G |title=The relative importance of directional change, random walks, and stasis in the evolution of fossil lineages |journal=Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |volume=104 |issue=47 |pages=18404–8 |year=2007 |month=November |pmid=18003931 |pmc=2141789 |doi=10.1073/pnas.0704088104 |url=http://www.pnas.org/cgi/pmidlookup?view=long&pmid=18003931 |accessdate=2010-02-08}}</ref> ja tämän takia [[wp:paleontologi|paleontologit]] toivat evoluutioteoriaan punktualismin, eli jaksottaisten tasapainojen mallin. Punktualismin mukaan populaatiot pysyvät pitkään muuttumattomina, ja muutokset tapahtuvat nopeasti pienissä populaatioissa, joiden fossiloituminen on epätodennäköistä. On yleensä harvinaista löytää katkeamaton fossiilien sarja, josta näkisi kantalajin muuttuvan vähittäin toiseksi lajiksi. Vain murto-osa kaikista maapallolla eläneistä eliöistä on fossiloitunut. Moni kerrostuma sijaitsi alueella, joka huuhtoutui tai tuhoutui mannerlaattojen liikkuessa. Kerrostumat taittuivat, litistyivät tai muuttivat muotoaan tuhoten fossiiliaineiston, lisäksi maan päälle ulottuu nykyisin vain murto-osa fossiileja sisältävistä kerrostumista. Aineiston katsotaan olevan riittävän laaja jotta voidaan todeta että aineiston yleiset piirteet ovat nopea ilmaantuminen ja lajien vakaus. Tämä ei vastaa evoluutioteorian alkuperäistä ennustetta. Evoluutioteorian pohjalta on tehty useita vääriä ennusteita, mutta teorian ennusteet ovat riittävästi muunneltavissa, joten vääriä ennusteita ei nähdä ongelmallisiksi.<ref><nowiki>http://www.darwinspredictions.com/</nowiki>, sivu poistunut 16.4.2017 mennessä</ref>


Voidaan kuitenkin todeta, että evoluutioteorian ennuste on alhaalla rakenteille, jotka vaativat useita muutoksia ennenkuin rakenne antaa valintaedun. Tätä periaatetta käytetään evoluutioteorian sisällä pohdittaessa mikä kehityspolku olisi uskottavin ja sitä pitäisi voida käyttää pohdittaessa onko itse evoluutioteoria uskottava.
==== Monimutkainen pienillä muutoksilla selittymätön rakenne? ====
Suunnittelun ennuste on korkealla usean osan systeemeille koska suunnittelijat näkevät ennalta mitä osia tiettyyn toimintoon tarvitaan.


Voidaan myös todeta, että evoluutioteoria ennustaisi jatkuvaa fossiiliaineistoa, suunnittelu taas hyppäyksellistä. Fossiiliaineisto on hyppäyksellinen <ref>http://www.arn.org/blogs/index.php/literature/2009/07/19/punctuated_change_in_the_fossil_record</ref> <ref>Hunt, G., 2007. [http://www.pnas.org/content/104/47/18404.abstract The relative importance of directional change, random walks, and stasis in the evolution of fossil lineages.] Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 104(47), (November 20), 18404-18408 | doi: 10.1073/pnas.0704088104</ref>.
Voidaan kuitenkin todeta, että evoluutioteorian ennuste on alhainen rakenteille, jotka vaativat useita muutoksia ennenkuin rakenne antaa valintaedun. Tätä periaatetta käytetään evoluutioteorian sisällä pohdittaessa mikä kehityspolku olisi uskottavin ja sitä pitäisi voida käyttää pohdittaessa onko itse evoluutioteoria uskottava. Suunnittelun ennuste on korkealla usean osan systeemeille koska suunnittelijat näkevät ennalta mitä osia tiettyyn toimintoon tarvitaan. Charles Darwin esitti tämän kriteerin 1859 kirjassaan Lajien synty:


Evoluution pohjalta on tehty useita vääriä ennusteita, mutta teorian ennusteet ovat riittävästi muunneltavissa, että vääriä ennusteita ei nähdä ongelmallisiksi <ref>http://www.darwinspredictions.com/</ref>.
{{Sitaatti|Jos voitaisiin osoittaa yksikin sellainen elin, joka ei olisi voinut kehittyä useiden pienten hyödyllisten muutosten kautta, minun teoriani romahtaisi täydellisesti.|Charles Darwin, Lajien synty (1859)<ref>"If it could be demonstrated that any complex organ existed, which could not possibly have been formed by numerous, successive, slight modifications, my theory would absolutely break down. But I can find out no such case." (http://darwin-online.org.uk/content/frameset?viewtype=text&itemID=F373&pageseq=205 187–190)</ref>}}


Tieteen ihanteiden mukaan malleja tulee testata yhä uudestaan uusia havaintoja vasten, jolloin alkuperäiset havainnot saavat vahvistusta tai ne kumoutuvat. Tieteen ihanteiden vastaisesti itse evoluutioteoriaa ei kuitenkaan juurikaan kyseenalaisteta, useimmat tutkijat ovat valmiita kyseenalaistamaan vain sen miten evoluutioteoria toimii, ei sitä, onko makroevoluutiota tapahtunut. Eli Darwinismin olennaisinta väitettä siitä, että ohjaamattomat mutaatiot ja luonnonvalinta pystyvät tuottamaan koko eliömaailman valtavan monimutkaisuuden, ei siis olla valmiita kyseenalaistamaan. Menneisyyden evoluutiota ei voida tutkia kokeellisesti, mutta nykyistä voidaan, ja epäsuorien todisteiden avulla evoluutioteorian esittämien historiaa koskevien väitteiden uskottavuutta voidaan arvioida. Virusten, loisten, bakteerien ja banaanikärpästen populaation koko ja sukupolvien määrä on valtavan paljon muita lajeja suurempi. Näillä tehtyjen kokeiden perusteella satunnaiset mutaatiot ja luonnonvalinta pystyvät tuottamaan vain [[The_Edge_of_Evolution_(kirja) | hyvin vähäisiä tuloksia]], eivät elämän tarvitsemiä suuria rakenteellisia muutoksia.
On kuitenkin käytännössä mahdotonta osoittaa, että jonkin rakenteen syntyminen olisi teoreettisesti täysin mahdotonta, ainakin jos ollaan valmiita hyväksymään mielivaltaisen epätodennäköisiä tapahtumia. Sen sijaan, että pyrittäisiin osoittamaan, että jonkin rakenteen syntyminen darvinistisen mekanismin kautta on loogisesti mahdotonta, onkin aiheellista tutkia, onko kyseisen rakenteen syntyminen darvinistisella mekanismilla biologisesti mielekästä. Tällaisten selitysten puutetta ei kuitenkaan nykyään pidetä ongelmana teorialle, vaan ainoastaan teorian kyseenalaistajalle: vaikka et ymmärräkään miten rakenne olisi kehittynyt, se ei tarkoita ettei se olisi kehittynyt.


==Evoluutioteorian asema tiedeyhteisössä==
==Evoluutioteorian asema tiedeyhteisössä==
Valtaosa tiedemiehistä pitää evoluutioteoriaa hyvänä luonnontieteellisenä mallina. Toisaalta voidaan todeta, että useimmat heistä eivät ole tutustuneet teoriaa kritisoivaan aineistoon <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker| Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)| Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7}}</ref>. Evoluutioteorialla on biologiassa monopoliasema, eikä sen kritiikkiä juurikaan sallita akateemisessa ympäristössä. Tilanne on harvinaisen epätieteellinen.
 
Valtaosa tiedemiehistä pitää evoluutioteoriaa hyvänä luonnontieteellisenä mallina. Toisaalta voidaan todeta, että useimmat heistä eivät ole tutustuneet teoriaa kritisoivaan aineistoon.<ref name = "EvoKriitAna" >{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker| Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)| Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7}}</ref> Evoluutioteorialla on biologiassa monopoliasema, eikä sen kritiikkiä juurikaan sallita akateemisessa ympäristössä. Tilanne on harvinaisen epätieteellinen.


Biologiassa, kuten tieteessä yleensä, ei ole täysin varmaksi todistettuja asioita. Kuitenkin useat evoluutioteorian puolustajat käyttäytyvät kuten teoria olisi absoluuttisesti todistettu. Tosiasiassa on olemassa yllättävän vähän näyttöä siitä, että mutaatio ja luonnonvalinta saisivat aikaan väitettyjä ja olennaisia suuria muutoksia, esimerkiksi uusia rakenteita tai uusia biokemiallisia systeemejä.
Biologiassa, kuten tieteessä yleensä, ei ole täysin varmaksi todistettuja asioita. Kuitenkin useat evoluutioteorian puolustajat käyttäytyvät kuten teoria olisi absoluuttisesti todistettu. Tosiasiassa on olemassa yllättävän vähän näyttöä siitä, että mutaatio ja luonnonvalinta saisivat aikaan väitettyjä ja olennaisia suuria muutoksia, esimerkiksi uusia rakenteita tai uusia biokemiallisia systeemejä.
Rivi 91: Rivi 79:
==Evoluutioteorian todisteet==
==Evoluutioteorian todisteet==


===Mikroevoluutio todisteet===
===Perinnöllisen muuntelun todisteet===
Rajallisesta muuntelusta todistavia asioita ovat muun muassa eliöiden perimään syntyvät mutaatiot, lajiutumishavainnot, hyödyllisten mutaatioiden yleistyminen tai katoaminen ja bakteeripopulaatioiden nopea vastustuskyvyn ilmaantuminen. Näitä ilmiöitä ei kuitenkaan käsitellä tässä artikkelissa, koska nämä havainnot kertovat vain muuntelusta eivätkä todista darwinismin pääväittämää siitä miten eliöt ovat syntyneet.


===Makroevoluution todisteet===
*Pääartikkeli: [[Perinnöllisen muuntelun mekanismit]]
Makroevoluution todisteena pidetään mm. eliöiden yhteinen DNA:lle perustuva koodausjärjestelmää, universaaliksi väitettyä geneettistä koodia, rakenteellisia ja geneettiset homologioita, surkastuneita elimiä, fossiiliaineiston johdonmukaista geologista kerroksellisuutta ja sen rakenteellista kehitystä.


===Fossiiliset todisteet===
Rajallisesta muuntelusta todistavia asioita ovat muun muassa eliöiden perimään syntyvät mutaatiot, lajiutumishavainnot, hyödyllisten mutaatioiden yleistyminen tai katoaminen ja bakteeripopulaatioiden nopea vastustuskyvyn ilmaantuminen. Näitä ilmiöitä ei kuitenkaan käsitellä tässä artikkelissa, koska nämä havainnot kertovat vain muuntelusta eivätkä todista uusdarvinismin pääväittämää siitä miten eliöt ovat syntyneet.  
[[Paleontologia]] tutkii fossiileja. Tiettynä ajanjaksona eläneiden eläinten ja kasvien jäännöksiä löytyy kivettyneinä hyvinkin vanhoiksi ajoitetuissa geologisissa kerrostumissa. Varhaisemman kerroksen tulisi teorian mukaan sisältää jatkuvalla tavalla aina seuraavasta kerroksesta löytyvien fossiilien yksinkertaisempia ja jopa puolivalmiita muotoja.


Fossiiliaineisto on tavallisesti ”töksähtelevää”, on yleensä harvinaista löytää katkeamaton fossiilien sarja, josta näkisi kantalajin muuttuvan vähittäin toiseksi lajiksi. Vain murto-osa kaikista maapallolla eläneistä eliöistä on fossiloitunut. Moni kerrostuma sijaitsi alueella, joka huuhtoutui tai tuhoutui mannerlaattojen liikkuessa. Kerrostumat taittuivat, litistyivät tai muuttivat muotoaan tuhoten fossiiliaineiston, lisäksi maan päälle ulottuu nykyisin vain murto-osa fossiileja sisältävistä kerrostumista. Aineiston katsotaan olevan riittävän laaja jotta voidaan todeta että aineiston yleiset piirteet ovat nopea ilmaantuminen ja lajien vakaus. Tämä ei vastaa evoluutioteorian ennustetta.
===Polveutumisopin todisteet===


Esimerkiksi lintujen ja nisäkkäiden oletetaan kehittyneen matelijoista. Vuonna 1861 löydettiin ''Archaeopteryxin'' (höyhenpeitteinen lintulisko) fossiili, joka esitetään, varsinkin evoluutieorian popularisoitaessa, välimuotona lintujen kehityksessä. Kriittisen tarkastelun pohjalta voidaan kuitenkin todeta, ettei Archaeopteryxiä voida selkeästi nähdä välimuotona esim. dinosaurusten ja lintujen välillä, sillä achaopteryx on mosaiikkimuoto. Archaopteryxistä löytyy neljän eri matelijaryhmän (Kalaliskot, Crocodilia, Saurischia, Ornitischia) tuntomerkkejä, minkä vuoksi sitä ei voida pitää modernien lintujen esi-isänä<ref name = "EvoKriitAna">{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker| Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)| Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = VI.13 | Sivu = 220,257 | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7}}</ref>. Fossiileja jotka täyttävät tyhjän aukon kutsutaan puuttuviksi lenkeiksi. Täydellisimpinä fossiililinjoina pidetään kehityslinjaa nisäkäsliskoista nisäkkäiksi, valaiden evoluutiota ja hevosen heimon evoluutiota kantalajista (''Eohippus'') nykyiseen hevoseen (''Equus''). Ihmisen evoluutiosta on esitetty useita eri kehityssarjoja<ref name = "EvoKriitAna" />
*Pääartikkeli: [[Polveutumisoppi]]


Merkittävä tapahtuma eläinkunnan historiassa on [[Kambrikauden räjähdys|kambrikauden räjähdys]]. Geologisissa kerrotumista on tuolloin havaittavissa useimpien eläinkunnan pääjaksojen yhtäkkinen ilmestyminen suhteellisen lyhyessä ajassa (arviolta n. 5 milj.vuodessa). Tämä havainto on vaikeaa selittää evoluutioteorian avulla.  
Polveutumisopin todisteena pidetään mm. eliöiden yhteinen DNA:lle perustuva koodausjärjestelmää, universaaliksi väitettyä geneettistä koodia, rakenteellisia ja geneettisiä homologioita, surkastuneita elimiä, fossiiliaineiston johdonmukaista geologista kerroksellisuutta ja sen rakenteellista kehitystä. Näitä todisteita on käsitelty omassa artikkelissaan.


===Molekyylibiologiset todisteet===
=== Muuntelumekanismien riittävyyden todisteet ===
[[Tiedosto:Cytochrome_c-001.jpg|thumb|240px|Sytokromi c:n kaltaisia proteiineja voidaan käyttää proteiinisukupuiden laatimiseen. Tällaisten sukupuiden rakentaminen käy kuitenkin sitä vaikeammaksi ja ristiriitaiseksi mitä enemmän eliöitä ja proteiineja vertaillaan.]]
[[Molekyylibiologia]] on biologian osa-alue, jonka avulla pyritään mm. päättelemään eri eliöiden sukulaissuhteita sekä kehityshistoriaa vertailemalla homologisia geenejä tai homologisia molekyylejä eliöiden välillä. Elollisten olentojen samankaltaisuudet ulottuvat molekyylitasolle asti. Kaikki eliöt käyttävät aineenvaihdunnassaan samoja kemiallisia perusrakenteita. Tämä mahdollistaa esim. proteinien- ja DNA/RNA sekvenssien analysoimisen, joiden pohjalta voidaan laatia molekyylisukupuita. Mitä enemmän eri proteiini- ja geenisekvenssejä on analysoitu, sitä vaikeammaksi on tullut rakentaa niiden pohjalta sukupuita. Eri molekyylejä vertailemalla päädytään erillaisiin päätelmiin. Lisäksi vertailtavien molekyylijen erojen kasvaessa tulkinnanvaraisuus kasvaa nopeasti.<ref name= "EvoKriitAna" />


{{Sitaatti|
Muuntelumekanismit ovat evoluutioteorian mukaan riittäviä selittämään biodiversiteetin synty. Tämä on evoluutioteorian ydinväite ja tälle väitteelle olisi syytä tarjota todisteita, jotta evoluutioteoriaa voisi pitää uskottavana.
Molekyylikellomenetelmä ei ole ongelmaton: kellojen kalibrointi voi olla vaikeaa ja kellojen "tikitysnopeus" riippuu mm. siitä, kohdistuuko tiettyyn geenisekvenssiin ns. selektiivinen paine. Parhaat molekyylikellot ovat ns. [[tilke-DNA]]-alueet, jotka eivät koodaa mitään proteiinia eivätkä siis tule ilmentyneeksi [[fenotyyppi|fenotyypissä]]. DNA-alueet, jotka koodaavat toimivaa proteiinia (eli ''geenit''), muuttuvat yleensä paljon hitaammin, koska mutaatiot toimivassa geenissä ovat suurilta osin vahingollisia ja siksi luonnonvalinta hoitaa ne pois populaatiosta.}}


{{Sitaatti|
===Johtopäätökset evoluutioteorian todisteista===
Toinen menetelmä näiden sukulaissuhteiden selville saamiseksi geneettisistä sekvensseistä perustuu ns. ''plagioituihin virheisiin''. Tilke-DNA alueissa on monien toimivien geenien kopioita, jotka ovat vahingoittuneet siten, että ne eivät enää toimi. Tällaisista lajeille yhteisistä virheistä voidaan päätellä, että virheet ovat olleet olemassa jo ennen lajien erkaantumista. Esimerkki tällaisesta tapauksesta on kädellisille yhteinen mutaatio, jonka takia ne eivät pysty valmistamaan C-vitamiinia toisin kuin lähes kaikki muut nisäkkäät. (Marsutkaan eivät pysty valmistamaan C-vitamiinia itse, mutta niillä mutaatio on erilainen.)}}


Sittemmin on huomattu, että useat väitetyt 'yhteiset virheet' johtuvat yleisesti usein tapahtuvista korreloiduista mutaatioista (hotspot) tai väitetyillä virheillä on hyödyllinen toiminto<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Are pseudogenes ‘shared mistakes’ between primate genomes? | Osoite = http://creation.com/are-pseudogenes-shared-mistakes-between-primate-genomes | Viitattu = | Selite = | Tekijä = John Woodmorappe | Julkaisija = Creation Ministries | Ajankohta = December 2000 }}</ref>{{,}}
Populaarissa kontekstissa evoluutioteoria esitetään ehdottoman varmana faktana, jota kaikki havaintomme biologiassa tukevat. Tosiasiassa evoluutioteorian puolesta esitetyt todisteet on vahvasti kyseenalaistettu tai ne todistavat vain pienestä muuntelusta. Tiedeyhteisön sisällä käydään paljon kriittistä keskustelua useista evoluutioteorian osa-alueista, ja sille onkin löydettävissä useita luonnontieteellisiä vastaväitteitä. Julkisuudessa tutkijoilla on kuitenkin harvoin varaa olla toisinajattelija. Kun tutkijat kilpailevat rahoituksesta, maineesta ja viroista, kynnys tunnustaa julkisuudessa epäilyksiä Darwinin teorian paikkansapitävyydestä nousee. Kirjassa ''[[Evoluutio – kriittinen analyysi]]'' todetaan oivaltavasti
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Potentially decisive evidence against pseudogene ‘shared mistakes’ | Osoite = http://creation.com/potentially-decisive-evidence-against-pseudogene-shared-mistakes | Viitattu = 24.6.2009 | Selite =  | Tekijä = John Woodmorappe | Julkaisija = Creation Ministries | Ajankohta = December 2004 }} </ref>.


{{Sitaatti|
{{Lainaus|Elämän alkuperä ja historia ovat ainutkertaisia menneisyyden tapahtumia. On ilmeistä, että maailmankatsomukselliset näkemykset vaikuttavat niitä koskevaan tutkimukseen. Jotta erilaisten alkua koskevien mallien merkitystä voisi arvioida, on välttämätöntä erottaa toisistaan objektiiviset tulokset, teoreettiset tulkinnat ja maailmankatsomukselliset ennakko-oletukset.<ref name = "EvoKriitAna" />}}
Molekyylibiologian myötä huomattiin, että myös molekyylit kehittyvät samalla tavalla kuten somaattiset rakenteet. Mitä lähempänä kaksi lajia on toisiaan, sitä samankaltaisempia myös niiden molekyylit ovat. Monissa tapauksissa morfologisen aineiston epäselvyys on herättänyt epäilyksiä, mutta molekyylejä vertailemalla on saatu paljastettua lajien todellinen suhde. Molekyylibiologia on nykyisin yksi tärkein tietolähde tutkittaessa [[fylogenia|fylogeneettisiä]] suhteita.}}
Tosiasiassa molekyylien avulla tehdyt sukupuut eroavat merkittävästi morfologian avulla tehdyistä.
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What about the Molecular Evidence? | Osoite = http://www.arn.org/idfaq/What%20about%20the%20molecular%20evidence.htm | Viitattu = 24.6.2009| Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Access Research Network | Ajankohta = }} </ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Peter Atkins Dramatically Overstates the Evidence for Evolutionary Phylogenies | Osoite = http://www.evolutionnews.org/2008/02/peter_atkins_dramatically_over.html | Viitattu = 24.6.2009 | Selite = | Tekijä = Casey Luskin | Julkaisija = Evolution News & Views| Ajankohta = February 25, 2008 }}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is the evolutionary tree turning into a creationist orchard?  | Osoite = http://creation.com/is-the-evolutionary-tree-changing-into-a-creationist-orchard | Viitattu = 24.6.2009 | Selite =  | Tekijä = Pierre Jerlström | Julkaisija = Creation Ministries | Ajankohta = August 2000 }}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Birds Terrorize Evolutionary Biologists | Osoite = http://www.reasons.org/birds-terrorize-evolutionary-biologists | Viitattu = 24.6.2009 | Selite = | Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana | Julkaisija = Reasons to Believe | Ajankohta = }}</ref>{{,}}
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The Unreliability of Hominid Phylogenetic Analysis Challenges The Human Evolutionary Paradigm | Osoite = http://www.reasons.org/unreliability-hominid-phylogenetic-analysis-challenges-human-evolutionary-paradigm  | Viitattu = 24.6.2009 | Selite = | Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana| Julkaisija = | Ajankohta = }}</ref>


{{Sitaatti|
==Evoluutioteorian ongelmat==
Vuonna 2006 Israelista löydettiin miljoonia vuosia eristyksissä ollut ekosysteemi. Kivilouhokselta löydetty luola oli ollut täysin eristyksissä muusta maailmasta, niin vedestä kuin ravinteistakin. Sieltä löydettiin kahdeksan uutta äyriäisiin ja selkärangattomiin kuuluvaa lajia. Millään tutkituista lajeista ei ollut silmiä, mikä tarkoittaam että ne ovat menettäneet näkökykynsä evoluution myötä. Luolasta löydetyt eliöt ovat skorpionin kaltaisia, ja DNA-testit osoittivat niiden olevan täysin ainutlaatuisia.[http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/id35489.html] --->}}
 
On muistettava, että pelkkä samankaltaisuus ei ole todiste evoluutioteorialle, koska myös suunnittelijat suunnittelevat usein keskenään samankaltaisia rakenteita, esimerkiksi peräkkäiset automallit ovat usein samankaltaisia. Motiivina samankaltaisuuksille ovat tyypillisesti optimaaliset ratkaisut, osien vaihdettavuus, ratkaisujen ymmärrettävyys, tai vaikkapa oma tyyli tai kauneus.
 
===Muita evoluution todisteita===
Vertailemalla eliöiden anatomiaa, havaitaan niiden rakenteissa yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi hyönteisten ruumiissa on aina pää, takaosa ja keskiruumis, niillä on kolme jalkaparia ja yleensä kaksi paria siipiä. Samoin ovat myös nisäkkäiden, kuten esimerkiksi ihmisen käsivarsi, kissan tai hevosen etujalka, lepakon siipi ja hylkeen evä saman peruskaavan mukaisia, ja niiden luut voidaan tunnistaa luu luulta. Usein väitetään, että ominaisuudet ovat periytyneet yhteisistä kantamuodoista, sillä yhtäläisyydet ovat aivan liian suuria ollakseen sattumanvaraisia. Tämä ei kuitenkaan ole pätevä argumentti, koska myös yhteinen suunnittelija selittää samankaltaisuudet.
 
Yksilönkehityksen eri vaiheissa eliöissä on möys yhtäläisyyksiä, mutta nämä eivät ole olennaisesti suurempia kuin mitä valmiiden rakenteiden perusteella voisi olettaa. Samankaltaisuus voisi selittyä sillä, että eri selkärankaisryhmät ovat perineet yhteisiltä esivanhemmiltaan kehitystapansa, joka niissä edelleen toistuu. Toisaalta samankaltaisuudet voivat myös kertoa yhteisestä suunnittelijasta ja yhteisistää toiminnallisista vaatimuksista.
[[Rekapitulaatioteoria|Sikiöiden suurennellut samankaltaisuudet]] evoluutioteorian todistamiseksi on yksi tieteen suurimpia myönnettyjä huijauksia.
 
 
 
[[surkastuma|Surkastuneet elimet]] ovat toimintansa lopettaneita elimiä. Esimerkiksi lentotaidottoman strutsin siivet ja ihmisen häntäluu. Niiden esiintyminen voidaan ymmärtää, jos oletetaan strutsien kehittyneen lentävistä muodoista, jotka myöhemmin liian suuriksi ja painaviksi tultuaan ovat kadottaneet lentotaitonsa. Samoin myös ihmisen ja simpanssin voidaan olettaa joskus olleen hännällinen, mutta kadottaneen hännän tarpeettomana. Muita esimerkiksi ovat käärmeissä tavattavat jäänteet takajalan luista ja [[hetulavalaat|hetulavalaiden]] kidassa olevat hampaiden jäänteet.
 
Esimerkiksi ihmisen häntäluu on elintärkeä lantiolihasten kiinnityskohta. Sanonta ”surkastunut elin” usein vain peittää tietämättömyytemme elimen tarkoituksesta. Ihmisen umpilisäkkeen, jonka aikaisemmin ajateltiin olevan surkastunut, tiedetään nyt olevan immuunijärjestelmän toimiva komponentti. Strutsin tapauksessa on kyse vain muutenlusta ja rappeutumisesta, jota satunnaisten mutaatioiden tiedetään saavan aikaan.
 
Muuntuneet elimet vastaavat sijaintinsa ja anatomiansa puolesta sellaisia elimiä, jotka toisilla muodoilla suorittivat toisia toimintoja. Esimerkiksi kärpäsillä on vain yksi siipipari, mutta toisen siipiparin paikalla niillä on nuijanmuotoiset väristimet, jotka toimivat lennon aikana [[gyroskooppi]]sena elimenä. Tämä esimerkki ja monet muut muutokset voidaan helposti selittää, jos oletetaan tällaisten eläinten polveutuvan sellaisista eläimistä, joilla kyseessä olevat elimet olivat alkuperäisessä tehtävässään.
 
Tällaiset selitykset ovat liiankin helppoja, sillä tällöin ei tarkastella tarkemmin, montako muutosta esimerkiksi väristinten syntyminen tarvitsisi ja kykeneekö evoluutiomekanismi tosiasiassa tuottamaan ne.
 
[[Etologia]] on biologian tieteenhaara, joka tutkii eläinten käyttäytymistä. Se paljastaa yhtäläisyyksiä eri muotojen, kuten [[aitososiaalisuus|sosiaalisten hyönteisten]], muurahaisten, ampiaisten ja mehiläisten pesänrakennustavoissa.
Kuten sanottu, samankaltaisuudet, vielä vähemmän käyttäytymiseen liittyvät, eivät todista yhteistä polveutumista. (Ovatko kaikki kahvia lautaselta ryystävät ihmiset läheistä sukua toisilleen?)
 
<!--[[Parasitologia]] eli loisoppi osoittaa jokaisen loisen olevan elävä todiste siitä, että se polveutuu vapaana eläneistä muodoista, joiden jälkeläiset ovat sopeutuneet elämään isäntäeliön kustannuksella. Viite? Miten todistaa?-->


[[Biokemia]] Biokemia tutkii elävien organismien kemiallista rakennetta ja niiden osuutta organismeissa. Esimerkiksi eräs biokemian erikoisala, serologia, tutkii veren kemiallista koostumusta. Anti-ihmisseerumia saadaan kun ruiskuttamalla ihmisverta koe-eläimeen, ja kun seerumia sekoitetaan toisten verilaatujen kanssa, voidaan reaktioiden avulla mitata testattujen lajien eroja.
Alla on esitelty joitain todisteita, jotka tekevät evoluutioteoriaan uskomisen vaikeaksi, ellei ole valmiiksi sitoutunut teorian totuuteen joko luonnollisiin syihin sitoutumisen tai epätieteellisen tiedeyhteisöön kohdistuvan auktoriteettiuskon takia. Evoluutioteorian vastaisia todisteita on käsitelty myös sivulla [[Evoluutioteorian vastaiset argumentit]].


Eläinten maantieteellisestä levinneisyydestä voidaan tehdä johtopäätöksiä. Esimerkiksi [[Galapagossaaret|Galapagossaarten]] eläimillä on samanlaisia piirteitä kuin Etelä-Amerikan eläimillä ja [[Kap Verde]] -saaren eläimillä Afrikan eläimistön piirteitä. Jos kumpaisenkin saaren eläimet olisivat syntyneet erikseen, ei sille olisi mitään järkevää selitystä, mutta jos molemmille saaristoille on levinnyt eläimiä läheisiltä mantereilta ja ne ovat sopeutuneet ajan myötä erilaisiin olosuhteisiin, voidaan ongelma ratkaista helposti evoluution avulla.
===Evoluution raja===


Rajallinen sopeutuminen ja muuntelu eivät todista makroevoluutiota. Todellisuudessa evoluutioselityksellä on eliömaantieteellisesti useita ongelmia.
Koska luonnollisiin syihin sitoutunut tieteenfilosofia ja ateistien maailmankatsomus on vaatinut jotain luonnollista selitystä eliömaailmalle, evoluutioteorian on oletettu pystyvän tuottamaan eliömaailmassa havaitut käsittämättömän monimutkaiset rakenteet. Asia on siis nimenomaan vain oletettu, eikä ole pidetty tarpeellisena yrittääkään todistaa väitettä empiirisesti.
[[The Edge of Evolution]] -kirjassa biokemian professori '''[[Michael Behe]]''' käsittelee malarian, HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön genomin havaittuja mutaatioita ja luonnonvalintaa. Koska näissä tapauksissa valintaedut ovat erityisen mittavia sekä HI-virus- ja malarialoispopulaatiot suuria ja nopeasti mutatoituvia, tämä on parhainta käytettävissä olevaa todistusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvystä ja sen rajoista. Tarkastellaan siis suoria havaintoja evoluutioteorian kyvystä tuottaa uusia ratkaisuja eliöille. Havaintomittausten perusteella voidaan todeta, että mitään olennaisesti uutta ei synny.<!-- Ilman epärealistista oletusta huomattavista valintaeduista jokaiselle välivaiheelle jokaisen mutaation jälkeen, parhaimmillaan evoluution voidaan ajatella tuottavan kaksi tiettyä mutaatiota. !Behe ei väitä tätä!--> Evoluutiolla on siis selvät rajat, eikä se kykene tuottamaan olennaisesti uutta informaatiota, uusia biokemiallisia systeemejä tai uusia rakenteita.<ref>http://www.intelligentdesign.fi/2009/03/14/evoluution-rajat-vahvistuvat/</ref>


Myös suoria todisteita evoluutiosta on saatu. Esimerkiksi [[koivumittari]]-niminen perhoslaji on Englannin teollisuusalueilla muuttanut väriään sadan vuoden aikana harmaasta mustaksi. Siinä paljastuvat evoluution selittämiseksi vaadittavat oleellisen tärkeät yksityiskohdat. Kahden vanhan perhoslajin on nähty risteytyvän ja siitä on syntynyt täysin uusi perhoslaji. <ref>http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2597</ref>
===Proteiinien evoluution mahdottomuus===


Koivumittari on esimerkki populaation pienestä ja rajallisesta muuntelusta, eikä todista makroevoluutioteoriaa.
'''[http://biologicinstitute.org/people/ Douglas Axe]''' on tehnyt kokeellisen tutkimuksen, jonka mukaan jo 150 aminohapon ketjuista vain yksi 10<sup>62</sup>:sta voi laskostua vakaaseen biologisesti toimintavalmiiseen muotoon<ref>D. Axe, ''Journal of Molecular Biology'', Volume 341</ref> <ref>http://bio-complexity.org/ojs/index.php/main/article/view/BIO-C.2010.1</ref>. Tietyn toiminnon saavuttamisen satunnaistodennäköisyys on noin 10<sup>-77</sup>. Maapallon resursseilla (10<sup>50</sup> atomia, enintään 10<sup>18</sup> sekuntia, toisaalta enintäänkin vain 10<sup>40</sup> solua maapallon historian aikana) ei siis saada aikaan edes yhtä toiminnallista proteiinia puhtaasti sattuman tuloksena. Useimmat solun toiminnot vaativat vähintään kuusi toimivaa proteiinia, joten satunnaistodennäköisyydet ovat tarkastelun tässä vaiheessa jo tähtitieteellisen pieniä. Evoluutioteoria edellyttää lähtökohdakseen satunnaistarkoituksettomasti syntyneen alkusolun. Jo sellaisen vaatimien riittävän pitkien aminohappoketjujenkin satunnaissynty on kuitenkin [[Abiogeneesi#Aminohapoista_proteiineiksi|mahdotonta]], ja tämä proteiinitoiminnallisuustarkastelu osoittaa asiaan liittyvän myös valtavia lisäongelmia.


===Johtopäätökset evoluution todisteista===
Periaatteessa mahdollisten aminohappoketjujen joukkoa "karttakuvana" tarkasteltaessa osoittautuu siis, että toiminnallisten proteiinien "saarekkeiden" välissä on valtava toimimattomuuden "meri". Periaatteessa olisi silti ajateltavissa, että kahden toimivan saarekkeen välillä olisi pitkä pienin yksittäismuutoksin toisistaan saatavien toimivien proteiinien kehityspolku, joka lisäksi antaisi valintaedun koko mittansa yli. Onko sitten uskottavaa, että kahden näin kaukaisen<ref>siis rakenteeltaan paljon toisistaan poikkeavia proteiineja edustavan</ref> saaren välillä todella olisi haitattomien välivaiheiden polku?<ref>Koska evoluutioteoria vetoaa naturalistiseen perususkomukseen "luonnollisen maailman" täysin tarkoituksettomasta alkuperästä eikä tältä pohjalta ole mitään syytä olettaa mahdollisten aminohappoketjujen toiminnallisuuksille mitään laaja-alaisia järjestyneitä rakenteita, toiminnallisuuden äärimmäisen harvinaisuuden huomioon ottaen tällaisen ehyen polun mahdollinen olemassaolo itse asiassa viittaisi jo sinänsä ''aminohappoketjuominaisuustason etukäteissuunnitteluun'', siis siihen, että mahdollisten aminohappoketjujen toiminnallisuudet olisi jotenkin esiviritetty eli varta vasten "sijoiteltu sopivasti" myöhemmän uusdarvinistisen evoluution mahdollistamiseksi (samaan tapaan kuin [[monimutkaisten_järjestelmien_synty#Askel_kohti_testattavuutta:_evoluution_tietokonesimulointi|evoluutioalgoritmien]] toimintaympäristöjä on etukäteen huolellisesti rukattava, jotta ajettavat algoritmit pystyisivät toimimaan halutusti).</ref> Nimenomaan luonnontieteille perustavan tärkeä empiirinen näyttö osoittaa, että evoluutioteorian vaatimaa polkua "toimimattomuuden meren" yli ei edes helpoissa tapauksissa<ref>http://bio-complexity.org/ojs/index.php/main/article/view/BIO-C.2011.1</ref> ole.<ref>Tämä tulos viittaa siihen, että [[AW:S#teistinen_evolutionismi|teistisen evolutionismin]] mukainen ajatus, että "Jumala käytti menetelmänään evoluutiota", ei ole siitäkään syystä uskottava, että koko "menetelmä" ei pitkienkään aikojen kuluessa itse asiassa olisi toiminut: "Laita 'evoluutio' asialle, mene itse perässä!"</ref>
Populaarissa kontekstissa evoluutio esitetään ehdottoman varmana faktana, jota kaikki havaintomme biologiassa tukevat. Tosiasiassa makroevoluutioteorian puolesta esitetyt todisteet on vahvasti kyseenalaistettu tai ne todistavat vain pienestä muuntelusta. Tiedeyhteisön sisällä käydään paljon kriittistä keskustelua useista evoluutioteorian osa-alueista ja makroevoluutiolle onkin löydettävissä useita luonnontieteellisiä vastaväitteitä. Julkisuudessa tutkijoilla on kuitenkin harvoin varaa olla toisinajattelija. Kun tutkijat kilpailevat rahoituksesta, maineesta ja viroista, kynnys tunnustaa julkisuudessa epäilyksiä Darwinin teorian paikkansapitävyydestä nousee. Kirjassa ''[[Evoluutio – kriittinen analyysi]]'' todetaan oivaltavasti
{{Quotation|Elämän alkuperä ja historia ovat ainutkertaisia menneisyyden tapahtumia. On ilmeistä, että maailmankatsomukselliset näkemykset vaikuttavat niitä koskevaan tutkimukseen. Jotta erilaisten alkua koskevien mallien merkitystä voisi arvioida, on välttämätöntä erottaa toisistaan objektiiviset tulokset, teoreettiset tulkinnat ja maailmankatsomukselliset ennakko-oletukset<ref name = "EvoKriitAna" />.}}


==Evoluutioteorian ongelmat==
===Konvergenssit===
===Konvergenssit===
Konvergenssi tarkoittaa samankaltaisuutta, joka ei selity yhteisen polveutumisen perusteella. Esimerkiksi silmien ja siipien olisi pitänyt kehittyä lukuisia kertoja toisistaan riippumatta. On siis paljon samankaltaisuuksia, jotka eivät selity evoluutiolla (mutta selittyvät yhteisellä suunnittelijalla). Näin ollen samankaltaisuudet, jotka selittyisivät evoluutiolla, ovat tosiasiassa vain seurausta todistusaineiston valikoinnista.
http://www.amazon.com/Lifes-Solution-Inevitable-Humans-Universe/dp/0521827043
http://www.reasons.org/evolution/convergence


===Ristiriitaiset sukupuiden aineistot===
[[Konvergenssi]] tarkoittaa samankaltaisuutta, joka ei selity yhteisen polveutumisen perusteella. Esimerkiksi silmien ja siipien olisi pitänyt kehittyä lukuisia kertoja toisistaan riippumatta. On siis paljon samankaltaisuuksia, jotka eivät selity yhteisellä polveutumisella, jolloin niiden olisi pitänyt evoluutioteorian mukaan kehittyä eliöiden sopeutuessa yhteiseen ekologiseen lokeroon. Näin ollen samankaltaisuudet, jotka selittyisivät yhteisellä polveutumisella, ovat tosiasiassa vain seurausta todistusaineiston valikoinnista.
http://www.discovery.org/a/10651
<ref name="isbn0-521-82704-3">{{cite book |author=Conway Morris, S. |title=Life's solution: inevitable humans in a lonely universe |publisher=Cambridge University Press |location=Cambridge, UK |year=2003 |pages= |isbn=0-521-82704-3 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>{{,}}
<ref>http://www.reasons.org/evolution/convergence</ref>


===Fossiiliaineiston hyppäyksellisyys ja vakaus===
===Fossiiliaineiston hyppäyksellisyys ja vakaus===
Evoluutioteorian tueksi esitetään aina välillä parhaimpia esimerkkejä välimuodoista ja kehityssarjoista. (Todellisuudessa näistäkin esimerkeistä käytetään vain ne ominaisuudet joiden voidaan katsoa kehittyneet sarjana. Ongelmallisesti sarjaan sopivat ominaisuudet jäävät usein kertomatta ja usein myös rakennettu sarja ei pidä yhtä ajoituksen kanssa.)
Kaikkein olennaisin ominaisuus fossiiliaineistossa on kuitenkin sen hyppäyksellisyys ja vakaus, eli uudet rakenteet ilmeistyvät yhtäkkiä ja ratkaisut ovat hyvin vakaita ilmestymisen jälkeen, vain pientä muuntelua tapahtuu. Tämä sopii suunnitteluteorian ennusteeseen. Evoluutioteorian suora ennuste on hiljalleen etenevät muutokset, joita siis ei makrotasolla fossiiliaineistossa havaita.


http://www.arn.org/blogs/index.php/literature/2009/07/19/punctuated_change_in_the_fossil_record
Evoluutioteorian tueksi esitetään aina välillä parhaimpia esimerkkejä välimuodoista ja kehityssarjoista. Todellisuudessa näistäkin esimerkeistä käytetään vain ne ominaisuudet joiden voidaan katsoa kehittyneet sarjana. Ongelmallisesti sarjaan sopivat ominaisuudet jäävät usein kertomatta ja usein myös rakennettu sarja ei pidä yhtä ajoituksen kanssa.
 
Kaikkein olennaisin ominaisuus fossiiliaineistossa on kuitenkin sen hyppäyksellisyys ja vakaus, eli uudet rakenteet ilmeistyvät yhtäkkiä ja ratkaisut ovat hyvin vakaita ilmestymisen jälkeen, vain pientä muuntelua tapahtuu. Tämä sopii suunnitteluteorian ennusteeseen. Evoluutioteorian suora ennuste on hiljalleen etenevät muutokset, joita siis ei makrotasolla fossiiliaineistossa havaita.<ref name="discontinuities" />{{,}}<ref>http://www.darwinsdilemma.org/</ref>
http://www.truthinscience.org.uk/site/content/view/48/65/
 
http://www.darwinsdilemma.org/


===Usean osan systeemit===
===Usean osan systeemit===
http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/redusoimaton-monimutkaisuus-ja-darwinismi/
http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/empiirista-nayttoa-suunnittelusta/


http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/biokemian-haaste-evoluutioteorialle/
*[http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/redusoimaton-monimutkaisuus-ja-darwinismi/ http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/redusoimaton-monimutkaisuus-ja-darwinismi/]
*[http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/empiirista-nayttoa-suunnittelusta/ http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/empiirista-nayttoa-suunnittelusta/]
*[http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/biokemian-haaste-evoluutioteorialle/ http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/biokemian-haaste-evoluutioteorialle/]


===Evoluutiomekanismin hitaus===
===Evoluutiomekanismin hitaus===
Evoluution tulisi edetä yksi pieni mutaatio kerrallaan. Koska tyypillisesti hyödyllisetkin mutaatiota antavat vain pienen edun pitkälti satunnaisessa eloonjäämiskilpailussa, hyödyllistenkin mutaatioiden kertyminen populaatioon on hidasta. Tämä on erityisen hidasta, mikäli välivaihe on hiukankin haitallinen. Esimerkiksi kahden tietyn mutaation kertyminen ihmisen perimään kestää 100 miljoonaa vuotta mikäli ensimmäinen mutaatio aiheuttaa 5% haitan, mikä on anteliasta evoluutiolle. Tämä vauhti ei yksinkertaisesti riitä.


http://biologicinstitute.org/2009/02/01/bold-biology-for-2009/
Evoluution tulisi edetä yksi pieni mutaatio kerrallaan. Koska tyypillisesti hyödyllisetkin mutaatiota antavat vain pienen edun pitkälti satunnaisessa eloonjäämiskilpailussa, hyödyllistenkin mutaatioiden kertyminen populaatioon on hidasta. Tämä on erityisen hidasta, mikäli välivaihe on hiukankin haitallinen. Esimerkiksi kahden tietyn mutaation kertyminen ihmisen perimään kestää 100 miljoonaa vuotta mikäli ensimmäinen mutaatio aiheuttaa 5% haitan, mikä on anteliasta evoluutiolle. Tämä vauhti ei yksinkertaisesti riitä.<ref>www.biologicinstitute.org/post/19308937461/bold-biology-for-2009, viitattu 16.4.2017</ref>


===DNA koodin optimaalisuus===
===DNA-koodin optimaalisuus===


On osoitettu, että DNA:n koodausjärjestelmä on erittäin lähellä optimia. http://apologetiikkawiki.fi/Kosminen_hienos%C3%A4%C3%A4t%C3%B6#DNA-molekyyli  
On osoitettu, että DNA:n koodausjärjestelmä on erittäin [[Kosminen hienosäätö#DNA-molekyyli|lähellä optimia]]. 
Evoluution alla tämä olisi vain sattumaa koska koodin on käytännössä mahdotonta muuttua pienin muutoksin sillä koko koodatun informaation merkitys muuttuisi joka askeleella. Evoluution alla DNA:n koodausjärjestelmä on siis "jäätynyt sattuma".
Evoluutioteorian mukaan tämä olisi vain sattumaa koska koodin on käytännössä mahdotonta muuttua pienin muutoksin sillä koko koodatun informaation merkitys muuttuisi joka askeleella. Naturalismin mukaan DNA:n koodausjärjestelmä on siis "jäätynyt sattuma".


===Haitallisten mutaatioiden määrä===
===Haitallisten mutaatioiden määrä===
Empiiristen havaintojen mukaan eliöiden perimä rappeutuu.
http://www.amazon.com/Genetic-Entropy-Mystery-Genome-Sanford/dp/1599190028
Mutta valitettavasti luonnonvalinta ei kykene edes säilyttämään perimää, kuten Sanford kirjassaan osoittaa. Sanfordin argumentti on monitahoinen, allaolevista tuloksista useimmat ovat kehitysopille kohtalokkaita yksistäänkin:
1. Suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, eli ne ovat niin vähän haitallisia, että luonnonvalinta ei kykene valitsemaan niitä pois normaalin kohinan ja genettisen ajautumisen takia. Tälläiset haitalliset mutaatiot kasautuvat perimään sukupolvi sukupolvelta.
2. Vain alle joka miljoonas mutaatio on edullinen ja nämäkin perustuvat yleensä informaation tuhoutumiselle. Esimerkiksi antibioottiresistenssi saavutetana kun antibiootin käyttämä bakteerin aineenvaihduntakoneiston osa rikkoutuu. (Tietokoneeseesi tulee vähemmän viruksia kun internet-yhteys on rikki.)
Lisäksi jo geneettisen ajautumisen takia vain alle tuhannesosa hyödyllisistä mutaatioista pääsee vallalle populaatiossa.
3. Mutaationopeus ihmisessä on 200-6000 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Populaatiogeneettisten laskujen perusteella tiedetään että luonnonvalinta voi valita pois maksimissaan 0.5 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Ihmisen perimä siis rappeutuu, eikä luonnonvalinta ehdi valita virheitä pois.
4. Mitokondrio-mutaatiot muodostavat vastaavanlaisen ongelman.
5. Eliöt lisääntyvät ja selviytyvät pitkälti muiden syiden kuin geneettisten etujen perusteella. Ravinto, kasvatus ja sattuma vaikuttavat selviytymiseen ja lisääntymiseen paljon enemmän kuin pienet genettiset edut. Luonnonvalinta on siis prinsessa joka nukkuu monen patjan päällä ja yrittää tuntea patjan alla olevat herneet eli geneettiset virheet. Tästä syystä luonnonvalinta on paljon tehottomampi kuin yleensä oletetaan.
6. Kun yhtä edullista mutaatiota yritetään valita, sen ohessa joudutaan valitsemaan jatkoon useita haitallisia mutaatioita (Muller’s ratchet).


John C. Sanfordin mukaan empiiriset havainnot johtavat eliöiden perimän rappeutumiseen.<ref name="isbn1-59919-002-8">{{cite book |author=Sanford, John A. |title=Genetic Entropy & the Mystery of the Genome |publisher=Ivan Press |location= |year=2005 |pages= |isbn=1-59919-002-8 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref> Valitettavasti luonnonvalinta ei kykene edes säilyttämään perimää, kuten Sanford kirjassaan osoittaa. Sanfordin argumentti on monitahoinen, allaolevista tuloksista useimmat ovat kehitysopille kohtalokkaita yksistäänkin:
#Suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, eli ne ovat niin vähän haitallisia, että luonnonvalinta ei kykene valitsemaan niitä pois normaalin kohinan ja genettisen ajautumisen takia. Tälläiset haitalliset mutaatiot kasautuvat perimään sukupolvi sukupolvelta.
#Vain alle joka miljoonas mutaatio on valintapaineen kannalta edullinen ja nämäkin perustuvat yleensä informaation tuhoutumiselle. Esimerkiksi antibioottiresistenssi  voidaan saavuttaa kun antibiootin käyttämä bakteerin aineenvaihduntakoneiston osa rikkoutuu. (Tietokoneeseesi tulee vähemmän viruksia kun internet-yhteys on rikki.) Lisäksi jo geneettisen ajautumisen takia vain alle tuhannesosa hyödyllisistä mutaatioista pääsee vallalle populaatiossa.
#Mutaationopeus ihmisessä on 200-6000 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Populaatiogeneettisten laskujen perusteella tiedetään että luonnonvalinta voi valita pois maksimissaan 0.5 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Ihmisen perimä siis rappeutuu, eikä luonnonvalinta ehdi valita virheitä pois.
#Mitokondrio-mutaatiot muodostavat vastaavanlaisen ongelman.
#Eliöt lisääntyvät ja selviytyvät pitkälti muiden syiden kuin geneettisten etujen perusteella. Ravinto, kasvatus ja sattuma vaikuttavat selviytymiseen ja lisääntymiseen paljon enemmän kuin pienet genettiset edut. Luonnonvalinta on siis kuin prinsessa joka nukkuu monen patjan päällä ja yrittää tuntea patjan alla olevat herneet eli geneettiset virheet. Tästä syystä luonnonvalinta on paljon tehottomampi kuin yleensä oletetaan.
#Kun yhtä edullista mutaatiota yritetään valita, sen ohessa joudutaan valitsemaan jatkoon useita haitallisia mutaatioita (Muller’s ratchet).


== Yhteinen esi-isä ==
{{evoluutio}}
{{pääartikkeli|[[abiogeneesi|Elämän synty]]}}
[[Kuva:GeneticCode21.png|right|240px|thumb|Geneettisen koodin universaaliuutta pidettiin pitkää vahvimpana todisteena eliöiden yhteisestä kantamuodosta. Sittemmin vastoin odotuksia universaaliksi oletusta koodista löydettiinkin poikkeavuuksia. Tänä päivänä tunnetaan kymmeniä eri koodeja<ref name = "NCBI">{{Verkkoviite | Nimeke = | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/Taxonomy/Utils/wprintgc.cgi#SG14 | Viitattu = 18.11.2009 | Selite = | Tekijä = Andrzej (Anjay) Elzanowski and Jim Ostell | Julkaisija = National Center for Biotechnology Information (NCBI) | Ajankohta = Last update of the Genetic Codes: April 07, 2008 }} </ref>.]]


Tähtitieteellisten ja geofyysisten todisteiden valossa on arvioitu [[maapallo]]n syntyneen noin 4,57 miljardia vuotta sitten. Arvioiden mukaan Maa kehittyi elinkelpoiseksi noin 3,8 miljardia vuotta sitten, jolloin nähtävästi [[elämä]] syntyi, mutta emme tiedä miltä se näytti. Elämä uskotaan alkaneen ensimmäisten replikoituvien molekyylien synnystä, jotka kykenivät ottamaan aineita ja energiaa ympäröivistä elottomista molekyyleistä sekä Auringon säteilystä. Siitä miten tämä tapahtui, on esitetty monia kilpailevia hypoteeseja, mutta huolimatta vuosikymmenien ponnisteluista [[abiogeneesi|elämän synty]] on edelleen mysteeri.
== Lähteet ==
 
Darwin ehdotti, että kaikilla eliölajeilla on yhteinen esi-isä; jokainen eliö on kehittynyt samasta alkueliöstä, joka on elänyt ainakin 3,5 miljardia vuotta sitten. Tämän hypoteesin tueksi esitetään yleensä evoluution popularisoinnissa eliöiden aineenvaihdunnan samanlaisia kemiallisia perusrakenteita, kuten nukleotideja (DNA/RNA), aminohappoja, nukleotideja, sokereita ja rasvahappoja. Myös geneettisen koodin universaaliuutta pidettiin vahvana todisteena yhteisestä esi-isästä. Esimerkiksi Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori [[Wp:Petter Portin|Petter Portin]] esittää tämän väitteen Charles Darwinin kaksinkertaista merkkivuotta juhlistavassa teoksessaan:
 
{{Quotation|Solujen perusaineenvaihdunta ja rakenne ovat kaikilla eliöillä samanlaiset, ja evoluutioteorian vahvimpia todisteita onkin se, että geneettinen koodi on universaalinen eli sama kaikilla organismeilla olkoon sitten kysymyksessä virus, bakteeri, hiivasieni, kanttarelli, koivu, sinivalas tai ihminen. Ilmiötä on tieteellisesti hyvin vaikea ymmärtää muuten kuin evoluutioteorian valossa.|Petter Portin ja Timo Vuorisalo| Evoluutio NYT! (2008)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Petter Portin ja Timo Vuorisalo| Nimeke = Evoluutio NYT!: Charles Darwinin juhlaa |Julkaisija = [http://kirja-aurora.utu.fi/ Kirja-Aurora] | Vuosi = 2008 | Kappale = Evoluutio teorian todisteet | Sivu =  67| Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-29-3666-3}} </ref>}}
 
Evoluutioteoreetikot pitivätkin koodin muuttumista pitkään mahdottomana. Sittemmin vastoin odotuksia koodista löydettiin (jo useita vuosia sitten) merkittäviä poikkeuksia (esim. mitokondrioilla Stop-kodonin muutos) ja nykyään tunnetaankin useita geneettisiä koodeja<ref name = "NCBI"/>.
 
{{Sitaatti|
Helposti syntyvä väärinkäsitys on, että tämä ”yhteinen kantaisä/-äiti” oli yksin maailmassa. Luultavammin se oli vain yksi yksilö jo elämäntäytteisessä valtameressä. Kaikki muut ovat kuitenkin epäonnistuneet jatkamaan sukuaan näihin päiviin saakka. Toinen väärinkäsitys on, että se olisi maapallon ''ensimmäinen'' eliö. Realistisempi kuva on, että se oli pitkän kehitysprosessin lopputulos, jonka varhaisimmat vaiheet eivät välttämättä olleet edes yksiselitteisesti "eläviä". Varhaisissa vaiheissa elämä on saattanut syntyä yhä uudestaan, mutta siitä emme tiedä nykytietämyksellä kovinkaan paljoa, koska esimerkiksi koskemattomia kerroskivilajeja 3,8–3,5 miljardin vuoden takaa Maan alkuajoilta on lähes mahdotonta löytää (ei tiedetä nykyisin) ja tarvittaisiin hapeton ilmakehä muiden epätavallisten olosuhteiden lisäksi. Ihmisillä ei ole nykyisin mitään tietoa elämän 300 ensimmäisen miljoonan vuoden ajalta, ja laboratorioissa ei olla vielä pystytty tuottamaan elämää, mutta täysin mahdotonta tekniikan ja tietämyksen kehittyessä se ei luultavasti ole. Jo 3,5 miljardin takaisista kivistä on löydetty rikasta bakteerilajistoa. }}
 
{{Sitaatti|
Kuitenkin kaikkien ensimmäisten elämän pioneerien oli ratkaistava monta ongelmaa, suurimpina miten hankkia energiaa ja kopioitua. DNA-molekyylejä pidetään välttämättöminä kopioitumiselle, mutta sen valikoitumiselle siihen tehtävään ei nykyisin tiedetä kunnollista teoriaa. Sen tehtävän uskotaan kuitenkin olleen aluksi toissijainen, ja sitä edeltäneen [[RNA-maailma]]n, missä tapahtui proteiinisynteesiä, ja josta puuttui DNA-välitteisen proteiinisynteesin tehokkuus.}}
 
== Yksilön kehitys ja elinten alkuperä ==
 
Kun monisoluinen eliö kehittyy munasolusta, alkaa ennen pitkää kehittyä erityyppisiä kudoksia ja muodostua elimiä. Prosessi on monivaiheinen ja peräkkäiset vaiheet ovat geenien ohjaamia.
 
Eri eläimillä voi olla hyvin samannäköisiä elimiä. Esimerkiksi hyönteisillä ja linnuilla on siivet, delfiineillä, pingviineillä ja kaloilla on evät, jne. Toisaalta eri eläinlajeilla voi olla hyvinkin erinäköiset elimet, kuten evät, siivet ja kädet, joilla voi erilaisuudesta huolimatta olla yhteinen alkuperä.
 
{{Sitaatti|Samannäköisyys ja sama toiminnallinen funktio eivät välttämättä merkitse samaa evolutiivista historiaa. Jos samanlaisilla ja samaa toimintaa suorittavilla eläimillä ei ole samaa kehityksellistä (embryologista) taustaa, kyse on '''analogisista''' elimistä. Hyönteisten ja lintujen siivet tai nisäkkäiden ja mustekalojen silmät ovat analogisia elimiä.}}
 
Kenties populaarein räikeästi yksinkertaistettu väite evoluutionteorian puolesta on, että lajin vanha kehityspolku näyttäytyy ainakin osittain jokaisen yksilön alkionkehityksessä. ''Ks. pääartikkeli [[rekapitulaatioteoria]]''.
 
Evoluutioteorian pohjalta otaksuttiin aikoinaan, että esim. eliön fenotyypin homologiasta seuraa myös homologia yksilökehityksessä sekä geenitasolla. Vastaavasti analogian tapauksessa homologiaa ei otaksuttu ilmenevän yksilönkehityksessä taikka geenitasolle. Sittemmin molemmat väitteet ovat joutuneet kyseenalaisiksi.
Tarkempi anaalysi kuitenkin paljastaa että esim. homologiset elimet syntyvät yksilönkehityksessä eliöillä eri reittejä pitkin. Analogisten elinten tapauksessa taas on löydetty homologiaa geenitasolla. Esimerkiksi eri eliöiden silmiä on pidetty klassisena esimerkkinä analogisista elimistä. Myöhemmin on kuitenkin havaittu, että näiden analogisten elinten kehitystä ohjaavat samat säätelygeenit. 
 
{{Sitaatti|Ja näin on yleisesti havaittu: mitä enemmän todisteita, että lajit ovat lähellä toisiaan, sitä enemmän löytyy myös elinten homologioita. Evoluution edellyttämä sukulaisuussuhde eli ”yhteinen polveutuminen” on ainoa teoria joka '''vaatii''' tätä, ja sen puuttuminen olisi evoluutioteorian kohtalokas vastatodistus.}}
 
{{Sitaatti|Mielenkiintoisia ovat myös ns. rudimentaariset eli surkastuneet elimet: ihmisillä muun muassa viisaudenhammas ja umpilisäke. Darwin itse mainitsi Boa-käärmeiden surkastuneet takatassut. Muilla käärmeillä sellaisia löytyy vain alkiovaiheessa eikä enää aikuisyksilössä. Myös linnuilla on alkiovaiheessa hampaiden alkuja (vrt. [[Archaeopteryx]]), jotka sitten häviävät.}}
 
==Teorian synty==
{{pääartikkeli|[[Evoluutioteorian historia]]}}
[[Kuva:Charles Darwin.jpg|right|frame|[[Charles Darwin]], evoluutioteorian isä.]]
Ihmisten käsitys evoluutiosta perustuu 250 vuoden tieteelliseen tutkimukseen. Ihmisille ominaista on ollut aina halu selittää ja ymmärtää outoa ja tuntematonta. Alkujaan luonnontieteiden tason ollessa heikkoa heimojen myytit, uskonnolliset ja filosofiset vastaukset tarjosivat ratkaisun lukuisiin ihmisiä askarruttaneisiin kysymyksiin. 1600-luvulla tieteellisen vallankumouksen myötä evolutionismi nosti päätään. Tieteellisen ajattelun kannalta maailmaa ei voitu ajatella enää fyysisten lakien kenttänä, vaan sille piti lisätä historia - ja ennen kaikkea elollisessa maailmassa ajan mittaan tapahtuvat muutokset. Vähitellen ''evoluutio'' käsite valjastettiin edustamaan näitä muutoksia. Evolutiivinen ajattelu levisi 1750–1850 biologian lisäksi kielitieteeseen, filosofiaan, sosiologiaan, taloustieteeseen ja muille aloille. Charles Darwinin kirja ''Lajien synty'' julkaistiin [[1859]].
 
Charles Darwin oli jo opiskellut yliopistossa, mutta hänellä ei ollut vielä luonnontieteellistä koulutusta, joten vuonna [[1831]] hän lähti maailman ympäri purjehtivan ''HMS Beagle'' -aluksen mukaan. Koko matkan tärkein vaihe oli kuukausi [[Galapagossaaret|Galápagossaarilla]], yksinäisellä saariryhmällä [[Ecuador]]ista länteen. Siellä hän huomasi, että jokaisella saarella näytti olevan aivan oma peippotyyppinsä. Yhdenkin saaren eri lokeroissa elivät eri peippolajit. Kuitenkin ne olivat selvästi peräisin samasta kannasta.
 
Se, mitä Darwin matkalla näki, teki hänet vakuuttuneeksi siitä, etteivät lajit säily muuttumattomina, vaan että ne pystyvät mukautumaan uusiin oloihin. Jäljelle jäi vain kysymys, miten muutos tapahtuu.
 
Vuonna [[1838]], lokakuun 3. päivänä hän sai äkillisen oivalluksen lueskellessaan [[Thomas Malthus]]in teosta väestöjen kasvusta. Malthusin teoksessa väitettiin, että väestö lisääntyy räjähdysmäisesti, ellei mitään esteitä ole. Darwin ajatteli, että syntyvästä ylijäämästä menestyivät ne, joilla oli olosuhteiden kannalta suotuisia muutoksia, ja ne, joilla oli epäsuotuisia muutoksia, hävisivät. Tästä periaatteesta käytetään nimitystä luonnonvalinta. Olosuhteet eli ympäröivä luonto valitsee, mitkä yksilöt jäävät eloon. Olosuhteiden muuttuessa myös laji kehittyy uusien olosuhteiden mukaiseksi.
 
Juuri, kun Darwin oli saamaisillaan pääteoksensa valmiiksi, ilmeni, että [[Alfred Russell Wallace]] oli [[Malaijien saaristo]]ssa tullut samoihin johtopäätöksiin kuin Darwin.
 
Darwinin pääteos ''[[Lajien synty]]'' ilmestyi marraskuun 24. päivänä vuonna [[1859]]. 1250 kappaleen painos myytiin loppuun seuraavana päivänä.
 
=== Evoluutioteorian historian vaiheita ===
 
[[Kuva:Darwin ape.jpg|thumb|Pilakuva Charles Darwinista apinana (1871).]]
Geologeja alkoi jo 1700-luvulla askarruttaa kysymys siitä, mistä sukupuuttoon kuolleiden eläinten jäännökset kallioperässä olivat peräisin. Aluksi tätä yritettiin selittää siten, että nämä eläimet olivat kuolleet vedenpaisumuksessa. Vedenpaisumuskertomukset ovat yleismaailmallisia, ja sellainen löytyy myös [[Raamattu|Raamatusta]]. Asiaa mutkisti se, että alemmista kerroksista löytyi ”[[vedenpaisumus]]ta” edeltäneitä eläimiä, jotka näyttivät edustavan jotenkin alkukantaisempaa kehitysvaihetta.
 
Maapallon ikälaskelmaa jouduttiin kuitenkin tarkistamaan, siihen lisättiin 80&nbsp;000 vuotta. Nykyaikaisen [[geologia]]n isänä tunnettu [[Charles Lyell]] osoitti kuitenkin vuonna [[1830]], että ihminen asui hyvin iäkkäällä planeetalla.
 
Charles Darwinin teoriat herättivät runsaasti vastustusta heti julkaisunsa jälkeen pudottamalla ihmisen luomakunnan kruunun paikalta muiden eliölajien joukkoon. Ajatus ihmisestä eläimen sukulaisena herätti inhoa, ja lehdissä julkaistiin pilapiirroksia Darwinista apinaserkkujensa kanssa. Toinen ajatus oli, että ihmisistä tulisi julmia ja moraalittomia, koska he ovat periytyneet eläimistä.
 
Tärkeässä osassa kiistassa kehityksen kannattajien ja luomisen kannattajien välillä oli Charles Darwinin isoisä [[Erasmus Darwin]], joka päätyi siihen lopputulokseen, että kaikki elolliset oliot ovat yhteisen esi-isän jälkeläisiä. Ihmisen hän sijoitti apinoiden sukulaiseksi. [[Jean-Baptiste Lamarck]] rakensi Erasmus Darwinin pohjalle ja yritti selittää, että esimerkiksi [[kirahvi]]n pitkä kaula olisi syntynyt sukupolvia seuranneesta kaulan venyttämisestä. Lamarck oli sitä mieltä, että hankitut ominaisuudet periytyvät. Tämä väite osoitettiin myöhemmin paikkansapitämättömäksi.
 
Pian löydettiin ensimmäiset esi-ihmisten kallot. Aluksi niiden merkitystä ei kuitenkaan ymmärretty. Kun vuonna [[1856]] löydettiin ensimmäiset [[Neandertalin ihminen|Neandertalin ihmisen]] luurangot, niiden väitettiin kuuluneen raakalaisille, ja suurin osa luista hävisi. Vuonna [[1868]] löydettiin [[Cro-Magnonin ihminen|Cro-Magnonin ihmisen]] jäännöksiä.


===Johtopäätöksiä===
[[Uusi aika|Uuden ajan]] [[aatehistoria]]ssa on tapana puhua kahdesta suuresta vallankumouksesta. Ensimmäinen vallankumous oli [[maakeskinen todellisuuskäsitys|maakeskisen todellisuuskäsityksen]] sortuminen. Tähtitieteilijä [[Kopernikus|Kopernikuksen]] mukaan tätä ensimmäistä vallankumousta, joka tapahtui noin neljäsataa vuotta sitten, kutsutaan kopernikaaniseksi vallankumoukseksi. Toinen mullistus alkoi, kun Darwin osoitti, että ihmiskuntakin on osa luontoa eikä siitä erillinen ilmiö.
Kehitysoppi on yleisesti hyväksytty tieteellinen teoria. Darwinistinen evoluutioteoria on tiedeyhteisön enemmistön näkemys lajien monimuotoisuuden synnystä, erimielisyyttä on lähinnä teorian yksityiskohdista.
== Evoluutio ja ympäristö ==
Evoluutio mielletään monesti jopa miljoonien vuosien prosessiksi. Modernin ajan ilmiö kuitenkin on, että ihminen muokkaa elinympäristöään päivittäin esimerkiksi rakentamalla, puita hakkaamalla, patoammalla, myrkyttämällä, metsästämällä ja kalastamalla. 1900-luvun lopulta lähtien on herätty kysymään, pysyvätkö lajit mukana ihmisen aiheuttamassa nopeassa muutoksessa. Ympäristömuutosta ja eliöiden kykyä vastata siihen, evoluutiota ja luonnonsuojelua sekä ympäristömuutoksen haasteita tutkitaankin aina vain enemmän.
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
{{viitteet|sarakkeet}}


== Katso myös ==
== Katso myös ==
=== Internet ===
* [http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/paakirjoitus/darwinismin_myyttinen_perinto/?session=76448429 Leevi Launonen: ''Darwinismin myyttinen perintö'']


== Kirjallisuutta ==
=== ApologetiikkaWiki ===
{{Wikiaineisto|Kirjallisuutta evoluutiosta}}
* [[Suunnitteluteoria]]
 
=== Kirjallisuutta ===
* Scherer, Siegfied: [http://www.intelligentdesign.fi/2007/01/30/kriittisen-tietopaketin-toinen-painos-ilmestynyt/ ''Evoluutio - kriittinen analyysi'']. Suomentanut Matti Leisola.  
* Scherer, Siegfied: [http://www.intelligentdesign.fi/2007/01/30/kriittisen-tietopaketin-toinen-painos-ilmestynyt/ ''Evoluutio - kriittinen analyysi'']. Suomentanut Matti Leisola.  
* Gould, Stephen Jay: Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku. Helsinki: Art House, 1991.  
* Gould, Stephen Jay: Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku. Helsinki: Art House, 1991.  
* Mayr, Ernst: Evoluutio.  Porvoo: WSOY, 2003.
* Mayr, Ernst: Evoluutio.  Porvoo: WSOY, 2003.


== Aiheesta muualla ==
=== Internet ===
===Evoluutioteoriaan kriittisesti suhtautuvat===
 
====Evoluutioteoriaan kriittisesti suhtautuvat====
* [http://www.intelligentdesign.fi Suomenkielinen suunnitteluteoriaa puoltava sivusto]
* [http://www.intelligentdesign.fi Suomenkielinen suunnitteluteoriaa puoltava sivusto]
* [http://www.truthinscience.org.uk/site/content/category/18/52/65/ Evoluutioteorian yleisimpien 'todisteiden' kritiikki (engl)]
* [http://www.trueorigins.org kriittisiä artikkeleita (engl)]
* [http://www.trueorigins.org kriittisiä artikkeleita (engl)]
* [http://www.reasons.org Englanninkielinen OEC sivusto]
* [http://www.reasons.org Englanninkielinen OEC sivusto]
* [http://www.arn.org Englanninkielinen ID sivusto]
* [http://www.arn.org Englanninkielinen ID sivusto]
* [http://www.ingelligentdesign.org Englanninkielinen ID sivusto]
* [http://www.ingelligentdesign.org Englanninkielinen ID sivusto]
* [http://www.creationontheweb.com Englanninkielinen YEC sivusto]
* [http://www.creation.com Englanninkielinen YEC sivusto]
* [http://www.luominen.fi Suomenkielinen YEC sivusto]


===Evoluutioteoriaa puolustavat===
====Evoluutioteoriaa puolustavat====
* [http://groups.msn.com/Evoluutiofoorumi Evoluutioteoriaa ja kreationismia pohtiva Evoluutiofoorumi (MSN)]
* [http://www.darwin-seura.fi/ Darwin-seura ry], evoluutioteoreettista tutkimustapaa Suomessa edistävä yhdistys
* [http://www.darwin-seura.fi/ Darwin-seura ry], evoluutioteoreettista tutkimustapaa Suomessa edistävä yhdistys
* [http://www.biomi.org/biologia/evoluutio/ Evoluutio ja evoluutioteoria - Elämän kehitys nykytieteen valossa - Biomi.org]
* [http://www.biomi.org/biologia/evoluutio/ Evoluutio ja evoluutioteoria - Elämän kehitys nykytieteen valossa - Biomi.org]
* [http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/biologia/evoluutio/ Etälukion Evoluutio]
* [http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi1/evoluutio.html Etälukion Evoluutio]
* [http://www.talkorigins.org Talk.Origins Archive] {{en}}
* [http://www.talkorigins.org Talk.Origins Archive]  
** [http://www.talkorigins.org/faqs/origin.html ''Lajien synty'', Englanninkielinen alkuperäisteksti] {{en}}
** [http://www.talkorigins.org/faqs/origin.html ''Lajien synty'', Englanninkielinen alkuperäisteksti]
** [http://www.talkorigins.org/faqs/faq-intro-to-biology.html Introduction to Evolutionary Biology by Chris Colby] {{en}}
** [http://www.talkorigins.org/faqs/faq-intro-to-biology.html Introduction to Evolutionary Biology by Chris Colby]  
* [http://charles-darwin.classic-literature.co.uk/ Charles Darwin Books] {{en}}
* [http://charles-darwin.classic-literature.co.uk/ Charles Darwin Books]  
* [http://www.genomenewsnetwork.org/categories/index/genome/evolution.php Evolution News from Genome News Network (GNN)] {{en}}
* [http://www.genomenewsnetwork.org/categories/index/genome/evolution.php Evolution News from Genome News Network (GNN)]  
* [http://www.nap.edu/books/0309063647/html/ National Academy Press: Teaching About Evolution and the Nature of Science] {{en}}
* [http://www.nap.edu/books/0309063647/html/ National Academy Press: Teaching About Evolution and the Nature of Science]  
* [[EvoWiki]] [http://wiki.cotch.net/] {{en}}
* [http://evolutionwiki.org/wiki/Main_Page EvoWiki]
* [http://www.pbs.org/wgbh/evolution/index.html Evolution] - Provided by ''[[Public Broadcasting Service|PBS]]''. {{en}}
* [http://www.pbs.org/wgbh/evolution/index.html Evolution] - Provided by ''[[wp:Public Broadcasting Service|PBS]]''.  
* [http://science.howstuffworks.com/evolution.htm/printable How Evolution Works] {{en}}
* [http://science.howstuffworks.com/evolution.htm/printable How Evolution Works]  
* [http://www.icp.ucl.ac.be/~opperd/private/proteins.html Phylogenetic Analysis of Proteins] {{en}}
* [http://www.icp.ucl.ac.be/~opperd/private/proteins.html Phylogenetic Analysis of Proteins]  
* [http://www.icp.ucl.ac.be/~opperd/private/m_e_index.html Molecular evolution] {{en}}
* [http://www.icp.ucl.ac.be/~opperd/private/m_e_index.html Molecular evolution]
* [http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.240/k97/ga/gasis.html Johdatus evoluutiolaskentaan ja geneettisiin algoritmeihin] {{en}}
* [http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.240/k97/ga/gasis.html Johdatus evoluutiolaskentaan ja geneettisiin algoritmeihin]


[[Luokka:Evoluutioteoria]]
[[Luokka:Evoluutioteoria]]
[[Luokka:Keskeneräiset artikkelit]]

Versio 16. huhtikuuta 2017 kello 19.48


Terminologiasta
Evoluutioteorialla tarkoitetaan ApologetiikkaWikissä oppia jonka mukaan "kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä esi-isästä ohjaamattomien mutaatioden ja luonnonvalinnan kautta." Tätä käsitystä kutsutaan myös synteettiseksi evoluutioteoriaksi tai uusdarvinismiksi. On olemassa myös muita evoluutioteorioita kuin uusdarvinismi. Apologetiikkawikissä evoluutioteorialla kuitenkin tarkoitetaan uusdarvinismia ellei toisin mainita. Sanan evoluutio merkityksiä käsitellään puolestaan artikkelissa evoluution määritelmä.

Evoluutioteoria on luonnonhistoriallinen näkemys, jonka mukaan kaikki olemassa olevat ja menneet eliöt ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta ohjaamattomien mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Näin muotoiltuna teorian olennaisena osana on siis näkemys, jonka mukaan eliöiden synty ja kehitys on tarkoitukseton luonnonlakien ohjaama prosessi. Aina siitä lähtien kun teorian isä Charles Darwin julkaisi kirjan Lajien synty (1859), jossa hän esitti teorian keskeiset periaatteet, evoluutioteoria on ollut kiihkeän väittelyn kohteena. Nykypäivänä evoluutioteoria edustaa tiedeyhteisön yleistä näkemystä elämän historiasta. Kuitenkin jo teorian alkuajoista lähtien väitettä prosessien ohjaamattomuudesta on kritisoitu. Mm. viime vuosikymmeninä keskustelun painopiste on siirtynyt kysymykseen, kykenevätkö mutaatiot ja luonnonvalinta selittämään kaikki biologiset ja biokemialliset havainnot. Erityisesti evoluutioteorian oletus siitä, ettei Jumalalla ole mitään sijaa elämän kehityksessä, kuten Darwin ehdottomasti vaati, muodostaa oman apologeettisen haasteensa kristilliselle teismille.

Evoluutioteorian mukaan elämä on kehittynyt satunnaisten ja ohjaamattomien prosessien kautta. Uusdarvinismi sisältää siis seuraavat osaväitteet:

  1. Muuntelu. Väite, että muuntelua ja luonnonvalintaa tapahtuu.
  2. Yhteinen polveutuminen (engl. common descent). Väite, että kaikki elollinen on kehittynyt yhdestä oliosta.
  3. Riittävyys. Väite, että muuntelu ja luonnonvalinta ovat pitkän ajan kuluessa aikaansaneet kaikki ympärillämme olevat monimutkaiset rakenteet ja näiden tuottamiseen tarvittavan toiminnallisen informaation.
  4. Ohjaamattomuus. Väite että muuntelu on satunnaista, tai että ainakaan se ei ole minkään persoonan ohjaamaa.

Vain 1. näistä väitteistä voidaan pitää kiistattomana tieteellisenä tosiasiana. Myös 2. väitteen puolesta on esitetty empiirisiin havaintoihin perustuvia todisteita, joskaan tämä todistusaineisto ei ole täysin yksitulkintaista. 3. väitteen puolesta ei ole esitetty varsinaista todistusaineistoa. Väiteen oletetaan monesti olevan itsestään selvä johtopäätös, kun 1. ja 2. väite on todistettu. Tällainen ajattelu tuntuu johdonmukaiselta materialistisesta näkökulmasta käsin, mutta esimerkiksi kristillisen teismin näkökulmasta väite on helposti kyseenalaistettavissa. Neljäs väite on luonteeltaan puhtaasti filosofinen, ei-tieteellinen, oletus.1

Evoluutioteoria voidaankin nähdä kahden toisistaan riippumattoman ajatuksen (1. ja 2. väite) yhdistelmänä (3. väite). Ensimmäinen on ajatus muuntelusta eli siitä, että eliölajien geeniperimä voi ajan saatossa muuttua pääasiassa mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. Ensimmäinen ajatus on siis melko yleisen tason toteamus. Eliölajien perimä varmastikin muuttuu hieman ajan kuluessa. Onkin jo aivan toinen asia, minkälaista ja -suuruista muuntelua tällä tavalla on mahdollista tapahtua. Toinen ajatus esittää, että kaikki eliöt ovat sukua keskenään ja että ne polveutuvat yhteisestä kantamuodosta. Evoluutioteoria yhdistää nämä kaksi ajatusta niin, että siinä muuntelun oletetaan selittävän yhteisen polveutumisen edellyttämät muutokset. Evoluutioteoria siis olettaa, että eliöissä tapahtuvat muutokset olisivat riittävä syy selittämään koko biologian monimuotoisuuden.

Saatavilla on hyviä todisteita pienestä muuntelusta kuten bakteerien antibioottiresistenssistä tai sirkkujen nokkien kokojen vaihtelusta. Tästä ei seuraa, että kaikki eliöt olisivat syntyneet tuon saman prosessin kautta. Tälle valtavalle ekstrapolaatiolle ei ole oikeastaan edes esitetty näyttöä. On päinvastoin paljon todisteita2, jotka viittaavat siihen, että suuret muutokset eivät ole mahdollisia tällä mekanismilla.

Tieteenfilosofinen elementti

Viimeiset 150 vuotta tieteenfilosofinen muoti on ollut naturalismi, jonka mukaan tieteessä saa käyttää vain luonnollisia selityksiä. Tästä filosofisesta ennakkositoutumisesta seuraa, että mihinkään tarkoitukselliseen tapahtumainkulkuun vetoavia selitysmalleja ei ole hyväksytty tieteellisen keskustelun piiriin maapallon biodiversiteettiäkään käsiteltäessä, joten jonkinlainen tarkoitukseton prosessi on ainoa tieteellisestä käyvä selitys eliöiden alkuperälle, tukivat havainnot tuota selitystä tai eivät.

Näin rajaten jäljelle jäävät vaihtoehdoiksi käytännössä joko (1) kaiken syntyminen kerralla puhtaan sattuman kautta, (2) jokin luonnonlaki, joka väistämättä tuottaa monimutkaisia eliöitä tai (3) jonkinlainen luonnonlakien ja sattuman yhdistelmä, jossa sattuma tuottaa monimutkaisuutta ja laki säilyttää kertyvän monimutkaisuuden. Näistä vähiten epätodennäköisenä voidaan pitää vaihtoehtoa (3), mikä tarkoittaa käytännössä jonkinsuuntaista luonnollista polveutumista, elämän itsestäänkehittymistä luonnollisesti hiljalleen.

Tämähän juuri on evoluutiomallien perusajatus, ja se voi varmaankin näyttää kirjoitettuna hyvältä. Edellä mainitusta tieteellisen keskusteluavaruuden etukäteisrajauksesta johtuen ei ole ollut mitenkään merkityksellistä, voidaanko tätä perusajatusta tukea tai vahvistaa kokeellisesti: kun koko tutkimus ja keskustelu käydään sen puitteissa, siihen tunnustautuminen edellytetään tutkimusprosessien kaikissa vaiheissa ehtona tieteelliseksi keskusteluosapuoleksi hyväksymiselle, eikä sitä siis ole voinut rankaisematta julkisesti kyseenalaistaa.3 Sen takia tiede ei myöskään ole osannut noteerata suunnittelun puolesta esitettyä evidenssiä, ja näin on käynyt täysin riippumatta siitä, minkälaista evidenssiä on tarjolla tai minkälaisia järjellisiä perusteluja suunnittelun puolesta on esitetty. On siis erittäin ongelmallista, että vallalla oleva tieteenfilosofia rajaa sallittujen vastauksien kenttää tieteessä näin vahvasti.4

Maailmankatsomuksellinen elementti

Evoluutioteoria on materialistiselle ja ateistiselle maailmankatsomukselle lähes välttämätön uskonkappale, jota ilman nämä kannat eivät kykene kohtaamaan havaittavaa todellisuutta. Siksi materialistit pitävät teoriasta kiinni empiirisestä näytöstä huolimatta, eiväthän he voisi kyseenalaistaa sitä horjuttamatta samalla materialistista tai ateistista perususkomustaan.

Evoluutioteorian historia

Evoluutioajatuksia ovat esittäneet jo antiikin Kreikassa Lucretius ja muut materialistit, joiden katsomukset vaativat jonkinlaisen elämän itsestäänsyntymisen aineesta. Niinpä Lucretius esitti, että soilla syntyy aivan itsestään eliöiden päitä, jalkoja ja käsiä ja että joskus ne vain sattuvat sopivasti osumaan yhteen muodostaen elinkelpoisen kokonaisuuden, joka lähtee sitten ympäristöönsä tallustelemaan.

Ennen Blaise Pascalin steriilejä kokeita uskottiin yleisestikin, että esimerkiksi rotat syntyvät itsestään, kun jättää pussillisen jyviä lojumaan huoneen perälle. Elämän spontaaniin alkusyntyyn liittyvät spekulaatiot ovat nykyäänkin yleisiä ja niitä vaivaa sama todisteiden puute ja se, ettei yhteisö halua asettaa spekulaatioitaan kovan ja julkisen itsekritiikin alle.

Evoluutioteorian isänä pidetään yleisesti Charles Darwinia, joka esitteli darvinismina tunnetun kehitysteoriansa vuonna 1859 kirjassaan Lajien synty. Darwinin ajatuksen mukaan yhteisen polveutumisen edellyttämät biodiversiteetin muutokset olisivat aikojen saatossa syntyneet periytyvän pienen muuntelun ja luonnollisen valinnan kautta.

Empiirinen näyttö

Evoluutioteorian ennusteet

Siinä määrin missä evoluutio on satunnaisprosessi ja evoluutiolla ei ole suuntaa, evoluutioteoria ei ennusta mitään hyvin. Toisaalta tarkan tiedon yleensä puuttuessa eri ratkaisujen elinkelpoisuudesta voidaan melko vapaasti keksiä tarinoita ja jälkikäteen havainnot on usein helppo selittää. Koska evoluutioteoria ennustaa kaiken, se ei ennusta mitään hyvin. Vaikka useiden tieteen löydösten kerrotaankin löytyneen evoluutioteorian ohjaamina, näihin läpimurtoihin johtaneet tutkijat eivät ole pitäneet evoluutioteoriaa merkittävänä vaikuttimena, vaan uskovat että olisivat tehneet samat kokeet myös ilman sitä.5

Tieteen ihanteiden mukaan malleja tulee testata yhä uudestaan uusia havaintoja vasten, jolloin alkuperäiset havainnot saavat vahvistusta tai ne kumoutuvat. Tieteen ihanteiden vastaisesti itse evoluutioteoriaa ei kuitenkaan juurikaan kyseenalaisteta. Useimmat tutkijat ovat valmiita kyseenalaistamaan vain sen miten evoluutioteoria toimii, ei sitä, onko ohjaamaton kehitysoppi ylipäätään totta. Eli darvinismin olennaisinta väitettä siitä, että ohjaamattomat mutaatiot ja luonnonvalinta pystyvät tuottamaan koko eliömaailman valtavan monimutkaisuuden, ei siis olla valmiita kyseenalaistamaan. Menneisyyden evoluutiota ei voida tutkia kokeellisesti, mutta nykyistä voidaan, ja epäsuorien todisteiden avulla evoluutioteorian esittämien historiaa koskevien väitteiden uskottavuutta voidaan arvioida. Virusten, loisten, bakteerien ja banaanikärpästen populaatioiden koko ja sukupolvien määrä on valtavan paljon esimerkiksi nisäkäslajeja suurempi. Näillä tehtyjen kokeiden perusteella satunnaiset mutaatiot ja luonnonvalinta pystyvät tuottamaan vain hyvin vähäisiä tuloksia, eivät elämän tarvitsemiä suuria rakenteellisia muutoksia.

Kambrikauden jänis?

Usein väitetään, että mikäli esimerkiksi kani löytyisi vanhimmista kivikerrostumista, evoluutioteoria olisi todistettu vääräksi. Toteutuessaan tällainen löytö sitten falsifioisi polveutumiopin, ja koska se on välttämätön osa evoluutioteoriaa, se falsifioisi myös evoluutioteorian. Tämä olisi kuitenkin huono falsifikaatiokriteeri, koska se falsifioisi samalla myös ohjatun polveutumisopin, joka on eräs evoluutioteorian merkittävistä vaihtoehdoista. Falsifikaatiokriteerin tulisi siis olla sellainen, että se riittäisi kumoamaan kyseisen teorian, muttei kumoaisi sen kilpailijoita. Muussa tapauksessa tätä kriteeriä voisi käyttää falsifikaatiokeinona ainoastaan väitteelle, jonka mukaan kanit ovat syntyneet myöhemmin kuin nämä vanhat kerrostumat. Käytännössä tämä kriteeri asettaa evoluutioteorian nollahypoteesiksi nuoren maan luomisopin, ja antaa ymmärtää että darvinistinen evoluutioteoria on paras selitys niin kauan, kuin nuoren maan teoria ei saa tukea. Kun väitetään että kambrikauden kani olisi darvinistiselle evoluutioteorialle sopiva falsifioimiskriteeri, sorrutaan itseasiassa väärään vastakkainasetteluun, eikä kriteeri siksi ole todellisuudessa pätevä.

Ei ole kuitenkaan edes täysin selvää, että tällainen löytö falsifioisi polveutumisoppia, sillä "väärästä" kerrostumasta löytyneet fossiilit on perinteisesti selitetty erilaisilla ad hoc -hypoteeseilla. Mikäli kaneja olisi löydetty alemmista kerrostumista, kyseisen kerroksen oletettu ikä kyseenalaistettaisiin, koska "tiedettäisiin" ettei kaneja ole elänyt niin vanhoissa kerrostumissa. Sitten todettaisiin radioaktiivisten mittausten olleen kontaminaation takia viallisia ja turvauduttaisiin johtofossiilimenetelmään. Toisin sanoen määritettäisiin kerroksen ikä kanin perusteella, eikä kanin ikää kerroksen perusteella. Vaihtoehtoisesti nisäkkäät olisi mahdollista määritellä aiemmin luultua varhaisemmaksi eliöryhmäksi ja niiden paikka elämän oletetussa sukupuussa olisi lähempänä juurta eikä löytö aiheuttaisi enää ongelmia teorialle.

Fossiiliaineiston jatkuvuus

Voidaan myös todeta, että evoluutioteoria ennustaisi jatkuvaa fossiiliaineistoa, suunnittelu taas hyppäyksellistä. Fossiiliaineisto on hyppäyksellinen,67 ja tämän takia paleontologit toivat evoluutioteoriaan punktualismin, eli jaksottaisten tasapainojen mallin. Punktualismin mukaan populaatiot pysyvät pitkään muuttumattomina, ja muutokset tapahtuvat nopeasti pienissä populaatioissa, joiden fossiloituminen on epätodennäköistä. On yleensä harvinaista löytää katkeamaton fossiilien sarja, josta näkisi kantalajin muuttuvan vähittäin toiseksi lajiksi. Vain murto-osa kaikista maapallolla eläneistä eliöistä on fossiloitunut. Moni kerrostuma sijaitsi alueella, joka huuhtoutui tai tuhoutui mannerlaattojen liikkuessa. Kerrostumat taittuivat, litistyivät tai muuttivat muotoaan tuhoten fossiiliaineiston, lisäksi maan päälle ulottuu nykyisin vain murto-osa fossiileja sisältävistä kerrostumista. Aineiston katsotaan olevan riittävän laaja jotta voidaan todeta että aineiston yleiset piirteet ovat nopea ilmaantuminen ja lajien vakaus. Tämä ei vastaa evoluutioteorian alkuperäistä ennustetta. Evoluutioteorian pohjalta on tehty useita vääriä ennusteita, mutta teorian ennusteet ovat riittävästi muunneltavissa, joten vääriä ennusteita ei nähdä ongelmallisiksi.8

Monimutkainen pienillä muutoksilla selittymätön rakenne?

Voidaan kuitenkin todeta, että evoluutioteorian ennuste on alhainen rakenteille, jotka vaativat useita muutoksia ennenkuin rakenne antaa valintaedun. Tätä periaatetta käytetään evoluutioteorian sisällä pohdittaessa mikä kehityspolku olisi uskottavin ja sitä pitäisi voida käyttää pohdittaessa onko itse evoluutioteoria uskottava. Suunnittelun ennuste on korkealla usean osan systeemeille koska suunnittelijat näkevät ennalta mitä osia tiettyyn toimintoon tarvitaan. Charles Darwin esitti tämän kriteerin 1859 kirjassaan Lajien synty:

Jos voitaisiin osoittaa yksikin sellainen elin, joka ei olisi voinut kehittyä useiden pienten hyödyllisten muutosten kautta, minun teoriani romahtaisi täydellisesti.

Charles Darwin, Lajien synty (1859)9

On kuitenkin käytännössä mahdotonta osoittaa, että jonkin rakenteen syntyminen olisi teoreettisesti täysin mahdotonta, ainakin jos ollaan valmiita hyväksymään mielivaltaisen epätodennäköisiä tapahtumia. Sen sijaan, että pyrittäisiin osoittamaan, että jonkin rakenteen syntyminen darvinistisen mekanismin kautta on loogisesti mahdotonta, onkin aiheellista tutkia, onko kyseisen rakenteen syntyminen darvinistisella mekanismilla biologisesti mielekästä. Tällaisten selitysten puutetta ei kuitenkaan nykyään pidetä ongelmana teorialle, vaan ainoastaan teorian kyseenalaistajalle: vaikka et ymmärräkään miten rakenne olisi kehittynyt, se ei tarkoita ettei se olisi kehittynyt.

Evoluutioteorian asema tiedeyhteisössä

Valtaosa tiedemiehistä pitää evoluutioteoriaa hyvänä luonnontieteellisenä mallina. Toisaalta voidaan todeta, että useimmat heistä eivät ole tutustuneet teoriaa kritisoivaan aineistoon.10 Evoluutioteorialla on biologiassa monopoliasema, eikä sen kritiikkiä juurikaan sallita akateemisessa ympäristössä. Tilanne on harvinaisen epätieteellinen.

Biologiassa, kuten tieteessä yleensä, ei ole täysin varmaksi todistettuja asioita. Kuitenkin useat evoluutioteorian puolustajat käyttäytyvät kuten teoria olisi absoluuttisesti todistettu. Tosiasiassa on olemassa yllättävän vähän näyttöä siitä, että mutaatio ja luonnonvalinta saisivat aikaan väitettyjä ja olennaisia suuria muutoksia, esimerkiksi uusia rakenteita tai uusia biokemiallisia systeemejä.

Evoluutioteorian todisteet

Perinnöllisen muuntelun todisteet

Rajallisesta muuntelusta todistavia asioita ovat muun muassa eliöiden perimään syntyvät mutaatiot, lajiutumishavainnot, hyödyllisten mutaatioiden yleistyminen tai katoaminen ja bakteeripopulaatioiden nopea vastustuskyvyn ilmaantuminen. Näitä ilmiöitä ei kuitenkaan käsitellä tässä artikkelissa, koska nämä havainnot kertovat vain muuntelusta eivätkä todista uusdarvinismin pääväittämää siitä miten eliöt ovat syntyneet.

Polveutumisopin todisteet

Polveutumisopin todisteena pidetään mm. eliöiden yhteinen DNA:lle perustuva koodausjärjestelmää, universaaliksi väitettyä geneettistä koodia, rakenteellisia ja geneettisiä homologioita, surkastuneita elimiä, fossiiliaineiston johdonmukaista geologista kerroksellisuutta ja sen rakenteellista kehitystä. Näitä todisteita on käsitelty omassa artikkelissaan.

Muuntelumekanismien riittävyyden todisteet

Muuntelumekanismit ovat evoluutioteorian mukaan riittäviä selittämään biodiversiteetin synty. Tämä on evoluutioteorian ydinväite ja tälle väitteelle olisi syytä tarjota todisteita, jotta evoluutioteoriaa voisi pitää uskottavana.

Johtopäätökset evoluutioteorian todisteista

Populaarissa kontekstissa evoluutioteoria esitetään ehdottoman varmana faktana, jota kaikki havaintomme biologiassa tukevat. Tosiasiassa evoluutioteorian puolesta esitetyt todisteet on vahvasti kyseenalaistettu tai ne todistavat vain pienestä muuntelusta. Tiedeyhteisön sisällä käydään paljon kriittistä keskustelua useista evoluutioteorian osa-alueista, ja sille onkin löydettävissä useita luonnontieteellisiä vastaväitteitä. Julkisuudessa tutkijoilla on kuitenkin harvoin varaa olla toisinajattelija. Kun tutkijat kilpailevat rahoituksesta, maineesta ja viroista, kynnys tunnustaa julkisuudessa epäilyksiä Darwinin teorian paikkansapitävyydestä nousee. Kirjassa Evoluutio – kriittinen analyysi todetaan oivaltavasti

Elämän alkuperä ja historia ovat ainutkertaisia menneisyyden tapahtumia. On ilmeistä, että maailmankatsomukselliset näkemykset vaikuttavat niitä koskevaan tutkimukseen. Jotta erilaisten alkua koskevien mallien merkitystä voisi arvioida, on välttämätöntä erottaa toisistaan objektiiviset tulokset, teoreettiset tulkinnat ja maailmankatsomukselliset ennakko-oletukset.10

Evoluutioteorian ongelmat

Alla on esitelty joitain todisteita, jotka tekevät evoluutioteoriaan uskomisen vaikeaksi, ellei ole valmiiksi sitoutunut teorian totuuteen joko luonnollisiin syihin sitoutumisen tai epätieteellisen tiedeyhteisöön kohdistuvan auktoriteettiuskon takia. Evoluutioteorian vastaisia todisteita on käsitelty myös sivulla Evoluutioteorian vastaiset argumentit.

Evoluution raja

Koska luonnollisiin syihin sitoutunut tieteenfilosofia ja ateistien maailmankatsomus on vaatinut jotain luonnollista selitystä eliömaailmalle, evoluutioteorian on oletettu pystyvän tuottamaan eliömaailmassa havaitut käsittämättömän monimutkaiset rakenteet. Asia on siis nimenomaan vain oletettu, eikä ole pidetty tarpeellisena yrittääkään todistaa väitettä empiirisesti.

The Edge of Evolution -kirjassa biokemian professori Michael Behe käsittelee malarian, HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön genomin havaittuja mutaatioita ja luonnonvalintaa. Koska näissä tapauksissa valintaedut ovat erityisen mittavia sekä HI-virus- ja malarialoispopulaatiot suuria ja nopeasti mutatoituvia, tämä on parhainta käytettävissä olevaa todistusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvystä ja sen rajoista. Tarkastellaan siis suoria havaintoja evoluutioteorian kyvystä tuottaa uusia ratkaisuja eliöille. Havaintomittausten perusteella voidaan todeta, että mitään olennaisesti uutta ei synny. Evoluutiolla on siis selvät rajat, eikä se kykene tuottamaan olennaisesti uutta informaatiota, uusia biokemiallisia systeemejä tai uusia rakenteita.11

Proteiinien evoluution mahdottomuus

Douglas Axe on tehnyt kokeellisen tutkimuksen, jonka mukaan jo 150 aminohapon ketjuista vain yksi 1062:sta voi laskostua vakaaseen biologisesti toimintavalmiiseen muotoon12 13. Tietyn toiminnon saavuttamisen satunnaistodennäköisyys on noin 10-77. Maapallon resursseilla (1050 atomia, enintään 1018 sekuntia, toisaalta enintäänkin vain 1040 solua maapallon historian aikana) ei siis saada aikaan edes yhtä toiminnallista proteiinia puhtaasti sattuman tuloksena. Useimmat solun toiminnot vaativat vähintään kuusi toimivaa proteiinia, joten satunnaistodennäköisyydet ovat tarkastelun tässä vaiheessa jo tähtitieteellisen pieniä. Evoluutioteoria edellyttää lähtökohdakseen satunnaistarkoituksettomasti syntyneen alkusolun. Jo sellaisen vaatimien riittävän pitkien aminohappoketjujenkin satunnaissynty on kuitenkin mahdotonta, ja tämä proteiinitoiminnallisuustarkastelu osoittaa asiaan liittyvän myös valtavia lisäongelmia.

Periaatteessa mahdollisten aminohappoketjujen joukkoa "karttakuvana" tarkasteltaessa osoittautuu siis, että toiminnallisten proteiinien "saarekkeiden" välissä on valtava toimimattomuuden "meri". Periaatteessa olisi silti ajateltavissa, että kahden toimivan saarekkeen välillä olisi pitkä pienin yksittäismuutoksin toisistaan saatavien toimivien proteiinien kehityspolku, joka lisäksi antaisi valintaedun koko mittansa yli. Onko sitten uskottavaa, että kahden näin kaukaisen14 saaren välillä todella olisi haitattomien välivaiheiden polku?15 Nimenomaan luonnontieteille perustavan tärkeä empiirinen näyttö osoittaa, että evoluutioteorian vaatimaa polkua "toimimattomuuden meren" yli ei edes helpoissa tapauksissa16 ole.17

Konvergenssit

Konvergenssi tarkoittaa samankaltaisuutta, joka ei selity yhteisen polveutumisen perusteella. Esimerkiksi silmien ja siipien olisi pitänyt kehittyä lukuisia kertoja toisistaan riippumatta. On siis paljon samankaltaisuuksia, jotka eivät selity yhteisellä polveutumisella, jolloin niiden olisi pitänyt evoluutioteorian mukaan kehittyä eliöiden sopeutuessa yhteiseen ekologiseen lokeroon. Näin ollen samankaltaisuudet, jotka selittyisivät yhteisellä polveutumisella, ovat tosiasiassa vain seurausta todistusaineiston valikoinnista. 18 19

Fossiiliaineiston hyppäyksellisyys ja vakaus

Evoluutioteorian tueksi esitetään aina välillä parhaimpia esimerkkejä välimuodoista ja kehityssarjoista. Todellisuudessa näistäkin esimerkeistä käytetään vain ne ominaisuudet joiden voidaan katsoa kehittyneet sarjana. Ongelmallisesti sarjaan sopivat ominaisuudet jäävät usein kertomatta ja usein myös rakennettu sarja ei pidä yhtä ajoituksen kanssa. Kaikkein olennaisin ominaisuus fossiiliaineistossa on kuitenkin sen hyppäyksellisyys ja vakaus, eli uudet rakenteet ilmeistyvät yhtäkkiä ja ratkaisut ovat hyvin vakaita ilmestymisen jälkeen, vain pientä muuntelua tapahtuu. Tämä sopii suunnitteluteorian ennusteeseen. Evoluutioteorian suora ennuste on hiljalleen etenevät muutokset, joita siis ei makrotasolla fossiiliaineistossa havaita.620

Usean osan systeemit

Evoluutiomekanismin hitaus

Evoluution tulisi edetä yksi pieni mutaatio kerrallaan. Koska tyypillisesti hyödyllisetkin mutaatiota antavat vain pienen edun pitkälti satunnaisessa eloonjäämiskilpailussa, hyödyllistenkin mutaatioiden kertyminen populaatioon on hidasta. Tämä on erityisen hidasta, mikäli välivaihe on hiukankin haitallinen. Esimerkiksi kahden tietyn mutaation kertyminen ihmisen perimään kestää 100 miljoonaa vuotta mikäli ensimmäinen mutaatio aiheuttaa 5% haitan, mikä on anteliasta evoluutiolle. Tämä vauhti ei yksinkertaisesti riitä.21

DNA-koodin optimaalisuus

On osoitettu, että DNA:n koodausjärjestelmä on erittäin lähellä optimia. Evoluutioteorian mukaan tämä olisi vain sattumaa koska koodin on käytännössä mahdotonta muuttua pienin muutoksin sillä koko koodatun informaation merkitys muuttuisi joka askeleella. Naturalismin mukaan DNA:n koodausjärjestelmä on siis "jäätynyt sattuma".

Haitallisten mutaatioiden määrä

John C. Sanfordin mukaan empiiriset havainnot johtavat eliöiden perimän rappeutumiseen.22 Valitettavasti luonnonvalinta ei kykene edes säilyttämään perimää, kuten Sanford kirjassaan osoittaa. Sanfordin argumentti on monitahoinen, allaolevista tuloksista useimmat ovat kehitysopille kohtalokkaita yksistäänkin:

  1. Suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, eli ne ovat niin vähän haitallisia, että luonnonvalinta ei kykene valitsemaan niitä pois normaalin kohinan ja genettisen ajautumisen takia. Tälläiset haitalliset mutaatiot kasautuvat perimään sukupolvi sukupolvelta.
  2. Vain alle joka miljoonas mutaatio on valintapaineen kannalta edullinen ja nämäkin perustuvat yleensä informaation tuhoutumiselle. Esimerkiksi antibioottiresistenssi voidaan saavuttaa kun antibiootin käyttämä bakteerin aineenvaihduntakoneiston osa rikkoutuu. (Tietokoneeseesi tulee vähemmän viruksia kun internet-yhteys on rikki.) Lisäksi jo geneettisen ajautumisen takia vain alle tuhannesosa hyödyllisistä mutaatioista pääsee vallalle populaatiossa.
  3. Mutaationopeus ihmisessä on 200-6000 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Populaatiogeneettisten laskujen perusteella tiedetään että luonnonvalinta voi valita pois maksimissaan 0.5 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Ihmisen perimä siis rappeutuu, eikä luonnonvalinta ehdi valita virheitä pois.
  4. Mitokondrio-mutaatiot muodostavat vastaavanlaisen ongelman.
  5. Eliöt lisääntyvät ja selviytyvät pitkälti muiden syiden kuin geneettisten etujen perusteella. Ravinto, kasvatus ja sattuma vaikuttavat selviytymiseen ja lisääntymiseen paljon enemmän kuin pienet genettiset edut. Luonnonvalinta on siis kuin prinsessa joka nukkuu monen patjan päällä ja yrittää tuntea patjan alla olevat herneet eli geneettiset virheet. Tästä syystä luonnonvalinta on paljon tehottomampi kuin yleensä oletetaan.
  6. Kun yhtä edullista mutaatiota yritetään valita, sen ohessa joudutaan valitsemaan jatkoon useita haitallisia mutaatioita (Muller’s ratchet).



Lähteet

  1. ^ Vain ei-satunnaisuus voidaan osoittaa. Lisäksi satunnaisuus käsitteenä on kyseenalainen. Yleensä satunnaisuus tarkoittaa sitä, että emme tunne taustasyitä riittävän tarkasti. Esimerkiksi nopanheitossa tulos voitaisiin laskea tarkasti, jos heitto ja ympäristö tunnetaan tarkasti. Mahdollisesti kvanttitason satunnaisuus on tästä poikkeavaa satunnaisuutta.
  2. ^ M. Behe: The Edge of Evolution. Free Press, 1 edition (June 5, 2007). ISBN: 978-074329620.
  3. ^ Joitakuita uskalikkoja kuitenkin on olemassa: http://www.dissentfromdarwin.org.
  4. ^ Tilanne on verrattavissa tähtitieteen kehitystä pitkään rajoittaneeseen filosofisluontoiseen vaatimukseen, jonka mukaan vain ympyräliikkeeseen vetoavat mallit voisivat tulla kysymykseen taivaankappaleiden käyttäytymisen tieteellisessä selittämisessä.
  5. ^ "I recently asked more than 70 eminent researchers if they would have done their work differently if they had thought Darwin's theory was wrong. The responses were all the same: No. -- I even queried biologists working in areas where one would expect the Darwinian paradigm to have most benefited research, such as the emergence of resistance to antibiotics and pesticides. Here, as elsewhere, I found that Darwin's theory had provided no discernible guidance, but was brought in, after the breakthroughs, as an interesting narrative gloss." (http://www.the-scientist.com/2005/08/29/10/1/)
  6. > 6,0 6,1 "NATURAL DISCONTINUITIES AND THE FOSSIL RECORD" . Viitattu 2017-04-16. 
  7. ^ Hunt G (November 2007). "The relative importance of directional change, random walks, and stasis in the evolution of fossil lineages". Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. 104 (47): 18404–8. doi:10.1073/pnas.0704088104. PMID 18003931. PMC:2141789. Viitattu 2010-02-08. 
  8. ^ http://www.darwinspredictions.com/, sivu poistunut 16.4.2017 mennessä
  9. ^ "If it could be demonstrated that any complex organ existed, which could not possibly have been formed by numerous, successive, slight modifications, my theory would absolutely break down. But I can find out no such case." (http://darwin-online.org.uk/content/frameset?viewtype=text&itemID=F373&pageseq=205 187–190)
  10. > 10,0 10,1 Siegfried Scherer, Reinhard Junker:  Evoluutio – kriittinen analyysi. Datakirjat, 2000. 951-98558-0-7.
  11. ^ http://www.intelligentdesign.fi/2009/03/14/evoluution-rajat-vahvistuvat/
  12. ^ D. Axe, Journal of Molecular Biology, Volume 341
  13. ^ http://bio-complexity.org/ojs/index.php/main/article/view/BIO-C.2010.1
  14. ^ siis rakenteeltaan paljon toisistaan poikkeavia proteiineja edustavan
  15. ^ Koska evoluutioteoria vetoaa naturalistiseen perususkomukseen "luonnollisen maailman" täysin tarkoituksettomasta alkuperästä eikä tältä pohjalta ole mitään syytä olettaa mahdollisten aminohappoketjujen toiminnallisuuksille mitään laaja-alaisia järjestyneitä rakenteita, toiminnallisuuden äärimmäisen harvinaisuuden huomioon ottaen tällaisen ehyen polun mahdollinen olemassaolo itse asiassa viittaisi jo sinänsä aminohappoketjuominaisuustason etukäteissuunnitteluun, siis siihen, että mahdollisten aminohappoketjujen toiminnallisuudet olisi jotenkin esiviritetty eli varta vasten "sijoiteltu sopivasti" myöhemmän uusdarvinistisen evoluution mahdollistamiseksi (samaan tapaan kuin evoluutioalgoritmien toimintaympäristöjä on etukäteen huolellisesti rukattava, jotta ajettavat algoritmit pystyisivät toimimaan halutusti).
  16. ^ http://bio-complexity.org/ojs/index.php/main/article/view/BIO-C.2011.1
  17. ^ Tämä tulos viittaa siihen, että teistisen evolutionismin mukainen ajatus, että "Jumala käytti menetelmänään evoluutiota", ei ole siitäkään syystä uskottava, että koko "menetelmä" ei pitkienkään aikojen kuluessa itse asiassa olisi toiminut: "Laita 'evoluutio' asialle, mene itse perässä!"
  18. ^ Conway Morris, S. (2003). Life's solution: inevitable humans in a lonely universe. Cambridge, UK: Cambridge University Press. ISBN 0-521-82704-3. 
  19. ^ http://www.reasons.org/evolution/convergence
  20. ^ http://www.darwinsdilemma.org/
  21. ^ www.biologicinstitute.org/post/19308937461/bold-biology-for-2009, viitattu 16.4.2017
  22. ^ Sanford, John A. (2005). Genetic Entropy & the Mystery of the Genome. Ivan Press. ISBN 1-59919-002-8. 

Katso myös

ApologetiikkaWiki

Kirjallisuutta

  • Scherer, Siegfied: Evoluutio - kriittinen analyysi. Suomentanut Matti Leisola.
  • Gould, Stephen Jay: Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku. Helsinki: Art House, 1991.
  • Mayr, Ernst: Evoluutio. Porvoo: WSOY, 2003.

Internet

Evoluutioteoriaan kriittisesti suhtautuvat

Evoluutioteoriaa puolustavat