Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot

ApoWikistä
Versio hetkellä 4. heinäkuuta 2015 kello 20.53 – tehnyt Samuli Koivisto (keskustelu | muokkaukset) (+luokka)

Epätäydelliseen suunnitteluun vetoavalla ajattelulla on niin merkittävä osa joidenkin ateistien argumentaatiossa, että he soveltavat sitä joskus myös sellaisiin biologisiin rakenteisiin, jotka ilmentävät äärettömän hienovaraista suunnittelua. Tomi Kokkonen ja Petri Ylikoski katsovat, etteivät edes ihmisaivot osoita älykkään suunnittelun merkkejä:

Aivot eivät ole huippuälykkään ja kaikkitietävän insinöörin tuote vaan – kaikkien evoluution tuotosten tavoin – olemassa olevista kehityksen tuottamista rakennusaineista koottu kaikkea muuta kuin hienostunut kyhäelmä. Ihmisaivot ovat tulos lyhytnäköisestä evoluutioprosessista, joka on ratkaissut senhetkisiä ongelmia pohtimatta lainkaan valikoituneiden rakenteiden tulevaa evolutiivista potentiaalia. Tämän vuoksi aivoista saattaa löytyä merkittäviä kehityksellisiä rajoitteita – –

Ylikoski & Kokkonen, Evoluutio ja ihmisluonto1

Ylikosken ja Kokkosen mukaan aivot eivät osoita älykkään suunnittelun merkkejä. Ihmisaivoissa on noin 100 miljardia solua ja niiden välillä on solusta riippuen muutamia satoja tai jopa 200 000 yhteyttä solua kohden. Aivojen yhteyksien kytkeminen, yksi kytkentä sekunnissa ja 24 tuntia vuorokaudessa kestäisi 32 miljoonaa vuotta. Ylikoski ja Kokkonen kuitenkin pitävät ihmisaivojen rajoituksia todisteina siitä, etteivät ne ole Jumalan luomia. He ilmeisesti olettavat, että aivot olisivat todiste Jumalan luomistyöstä ainoastaan, jos ne olisivat vailla kaikkia rajoitteita, eli ainoastaan jos Jumala olisi luonut ihmisestä kaikkitietävän ja äärettömän älykkään olennon. Jumala ei oletettavasti koskaan loisi tiedoiltaan rajallista olentoa. Ylikosken ja Kokkosen evoluutiousko on niin vahva, että se peittää alleen ilmeiset tosiasiat. Jos ihmisaivot eivät kelpaa esimerkiksi huippuälykkään insinöörin suunnitelmallisesta luomistyöstä vaan ovat pelkkä ”kyhäelmä”, joka on ”kaikkea muuta kuin hienostunut”, niin mikä sitten kelpaisi tällaiseksi esimerkiksi? Kaikki tähänastiset insinöörien luomukset ovat verrattoman paljon yksinkertaisempia kuin ihmisaivot. Insinöörit ovat luoneet kaikki keksintönsä juuri näiden ihmisaivojen avulla, joita Ylikoski ja Kokkonen pitävät kyhäelminä, jotka eivät kelpaa esimerkiksi älykkään insinöörin luomuksesta.2

Näin vahvaa uskoa ohjaamattomaan evoluutioon mitkään tosiasiat tuskin pystyvät kumoamaan. Jos Ylikoski ja Kokkonen eivät löydä luomakunnan yhdestä kaikkein hienoimmin rakentuneesta kokonaisuudesta eli ihmisaivoista mitään merkkejä älykkäästä suunnitelmasta, vaan katsovat niiden olevan lyhytnäköisen ja kokonaan vailla älyllistä pohdintaa olevan prosessin tuottama onneton kyhäelmä, niin on vaikea nähdä, minkälaisten tosiasioiden he katsoisivat merkitsevän oman uskonsa kumoutumista. Ylikoski ja Kokkonen eivät tule ajatelleeksi seuraavaa ongelmaa, joka kehittyy heidän ajattelunsa sisälle: jos he itse tekevät päätelmiään ja luovat teorioitaan tällaisten aivojen avulla, jotka ovat pelkkiä suunnitelmallisuutta vailla olevia kyhäelmiä, niin mitä syytä heillä on luottaa näiden aivojen tuotteisiin? Mitä syytä heillä on luottaa esimerkiksi päätelmäänsä, että aivot ovat pelkkä onneton kyhäelmä?


Viitteet

  1. ^ Petri Ylikoski ja Tomi Kokkonen: Evoluutio ja ihmisluonto. Gaudeamus 2009, s. 194
  2. ^ Tapio Puolimatka: "Luku 1. Tiedekeskustelun avoimuus koetteilla", Tiedekeskustelun avoimuuskoe, s. 40. Uusitie, 2010. ISBN 978-951-6-19524-0.