Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Daniel Nylund: Maailmankatsomus ei saa olla sisäisesti ristiriitainen (Ajankohtainen 3, II luku)
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Sivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Historia
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
== Vain tieteellinen totuus on totta == Ihminen, joka on päättänyt olla tunnustamatta ja tottelematta Jumalaa, ei tietenkään halua tietää mitään Jumalasta. Mutta hän tarvitsee myös mahdollisimman uskottavan tuntuiset perusteet sydämensä valinnalle. Tässä asiassa monen avuksi tuli 1920-luvulla Wienissä kokoontunut filosofipiiri ja sen kehittämä looginen positivismi. Keskeisimmät ajatukset tuli Bertrand Russelilta (1872-1970) ja Ludvig Wittgensteinilta (1889-1951). Suomeen heidän filosofiansa levisi Eino Kailan (1890-1958) kautta. Kaikki mahdollinen tieto Jumalasta määriteltiin yksinkertaisesti mahdottomaksi ja mielettömäksi sanomalla, että vain sellainen puhe on mielekästä, joka voidaan osoittaa todeksi välittömien aistihavaintojen kautta. Kaikki väitteet, joita ei voida täydellisesti todentaa aistien avulla, ovat mielettömiä. Eli: jos Jumalaa ei voi haistella, maistella, katsele, koskettaa, punnita tai havaita säteilymittarilla, niin puhe hänestä on mieletöntä ja epätieteellistä. Tästä syystä Vapaa-ajattelijain Liiton monivuotinen puheenjohtaja Timo Vasamakin kieltäytyy uskomasta Jumalaa; “Kun Jumalaa tai henkimaailmaa tarkastellaan näin, mitään todellisuuteen viittaavaa ei jää jäljelle.”<ref>Mies, joka on omistanut elämänsä Jumalan kieltämiselle, ILTALEHTI 7.5.82.</ref> Tätä mielekkään ajattelun määritelmää kutsuttiin verifioimisteesiksi. Sen avulla saatiin vedettyä tarkka raja uskonnollista ajattelua vastaan ja löydettiin “tieteellinen” syy olla edes puhumatta Jumalasta, taivaasta helvetistä jne. Tämän jälkeen oli tietenkin yhtä epätieteellistä puhua moraalisista määreistä eli oikeasta ja väärästä, koska niitäkään ei pystytty tieteellisillä menetelmillä mittaamaan. Tiedemiehen tehtäviin ei kuulunut esittää eettisiä kysymyksiä siitä, kuinka oikein tai väärin heidän työtään sovellettiin. Tiede ja tieteen tekeminen eristettiin täysin arvovapaaksi toiminta-alueeksi. Tätä uutta ajattelua kutsuttiin loogiseksi positivismiksi. Looginen positivismi oli ehkä sen ketjun huipentuma, joka pyrki tekemään tieteen jumalaksi ja palvomaan sitä perimmäisen totuuden lähteenä. Hyvin pian tämä tieteen ylipappien rakennuttama Baabelin torni kuitenkin sortui. Suurimpana syynä sortumiseen oli se, ettei tornin perusta kestänyt sitä, mitä sen päälle rakennettiin. Verifioimisteesi, jonka varaan kaikki oli rakennettu, osoittautui väitteeksi, joka ei täyttänyt omia vaatimuksiaan ja näin se kumosi itsensä. Kukaan ei nimittäin pystynyt aistihavainnoilla ja luonnontieteellisillä mittaustuloksilla osoittamaan oikeaksi sitä väitettä, että vain siten oikeaksi osoitetut väitteet ovat tosia. Verifioimisteesi on siis uskon kautta omaksuttu maailmankatsomuksellinen perusoletus, jota ei lopullisesti voi osoittaa oikeaksi ja joka johdonmukaisesti sovellettuna kumoaa ensimmäiseksi itsensä. Loogisen positivismin toinen heikkous on siinä, että sen puitteissa ei voida hyväksyä tosiksi edes kaikkia luonnontieteellisiä tutkimustuloksia. Karl Popper (1902-1994) huomautti, että esim. luonnonlait, (kuten painovoima) eivät olleet täydellisesti todennettavissa aistihavainnoilla kuten verifioimisteesi edellytti. Sama pätee alkeishiukkasiin (esim. neutriino ja gravitoni), joiden massa ja varaus on nolla. Niitä ei voi havaita suoraan millään menetelmällä. Jos kuitenkin aiomme uskoa niiden (tai painovoimalain) olemassaoloon, meidän täytyy tehdä se sen vaikutuksen perusteella, minkä me havaitsemme niillä olevan. Mikäli uskomme luonnonlakeihin ja ehdottomasti näkymättömiin alkeishiukkasiin sen vaikutuksien perusteella, minkä havaitsemme niillä olevan, niin mikä estää meitä uskomasta näkymättömään, persoonalliseen Jumalaan kun näemme Hänen vaikutuksensa aineellisessa maailmassa sellaisena, kuin se on dokumentoituna esim. Israelin kansan historiassa tai todettavissa nykyaikana tapahtuneina lukemattomina ihmisten todistamina selvinä rukousvastauksina. Ludvig Wittgensteinin myöhempi yritys luoda ns. terapeuttisen positivismin kautta lingvistiset eli kielelliset rajat sille, mitä Jumalasta voidaan tietää, kaatuu samanlaiseen sisäiseen ristiriitaan kuin edellisetkin esimerkit. Sen lisäksi se on johtanut monet nykyiset filosofit samaan pohjattomaan akateemiseen sanasaivartelun suohon, jossa teologitkin ovat rämpineet kaukana ihmisen verisen arkipäiväisistä elämän ja kuoleman kysymyksistä.
Yhteenveto:
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi.
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit