Muokataan sivua Avioliitto

ApoWikistä
Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 6: Rivi 6:
Pysyvät, ruumiilliseen yhteyteen perustuvat ja lasten hankkimiseen ja kasvattamiseen tähtäävät liitot on yleismaailmallisesti erotettu muista erilaisista ystävyys- ja kumppanuussuhteista omanlaisikseen perusinstituutioiksi. Avioliitto merkitsee instituutiota, jossa mies ja nainen solmivat pysyvän ja toiset poissulkevan julkisen liiton, jonka keskeinen päämäärä on puolisoiden julkinen sitoutuminen elinikäiseen yhteyteen ja liitosta syntyvien yhteisten lasten kasvattaminen.
Pysyvät, ruumiilliseen yhteyteen perustuvat ja lasten hankkimiseen ja kasvattamiseen tähtäävät liitot on yleismaailmallisesti erotettu muista erilaisista ystävyys- ja kumppanuussuhteista omanlaisikseen perusinstituutioiksi. Avioliitto merkitsee instituutiota, jossa mies ja nainen solmivat pysyvän ja toiset poissulkevan julkisen liiton, jonka keskeinen päämäärä on puolisoiden julkinen sitoutuminen elinikäiseen yhteyteen ja liitosta syntyvien yhteisten lasten kasvattaminen.


{{lainaus|Avioliitto on arvokas itsessään, mutta siihen sisältyvä suuntautuneisuus lasten saamiseen ja kasvattamiseen vaikuttaa avioliiton ominaispiirteisiin, mukaan lukien yksiavioisuuden ja uskollisuuden normeihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Girgis, Sherif & George, Robert P. & Anderson, Ryan T. | Otsikko = What is Marriage? | Julkaisu = Harvard Journal of Law & Public Policy | www = http://ssrn.com/abstract=1722155 | Ajankohta = 2010 | Numero = 1 | Vuosikerta = 34 | Sivut = 246}}<!-- s. 245−287--></ref>}}
{{lainaus|Avioliitto on arvokas itsessään, mutta siihen sisältyvä suuntautuneisuus lasten saamiseen ja kasvattamiseen vaikuttaa avioliiton ominaispiirteisiin, mukaan lukien yksiavioisuuden ja uskollisuuden normeihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Girgis, Sherif & George, Robert P. & Anderson, Ryan T. | Otsikko = What is Marriage? | Julkaisu = Harvard Journal of Law & Public Policy | Ajankohta = | Numero = vol. 34, no. 1 | Sivut = 246}}<!-- s. 245−287--></ref>}}


Valtion erityiskiinnostus avioliittoon ja sen suojelemiseen johtuu siitä, että avioliitossa on erityissuojelua tarvitseva hauras osapuoli, nimittäin avioliitosta syntyvä lapsi, jonka terveestä kehityksestä puolestaan riippuu koko yhteiskunnan tulevaisuus.
Valtion erityiskiinnostus avioliittoon ja sen suojelemiseen johtuu siitä, että avioliitossa on erityissuojelua tarvitseva hauras osapuoli, nimittäin avioliitosta syntyvä lapsi, jonka terveestä kehityksestä puolestaan riippuu koko yhteiskunnan tulevaisuus.


Perinteisen käsityksen mukaan avioliiton pysyvyyden perustana on moraalinen sitoumus kohdella puolisoa itseisarvoisena olentona yhdistettynä siihen luonnolliseen tosiasiaan, että naisen ja miehen seksuaaliyhdyntä luo heistä [[AW:S#uusi_organismi_.28avioliitto.29|uuden organismin]], josta voi syntyä uutta elämää. Tämän uuden yhteyden varaan rakentuva liitto sisältää tietysti paljon romanttisia tunteita, mutta liitto ei perustu näihin tunteisiin vaan siihen, että puolisoista on tullut ”yksi liha”, kuten Raamattu asian ilmaisee, ja että he näin voivat luoda uutta elämää.
Perinteisen käsityksen mukaan avioliiton pysyvyyden perustana on moraalinen sitoumus kohdella puolisoa itseisarvoisena olentona yhdistettynä siihen luonnolliseen tosiasiaan, että naisen ja miehen seksuaaliyhdyntä luo heistä uuden organismin, josta voi syntyä uutta elämää. Tämän uuden yhteyden varaan rakentuva liitto sisältää tietysti paljon romanttisia tunteita, mutta liitto ei perustu näihin tunteisiin vaan siihen, että puolisoista on tullut ”yksi liha”, kuten Raamattu asian ilmaisee, ja että he näin voivat luoda uutta elämää.  
 
== Onko kristillinen avioliittomoraali luonnotonta ihmiselle? ==
 
Tiedämme, että eliölajien ruuminrakenteet vastaavat hyvin sitä, miten eliöt käyttäytyvät. Kun vertaillaan eri lajien rakenteita keskenään, voidaan päätellä lajin käyttäytymistä vertailemalla sen rakenteita muiden vastaavien eliöiden rakenteisiin. Evoluutioteorian perusteella tässä on kyse siitä, että rakenteet ovat luonnonvalinnan myötä kehittyneet vastaamaan eliön käyttäytymistä.
 
Avioliittoon liittyen olennaisinta on lisääntymiselimistön rakenne, ja tässä esimerkiksi kivesten koko. Kivesten tehtävä on tuottaa siittiöitä, ja eri lajeilla voidaan verrata kivesten kokoa ruumiin kokoon nähden, ja vastaavasti vertailla lajin lisääntymiskäyttäytymistä.
 
Ihmisen kivesten koosta yksinään ei siis voi päätellä paljoa mitään, mutta kun verrataan sitä simpanssien ja gorillojen kivesten kokoon suhteessa ruumiin kokoon, voidaan tämän perusteella tehdä jo päätelmiä.
 
Simpanssilla naaras parittelee hedelmällisenä aikanaan usean koiraan kanssa. Näin ollen se koiras, joka asettaa eniten siittiöitä naaraan sisälle, hedelmöittää todennäköisimmin jälkeläisen. Vastaavalla tavalla kuin se, joka pelaa eniten lottorivejä, voittaa todennäköisimmin. Simpanssiuroksella onkin kookkaat kivekset ruumiin kokoon nähden, sillä iso koko auttaa lisäämään siittiöiden lukumäärää ja näin hedelmöittämistodennäköisyys nousee.
 
Gorillaurokset taas muodostavat haaremin, jossa naaras normaalisti parittelee yhden uroksen kanssa. Näin ollen urosgorillojen väillä ei ole simpanssien tapaista kilpailua siitä, kuka saa hedelmöittää naaraan. Gorillauroksella onkin suhteellisen pienet kivekset ruumiin kokoon nähden.
 
Ihmisellä miehen kivekset ovat ruumiin kokoon suhteutettuna merkittävästi pienemmät kuin simpanssilla. Gorillaan nähden ne taas ovat isommat. Näin ollen ihmisen evoluutiohistoriassa avioelämä on ollut hyvin rauhaisaa. Siihen ei ole kuulunut kova kilpailu naisen hedelmöittämisestä niin kuin simpansseilla naaraiden hedelmöittämisestä on, eikä toisaalta myöskään kovaa kilpailua haaremin herruudesta gorillojen tapaan.
 
Kristillisen näkemyksen perusteella ihminen on tarkoitettu elämään rauhaisaa avioelämää, eli käytännössä puolisouskollisessa avioliitossa. Miehen kivesten koko onkin tämän kanssa yhteensopiva. Vastaava kivesten koon ja hedelmöittämiskilpailun välinen yhteys löytyy myös linnuilta.
 
Yhden ominaisuuden vertaaminen ei kuitenkaan vielä kanna kovin pitkälle, sillä eihän lisääntymiselimistö ihmiselläkään koostu pelkästään kiveksistä. Toinen merkittävä elin lisääntymiselimistössä on siitin, ja sen rakenteesta voidaan tehdä myös päätelmiä sen luonnollisesta käyttötavasta.
 
Simpansseilla ja bonoboilla on peniksessään luu, ”baculum”, joka tukee erektiota. Kun vertaillaan tämän penisluun pituutta ruumiin kokoon nähden eri lajeilla, havaitaan, että penisluu on sitä pidempi, mitä vapaammin naaras parittelee eri urosten kanssa. Penisluuta pidentää myös se, jos lajilla on selkeä parittelukausi, ja lisäksi mitä pidempi parittelun kesto on, sitä pidempi penisluu on lajin yksilön kokoon nähden.
 
Penisluun pituus kertookin siis siitä, miten suurta on urosten välinen siittämiskilpailu. Ilman jäykkää siitintä, ei siittäminen normaalisti onnistu, ja mikäli naaras parittelee useamman koiraan kanssa, on riski, että jonkin muun koiraan siittiöt hedelmöittävät naaraan. Vieläpä jos parittelukausi on ajallisesti lyhyt, rajoittuu kilpailu ajallisestikin. Lisäksi mitä pidempään pystyy itse parittelemaan, sitä vähemmän todennäköisesti muut koiraat ehtivät naaraan kanssa paritteluaikana parittelemaan.
 
Ihmiseltä tämä penisluu kuitenkin puuttuu kokonaan. Evoluutioteoreettisen tutkimuksen perusteella se on kadonnut 1,9 miljoonaa vuotta sitten, mikä kertoo, että esiäitimme ei enää paritellut useamman kuin yhden kanssa ovulaatiosykliä kohden. Näin ollen urosten välillä ei ollut siittämiskilpailua, eikä näin ollen tarvetta penisluullekaan.
 
Naisella yksi kiinteästi lisääntymiseen liittyvä elin on rinnat, ja niistä eritoten muoto ja koko. Miehet ovat maailmanlaajuisesti seksuaalisesti kiinnostuneita naisen nuoruudesta kertoviin merkkeihin, kun taas simpanssilla tällaista erottelua naaraan iän perusteella ei olla havaittu. Simpanssilla koiras ei poikasista huolehdi, eikä sitoudu elämään yhden naaraan kanssa, eikä todennäköisesti edes saa useampaa jälkeläistä yhden naaraan kanssa, joten iän suhteen kannata olla liian rajautunut.
 
Nuoret naiset ovat vanhoja hedelmällisempiä, mutta lisäksi kun lapsien kasvatus on ihmisellä pitkällistä, saa lapsi todennäköisemmin pidempään huolenpitoa nuorelta kuin vanhalta äidiltä. Lisäksi nuoren naisen vanhemmatkin ovat hyvin todennäköisesti käytettävissä lastenhoitoapuna. Miesten kiinnostus nuoriin naisiin onkin ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että miehet pyrkivät luomaan pitkiä parisuhteita, joissa kasvattaa jälkipolvea.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tammisalo, O. | Otsikko =  Perhe evoluution kourissa | Julkaisu = Tieteessä Tapahtuu | Ajankohta = 2021 | Numero = 39(4) | Sivut = 87-90 | Tunniste = | Viitattu = 21.2.2023 | www = https://journal.fi/tt/article/view/111261 }}</ref> 


== Ehdollinen sopimus vai valaehtoinen sitoutuminen ==
== Ehdollinen sopimus vai valaehtoinen sitoutuminen ==
Rivi 102: Rivi 74:
{{lainaus|mikä avioliiton tulkinta suo kunniaa sitä ansaitseville hyveille. Se, mikä voidaan katsoa avioliiton tarkoitukseksi, riippuu osittain siitä, mitä ominaisuuksia avioliiton pitäisi meidän mielestämme kunnioittaa ja vahvistaa. – – Tämä taas vie meidät kiistanalaiselle moraalin alueelle, jolla emme voi pysyä riippumattomina kilpailevien hyvän elämän käsitysten suhteen.|Michael Sandel}}
{{lainaus|mikä avioliiton tulkinta suo kunniaa sitä ansaitseville hyveille. Se, mikä voidaan katsoa avioliiton tarkoitukseksi, riippuu osittain siitä, mitä ominaisuuksia avioliiton pitäisi meidän mielestämme kunnioittaa ja vahvistaa. – – Tämä taas vie meidät kiistanalaiselle moraalin alueelle, jolla emme voi pysyä riippumattomina kilpailevien hyvän elämän käsitysten suhteen.|Michael Sandel}}


Käsitys avioliiton merkityksestä riippuu laajemmasta hyvän elämän käsityksestä. Oikeudenmukaisuus ei tarkoita valinnanvapauden kunnioittamista kokonaan riippumatta ihmisten mieltymysten ja valintojen arvosta. Oikeudenmukaista yhteiskuntaa ei voida saavuttaa yksinkertaisesti turvaamalla ihmisten valinnanvapaus, koska ihmiset voivat käyttää valinnanvapauttaan väärin ja ihmisten mieltymykset voivat olla vinoutuneita ja toisten oikeuksia loukkaavia. Tämä pätee erityisesti avioliiton kaltaiseen instituutioon, jossa luontaisesti syntyy lapsia, jotka ovat täysin riippuvaisia aikuisten tarjoamasta hoidosta ja ohjauksesta.
Käsitys avioliiton merkityksestä riippuu laajemmasta hyvän elämän käsityksestä. Oikeudenmukaisuus ei tarkoita valinnanvapauden kunnioittamista kokonaan riippumatta ihmisten mieltymysten ja valintojen arvosta. Oikeudenmukaista yhteiskuntaa ei voida saavuttaa yksinkertaisesti turvaamalla ihmisten valinnanvapaus, koska ihmiset voivat käyttää valinnanvapauttaan väärin ja ihmisten mieltymykset voivat olla vinoutuneita ja toisten oikeuksia loukkaavia. Tämä pätee erityisesti avioliiton kaltaiseen instituutioon, joka luontaisesti johtaa lasten syntymään, jotka ovat täysin riippuvaisia aikuisten tarjoamasta hoidosta ja ohjauksesta.


Oikeudenmukaisuudessa on kyse myös ja ensisijaisesti hyveen ja yhteisen hyvän edistämisestä. Onko avioliiton ensisijainen tarkoitus kunnioittaa aikuisten vapautta ja heidän erilaisia valintojaan? Vai onko avioliiton tarkoituksena kunnioittaa sellaisia hyveitä, joissa korostuu solidaarisuus kaikkein heikoimpia ja hauraimpia yhteiskunnan jäseniä kohtaan ja heidän perusoikeuksiensa kunnioittaminen? Tämä on keskeinen kysymys avioliiton tarkoituksen ja siinä toteutuvien hyveiden näkökulmasta.
Oikeudenmukaisuudessa on kyse myös ja ensisijaisesti hyveen ja yhteisen hyvän edistämisestä. Onko avioliiton ensisijainen tarkoitus kunnioittaa aikuisten vapautta ja heidän erilaisia valintojaan? Vai onko avioliiton tarkoituksena kunnioittaa sellaisia hyveitä, joissa korostuu solidaarisuus kaikkein heikoimpia ja hauraimpia yhteiskunnan jäseniä kohtaan ja heidän perusoikeuksiensa kunnioittaminen? Tämä on keskeinen kysymys avioliiton tarkoituksen ja siinä toteutuvien hyveiden näkökulmasta.
Rivi 120: Rivi 92:
Koska oikea käsitys avioliitosta on edellytys ihmisten hyvinvoinnille, valtiolla on velvollisuus tehdä voitavansa edistääkseen ja suojellakseen tietoa avioliiton luonnollisesta rakenteesta. Avioliittokulttuuri joko auttaa ihmistä saamaan selkeän käsityksen avioliiton luonnollisesta rakenteesta tai se luo yhteiskuntaan sekaannusta avioliiton merkityksestä. Valtion lait ja toimintatavat muovaavat omalta osaltaan yleistä kulttuuria. Jos valtion lait antavat vääristyneen kuvan avioliitosta, ne heikentävät yhteiskunnan jäsenten kykyä hyötyä avioliittoinstituution tarjoamasta inhimillisestä ja yhteisöllisestä hyvästä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lee, Patrick & George, Robert P. | Nimeke = Conjugal Union: What Marriage is and Why It Matters | Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press. | Vuosi = 2014 | Sivu = 104−105 }}</ref>
Koska oikea käsitys avioliitosta on edellytys ihmisten hyvinvoinnille, valtiolla on velvollisuus tehdä voitavansa edistääkseen ja suojellakseen tietoa avioliiton luonnollisesta rakenteesta. Avioliittokulttuuri joko auttaa ihmistä saamaan selkeän käsityksen avioliiton luonnollisesta rakenteesta tai se luo yhteiskuntaan sekaannusta avioliiton merkityksestä. Valtion lait ja toimintatavat muovaavat omalta osaltaan yleistä kulttuuria. Jos valtion lait antavat vääristyneen kuvan avioliitosta, ne heikentävät yhteiskunnan jäsenten kykyä hyötyä avioliittoinstituution tarjoamasta inhimillisestä ja yhteisöllisestä hyvästä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lee, Patrick & George, Robert P. | Nimeke = Conjugal Union: What Marriage is and Why It Matters | Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press. | Vuosi = 2014 | Sivu = 104−105 }}</ref>


== Katso myös ==
== Katso Myös ==
=== Kirjallisuus ===
=== Kirjallisuus ===


Rivi 131: Rivi 103:
*{{Kirjaviite | Tekijä = Zimmerman, Carle C. | Nimeke = Family and Civilization | Julkaisija = Harper & Brothers | Vuosi = 1947 | Sivu = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Zimmerman, Carle C. | Nimeke = Family and Civilization | Julkaisija = Harper & Brothers | Vuosi = 1947 | Sivu = }}


=== ApologetiikkaWiki ===
=== Apologetiikkawiki ===
* [[Avioero]]
* [[Kristillinen seksuaalietiikka]]
* [[Kristillinen seksuaalietiikka]]
* [[Geneettiset orvot]]
* [[Geneettiset orvot]]
* [[Homoseksuaalisuus]]
* [[Homoseksuaalisuus]]
* [[Sukupuolietiikka]]
* [[Sukupuolietiikka]]
* [[Mark Regnerus]]
* [[Douglas Allen]]


== Viitteet ==
== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
{{viitteet|sarakkeet}}


{{Seksuaalietiikka}}
[[Luokka:Etiikka]]
 
[[Luokka:Seksuaalietiikka]] [[Luokka:Lukusuositukset]]
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (ApoWiki:Tekijänoikeudet). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä. ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)
Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/wiki/Avioliitto