Muokataan osiota sivusta Eksperientialismi

== Tieto Jumalasta on välitöntä ==

'''Alvin Plantingan'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[Alvin Plantinga]] | Nimeke = [[Warranted Christian Belief]] | Julkaisija = Oxford University Press | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = 172-173 | Selite =[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.html online] | Tunniste =ISBN 0-19-513192-4 }}</ref> eksperientialistisen tulkinnan mukaan tietoisuus Jumalasta (sensus divinitatis) on erityinen kognitiivinen kyky tai mekanismi, joka tuottaa meissä Jumalaa koskevia uskomuksia. Jumalatietoisuus voi aktivoitua erilaisissa tilanteissa: kun ihminen havaitsee luonnon järjestyksen, kauneuden ja valtavuuden tai kohtaa vaaroissa ja sairauksissa oman kuolevaisuutensa, rajallisuutensa ja heikkoutensa tai kokee tehneensä väärin. Tällaisissa ja muissa vastaavissa olosuhteissa ihmisessä syntyy Jumalaa koskevia uskomuksia ilman, että hän välttämättä itse tietoisesti valitsee uskoa Jumalaan; kyseiset olosuhteet vaikuttavat tällaisten uskomusten muodostumiseen. Tässä suhteessa Jumalan tiedostamiseen suuntautuva kognitiivinen kyky on samanlainen kuin havainnoinnin ja muistamisen kyvyt. Ihminen ei tietoisesti valitse havaita ympärillään olevia esineitä tai muistaa tiettyjä asioita, vaan havainnon ja muistin varaan perustuvia uskomuksia koko ajan syntyy hänen tietoisuudessaan hänen tahdostaan riippumatta pelkästään sen takia, että hänellä on kyky havaita ympärillään olevaa todellisuutta ja muistaa asioita. 

Jumalan olemus on nähtävissä hänen luomisteoissaan ja ihminen vaistoaa Jumalan hyvyyden omassatunnossaan. Jumalan luomistyön perusteella on mahdollisuus luoda käsitys joistakin Jumalan luonteenpiirteistä. Ihminen voi pohtia luonnossa vallitsevaa järjestystä ja vakuuttua, että tällainen järjestynyt maailmankaikkeus ei ole voinut syntyä sattumalta, vaan sen takana on persoonallinen ja älykäs Luoja. Ihminen voi ihailla luonnon kauneutta, jylhyyttä ja mahtavuutta ja vakuuttua, että Jumala on olemassa ja että hänellä on joitakin ominaisuuksia, joita on mahdollista tuntea kuten ääretön voima, älykkyys ja hyvyys. Tällaisten kokemusten vaikutuksesta ihminen voi uskoa Jumalan olemassaoloon tavalla, joka on erottamaton osa hänen perustavaa kokemustaan jokapäiväisestä elämästä.

Teistisen käsityksen mukaan ihmisen on mahdotonta olla kokonaan tietämätön Jumalasta, koska ihminen on jatkuvasti vastakkain Jumalasta kertovien tosiasioiden kanssa. Ihmisellä on luonnostaan taipumus muodostaa jokin käsitys Jumalasta tietyissä tilanteissa ja tietynlaisten kokemusten vaikutuksesta. Ihmisellä voi olla tällaista luontaista tietoa Jumalasta, vaikka hän tietoisesti määrittelisi itsensä ateistiksi tai agnostikoksi. Tällöin hän tulkitsee nämä kokemuksensa projektioiksi, subjektiiviseksi mielenliikutukseksi tai toiveajatteluksi.