Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Daniel Nylund: Entä sitten? Epäilen silti (Ajankohtainen 3, VII luku)
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Sivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Historia
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
== Epäily, - uskon tappaja vai kasvattaja?<ref>Suurimman osan epäilyä koskevista ajatuksista, jotka tässä esitän, olen ottanut suoraan tai muunnellen Os Guinnesin viisaasta ja monipuolisesta kirjasta "In Two Minds". IVCF, USA -76.</ref> == ”Näky oli surkea: Kiroileva isäntä piiskaa nälkiintynyttä hevoskaakkiaan, joka nääntyneensä yrittää kiskoa liian suurta tukkikuormaa paksussa umpihangessa. Se pysähtyy välillä huohottamaan, mutta pakottautuu taas liikkeelle päästäkseen hetkeksi piiskan ulottumattomille. Lopulta voimat loppuvat ja hevonen rojahtaa hervottomana hankeen. Silloin isännän hillitön kiukku purkautuu raivoon ja hän lyö henkihieverissä makaavaa uskollista eläintä kuin mies, joka yrittää piiskalla sammuttaa tulipaloa mutta hevosparka ei enää nouse." Tämä esimerkki, joka toivottavasti on vain mielikuvituksen tuote, kuvaa hyvin monen kristityn (ja miksei muidenkin) suhdetta uskomiseen. "Usko sitä", "Usko tätä", "Lakkaa epäilemästä ja usko vain lujemmin". Uskoa rasitetaan yhä raskaammilla taakoilla samalla kun sille annetaan yhä heikompaa ravintoa, ankarampia vaatimuksia ja julmempia uhkauksia, kunnes se lopulta menehtyy aliravitsemukseen ja ylirasitukseen. Uskoa piiskataan samalla tavalla kuin esimerkin hevosta, kunnes se nääntyy ja sen jälkeen sitä vielä piiskataan siksi, että se on nääntynyt. Näin käy sellaisen ihmisen uskolle, joka näkee epäilyn uskon vastakohtana ja verivihollisena, joka pitää tosiuskovaisena vain sellaista, joka ei koskaan epäile. Hänen suuri virheensä on epäilyn ja epäuskon samaistaminen. Epäily ei ole sama kuin epäusko. Epäily on uskon ja epäuskon välissä horjumista sillä tavalla, ettei ole kummankaan puolella kokonaan ja on kummankin puolella vain osittain. Epäilyn ja epäuskon samaistaminen on aiheuttanut herkille ihmisille turhia, mutta kamalia syyllisyyden tunteita. Epäilyksestä on tehty anteeksiantamaton kuolemansynti. Suhteessa Jumalaan epäusko on tietoinen ja tahallinen kääntyminen pois Hänestä, mielen sulkeutuminen Jumalalta ja tahdon kääntyminen tottelemattomuuteen. Uskosta luopuminen ei ole siirtymistä uskosta epäuskoon, vaan uskosta toiseen uskoon (ja sekin pitäisi perustella). Epäily taas on kahden vaiheilla hapuilemista, harhailemista uskon ja epäuskon, myöntämisen ja kieltämisen välillä. Uusi Testamentti ei pidä epäilyä uskon parhaana ystävänä, ja se estää meitäkin ihannoimasta epäilyä. Emme siis saa suhtautua epäilyyn liian kevyesti, mutta emme myöskään liian ankarasti. On väärin ajatella, että vasta sellainen usko, joka ei koskaan epäile, olisi todellista. Tällainen käsitys on uskolle paljon tuhoisampi, kuin mikään epäilys voi koskaan olla. Uskon ja epäilyn suhde on suunnilleen sama kuin rohkeuden ja pelon suhde. Pelko ei ole rohkeuden vastakohta, mutta raukkamaisuus on. Rohkeakin ihminen tuntee pelkoa. Hänen rohkeutensa näkyykin juuri siinä, ettei hän toimi pelkonsa mukaisesti vaan voittaa sen. Pelko tekee hänet vain viisaan varovaiseksi. Rohkea, joka ei tunne pelkoa, on hullunrohkea, jonka elämä yleensä päättyy ennenaikaisesti. Meidän epäilymme tekee merkitykselliseksi se, mitä me epäilemme. Jos uskomme kohde on Loch-Nessin hirviö, Kalevalan sampo tai Veikko J. Pajusen viimeinen Amerikan-raportti, niin epäilyksen seuraukset eivät välttämättä ole kohtalokkaat. Jos sen sijaan uskomme kohde on Jumala ja Hänen ilmoituksensa, niin panokset ovat jo äärettömän arvokkaita. Epäily ei silloin enää ole yhdentekevä. Vakavasti uskova käsittelee epäilyksiään vakavasti. Kevyin perustein uskova suhtautuu myös epäilyksiinsä kevytmielisesti. Suhteemme epäilyksiin paljastaa suhteemme uskoon, ja uskomme kohde ratkaisee epäilyksemme vakavuuden ja arvon. Epäily voi olla sekä tuhoavaa että rakentavaa. Jos se kääntyy totuutta vastaan, se voi tuhota uskon ja johtaa uskovan harhaan. Mutta epäily voi myös auttaa meitä havaitsemaan valheen ja erottamaan sen totuudesta. Täydellistä epäilijää ei ole olemassa, sillä epäileminenkin edellyttää uskoa johonkin. Ilman uskoa johonkin ei voi epäillä mitään. Täydellinen epäilijä uskoo täydellisesti epäilyyn, ja niin hän ei siis olekaan täydellinen epäilijä. Joka tapauksessa kaikilla ajattelevilla ja uskovilla ihmisillä on omat epäilynsä. Täysin vailla epäilyksiä on vain Jumala ja tietynlaiset hullut. Epäily itsessään ei ole häpeä. Häpeällistä on se, että me häpeämme epäilyksiämme tai sitten ylpeilemme niillä. Bertrand Russel uskoi Jumalaan vielä teini-ikäisenä. Tuossa vaiheessa häntä alkoivat vaivata kuitenkin siihen aikaan hävettävinä pidetyt epäilykset: "Kiinnostuin suuresti uskonasioista ja halusin tietää, voitaisiinko niitä hyvällä syyllä pitää tosina. Seuraavan neljän vuoden aikana käytin paljon aikaa näitä asioita salaa mietiskellessäni. En voinut keskustella ajatuksistani kenenkään kanssa peläten aiheuttavani toisille kärsimystä. Itse tunsin akuuttia tuskaa toisaalta siksi, että vähitellen olin menettämässä uskoni ja toisaalta siksi, että minun välttämättä piti vaieta siitä." Epäilyksien vaientaminen ja häpeäminen tappaa vain sen, jota näin yritetään suojella nimittäin uskon. Jos Bertrand Russelin aikaiset kristityt eivät olisi suhtautuneet epäilijään kuin pitaaliseen (heitäkin kristityt ovat yleensä hoitaneet eivätkä karttaneet), niin Russelin epäilykset olisivat ehkä haihtuneet, sen sijaan että ne nyt ovat levinneet yli koko läntisen maailman. Ihminen, joka on oppinut häpeämään omia epäilyksiään on kuin vanki, josta on tullut oman vankilansa vartija. Seuraavassa tarkastelemme erilaisia epäilyn muotoja.
Yhteenveto:
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi.
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit