Ero sivun ”Aukkojen jumala” versioiden välillä

ApoWikistä
Rivi 15: Rivi 15:
 
{{väite-alku}}Tieteellisen tiedon lisääntyessä aukot vähenevät ja lopulta loppuvat, eikä Jumalaa voida sijoittaa enää yhteenkään aukkoon.{{väite-loppu}}
 
{{väite-alku}}Tieteellisen tiedon lisääntyessä aukot vähenevät ja lopulta loppuvat, eikä Jumalaa voida sijoittaa enää yhteenkään aukkoon.{{väite-loppu}}
 
Ei ole lainkaan selvää, että kaikki aukot tullaan selittämään naturalistisesti. Se, että aukot sulkeutuvat yksi toisensa jälkeen, antaa vain näennäisen perustelun oletukselle, että kaikki aukot tulevat vielä sulkeutumaan. Aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista vain, jos kaikki aukot on suljettavissa (= kaikelle on olemassa naturalistinen selitys). Tilanteessa, jossa kaikki aukot eivät ole suljettavissa (= on yliluonnollisia selityksiä), aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen kertoo vain siitä, että suljetut aukot ovat suljettavissa (= naturalistisesti selitetyt ilmiöt ovat selitettävissä naturalistisesti). On luonnollisesti älyllistä epärehellisyyttä yrittää ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista päättelyketjulla, jonka premissinä on, että kaikki aukot ovat suljettavissa.
 
Ei ole lainkaan selvää, että kaikki aukot tullaan selittämään naturalistisesti. Se, että aukot sulkeutuvat yksi toisensa jälkeen, antaa vain näennäisen perustelun oletukselle, että kaikki aukot tulevat vielä sulkeutumaan. Aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista vain, jos kaikki aukot on suljettavissa (= kaikelle on olemassa naturalistinen selitys). Tilanteessa, jossa kaikki aukot eivät ole suljettavissa (= on yliluonnollisia selityksiä), aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen kertoo vain siitä, että suljetut aukot ovat suljettavissa (= naturalistisesti selitetyt ilmiöt ovat selitettävissä naturalistisesti). On luonnollisesti älyllistä epärehellisyyttä yrittää ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista päättelyketjulla, jonka premissinä on, että kaikki aukot ovat suljettavissa.
=== Jumala häviää aukkojen selittyessä luonnollisesti ===
+
=== Jumalan käy kuten aukkojenkin ===
 
{{väite-alku}}Mitä tapahtuu jollekkin tietylle aukolle kun kyseiseen asiaan löydetään normaali selitys? Aukkoa ei enään ole olemassa, eikä aukossa ollutta Jumalaakaan.{{väite-loppu}}
 
{{väite-alku}}Mitä tapahtuu jollekkin tietylle aukolle kun kyseiseen asiaan löydetään normaali selitys? Aukkoa ei enään ole olemassa, eikä aukossa ollutta Jumalaakaan.{{väite-loppu}}
Ei. <sup>1)</sup>Jos aukkoa ei olekaan olemassa, ei se vaikuta millään tavalla Jumalan eksistenssiin. <sup>2)</sup>Jos löydämme suden jälkiä etupihalta ja takapihalta. Vaikka yllättäen takapihan jäljet osoittautuvatkin naapurin kissan jäljiksi, etupihalla olevat jäljet voivat hyvinkin olla suden jälkiä. Kun esimerkkitapauksessa susi todellakin on olemassa ja astellut etupihalla, se ei katoa, vaikka takapihan jäljet todettaisiinkin kissan jättämiksi.
+
Ei. Jos aukkoa ei olekaan olemassa, ei se vaikuta millään tavalla Jumalan eksistenssiin. Jos löydämme suden jälkiä etupihalta ja takapihalta. Vaikka yllättäen takapihan jäljet osoittautuvatkin naapurin kissan jäljiksi, etupihalla olevat jäljet voivat hyvinkin olla suden jälkiä. Kun esimerkkitapauksessa susi todellakin on olemassa ja astellut etupihalla, se ei katoa, vaikka takapihan jäljet todettaisiinkin kissan jättämiksi.
  
 
==Positiivinen apologia==
 
==Positiivinen apologia==

Versio 27. toukokuuta 2008 kello 23.05

Aukkojen jumala on argumentti jonkin laadultaan rajatun syyn olemassaolon puolesta tilanteessa, jossa havainnoitavissa on vain seurauksia. Useimmiten aukkojen jumala -argumentilla perustellaan aabrahamilaisen Jumalan olemassaoloa. Aukkojen jumala -argumenttia pidetään perinteisesti argumentiontivirheenä. Sen väitetään olevan tietämättömyyteen vetoamisen erikoistapaus. Fraasia goddidit käytetään usein, kun halutaan vihjata keskustelijan syyllistyneen kyseiseen virhepäätelmään. Aukkojen jumala -argumenttia voitaisiin käyttää esimerkiksi Jumalan olemassaolon todistamiseen tilanteessa, jossa joku henkilö alkaa yllättäen leijua, eikä tapahtumalle osata tarjota kelvollista, naturalistista selitystä – koska tapahtuman luonnetta ei voida selittää luonnollisin tekijöin, sen implikoidaan selittyvän epäluonnollisin eli yliluonnollisin tekijöin.

Aukkojen jumala -argumenttia vastaan esitettyjä väitteitä

Tietämättömyyteen vetoamisen erikoistapaus

On tietämättömyyteen vetoamista väittää, että jos asialle tai ilmiölle ei tunneta luonnollista selitystä, selityksen täytyy olla yliluonnollinen.

Väitettä voidaan soveltaa mihin vain, esimerkiksi: "On tietämättömyyteen vetoamista väittää, että koska salamointia ei osata selittää mitenkään muuten, sen täytyy johtua sähkömagnetismista". Sähkömagnetismiin sovellettuna väite ei olekaan enää yhtä vakuuttava. Mikä tahansa selitysmalli voidaan sulkea pois täysin perusteettomasti, jos väitetään sen olevan tietämättömyyteen vetoamista. Tieteelliset selitykset pyrkivät aina olemaan saatavilla olevan tiedon perusteella parhaita selityksiä. Ei ole loogisesti kestävää perustella jonkin asian sulkemista tieteen ulkopuolelle sellaisella kriteerillä, jota ei voida järkevästi soveltaa muihin tieteellisiin teorioihin.

Aukkojen Jumalan arvo selityksenä

Jumalalla voidaan selittää mitä tahansa ukkosesta planeettojen kiertoratoihin, gravitaatioon tai vaikkapa jalkapallon muotoiluun. Tiede kykenee selittämään nykyään luonnollisesti monia asioita, joita on joskus selitetty yliluonnollisesti. Vaikka kaikkea ei osatakaan vielä selittää luonnollisesti, on aina mahdollista, että asialle tai ilmiölle, jota käytetään todisteena Jumalan olemassaolosta, tullaan tulevaisuudessa keksimään luonnollinen selitys.

Jos ilmiö X1 (esim. salamointi) on joskus selitetty tekijällä J (Jumala), ja myöhemmin onkin huomattu sen johtuvan tekijästä L (luonnollinen selitys), ei ole vielä loogisesti välttämätöntä tai edes perusteltua olettaa myös ilmiöiden X2,X3...Xn (esim. ylösnousemus, ihmeparantumiset, flagella jne.), jotka pyritään selittämään tekijällä J, johtuvat tekijästä L. On kuitenkin syytä epäillä, että osa, tai jopa mahdollisesti kaikki ilmiöt X2,X3...Xn olisi mahdollista selittää tekijällä L. On kuitenkin täysin mahdollista, että osaa ilmiöistä X2,X3...Xn ei tulla koskaan selittämään tekijällä L, jolloin J olisi edelleen mahdollinen selitys.
Vaikka J olisikin loogisesti mahdollinen selitys kaikille mahdollisille ilmiöille, joista useat ovat kuitenkin selitettävissä paremmin toisenlaisilla tekijöillä, ei ole kuitenkaan mahdotonta, ettei osaa ilmiöistä tulla koskaan selittämään muilla tekijöillä.
Myös suunnittelu on loogisesti mahdollinen selitys kaikkiin asioihin ja ilmiöihin, mutta se ei tarkoita, että kaikki asiat tulisi järjestelmällisesti selittää suunnittelulla. Argumentti menettää uskottavuutensa kun sitä sovelletaan suunnitteluun sellaisessa tapauksessa, jossa kohteen uskotaan yleisesti olevan suunniteltu:
"Jos haluamme saada selville esim. miten Mount Rushmore on syntynyt, voisimme tietysti katsoa historiankirjoista, mutta tekstikriittisestä näkökulmasta meillä ei ole syytä hyväksyä moisia mytologioita totena, vaan on parempi etsiä tieteellistä selitystä. Voimme todeta, että eroosio voi toisinaan saada aikaan jänniä muotoja kiviin, joten voimmekin jo melkein todeta asian ratkenneeksi. Se, että joku ei voi kuvitella mielessään Mt. Rushmoren olevan luonnollisesti syntynyt, ei tarkoita ettei tämä olisi mahdollista. Tiedemiehet löytävät jatkuvasti ihmeellisille asioille täysin luonnollisia selityksiä. Kaikkea ei voi heti tietää, joten on suunnattoman epäloogista ja epätieteellistä päätyä sellaiseen loppuratkaisuun, että muodostelma olisi suunniteltu. Päästään siis siihen tulokseen, että koska "aukkojen suunnittelija" -argumentti ei ole tietellisesti kestävällä pohjalla, Mt. Rushmoren synty tulee selittää luonnollisesti."

Aukkojen Jumala -argumentti ei ole falsifioitavissa

Koska Jumalalle ei voida esittää falsifikaatiokriteeriä, se ei ole tieteellinen hypoteesi.

Esimerkiksi eliöiden yhteinen polveutuminen on tieteellisen teorian asemassa, mutta vaikka sille onkin esitetty falsifikaatiokriteereitä, ne voidaan aina kiertää lisähypoteeseilla. Falsifioitavuutta on käsitelty tarkemmin sivulla: http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/id-testattavuus/#more-66 Falsifikaatiokriteerin perusteella myös suunnittelu tulisi hylätä epätieteellisenä: "Koska väitteelle 'Mt. Rushmore on suunniteltu' ei voida esittää falsifikaatiokriteeriä, se ei ole tieteellinen hypoteesi."

Tiede tulee täyttämään aukot

Tieteellisen tiedon lisääntyessä aukot vähenevät ja lopulta loppuvat, eikä Jumalaa voida sijoittaa enää yhteenkään aukkoon.

Ei ole lainkaan selvää, että kaikki aukot tullaan selittämään naturalistisesti. Se, että aukot sulkeutuvat yksi toisensa jälkeen, antaa vain näennäisen perustelun oletukselle, että kaikki aukot tulevat vielä sulkeutumaan. Aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista vain, jos kaikki aukot on suljettavissa (= kaikelle on olemassa naturalistinen selitys). Tilanteessa, jossa kaikki aukot eivät ole suljettavissa (= on yliluonnollisia selityksiä), aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen kertoo vain siitä, että suljetut aukot ovat suljettavissa (= naturalistisesti selitetyt ilmiöt ovat selitettävissä naturalistisesti). On luonnollisesti älyllistä epärehellisyyttä yrittää ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista päättelyketjulla, jonka premissinä on, että kaikki aukot ovat suljettavissa.

Jumalan käy kuten aukkojenkin

Mitä tapahtuu jollekkin tietylle aukolle kun kyseiseen asiaan löydetään normaali selitys? Aukkoa ei enään ole olemassa, eikä aukossa ollutta Jumalaakaan.

Ei. Jos aukkoa ei olekaan olemassa, ei se vaikuta millään tavalla Jumalan eksistenssiin. Jos löydämme suden jälkiä etupihalta ja takapihalta. Vaikka yllättäen takapihan jäljet osoittautuvatkin naapurin kissan jäljiksi, etupihalla olevat jäljet voivat hyvinkin olla suden jälkiä. Kun esimerkkitapauksessa susi todellakin on olemassa ja astellut etupihalla, se ei katoa, vaikka takapihan jäljet todettaisiinkin kissan jättämiksi.

Positiivinen apologia

Kun sanotaan, että Aukkojen Jumala on argumentointivirhe, estetään käytännössä Jumalan tai muiden yliluonnollisten toimijoiden luonnontieteellinen todistaminen. Tällöin tehdään filosofinen oletus, jonka mukaan yliluonnollinen selitys on kaikissa tilanteissa heikompi, kuin paras naturalistinen selitys. Tästä lähtökohdasta käsin on teoriassa mahdotonta hyväksyä ihmeen olemassaoloa, vaikkakin käytännössä moni olisi valmis luopumaan siitä tilanteessa, jossa omalle kohdalle sattuisi ihmeellinen paraneminen, kuten vaikkapa uuden pään kasvaminen irronneen tilalle. Luonnollisesti tämä ei vielä tarkoita, että yliluonnollinen ihme olisi luonnontieteellisesti pätevä selitys uusien päiden kasvamiselle.

Argumentin väittäminen virhepäätelmäksi on ongelmallista, jos oletamme supranaturalistisen todellisuuden, ja että luonnossa esiintyy yliluonnollisia asioita ja ilmiöitä. Tämä on kristillisen uskon lähtökohta, koska koko kristinuskon ydin on oletus yliluonnollisesta ylösnousemuksesta. Tässä tilanteessa minkäänlainen havainto ei olisi riittävä todistamaan ilmiön todellista luonnetta. Tämän takia ainakaan kristityn ei ole järkevää hyväksyä väitettä, että Aukkojen Jumala -argumentti on argumentointivirhe.

Jos aina, kun joku tarjoaa evidenssiä ihmeestä, vastaus on: "Goddidit on huono selitys", ihmeen kieltäminen ei ole missään määrin riippuvainen tarjolla olevan todistusaineston määrästä. Kun tutkittava kysymys on muotoa: "onko Jumala toiminut, vai onko havainto luonnollisten syiden aikaansaama", ei ole perusteita sulkea toista vaihtoehdoista a priori pois vain, koska sitä ei voida falsifioida.

Jotta Aukkojen Jumala -argumenttia voidaan soveltaa järkevästi, täytyy olla jokin kriteeri, joka rajaa argumentin käyttömahdollisuudet niin, ettei luonnollisesti aiheutuneita asioita tai ilmiöitä selitetä Aukkojen Jumala argumentilla. Tällainen kriteeri on esimerkiksi ID-teorian yhteydessä käytettävä suunnittelufiltteri.

Kun havaitsemme tietämyksessämme aukon, voimme tunkea siihen oman jumalamme: ateisti tunkee aukkoon tieteen, teisti tunkee aukkoon Jumalan. Aukko useimmiten täytetään jollakin ja käytännössä kaikilla on näkemys siitä, miten aukot tullaan tulevaisuudessa selittämään. Normaali tiedeuskovainen, joka luottaa tieteen vielä selittävän kaiken, käyttää aukkojen jumala -argumenttia ihan yhtä lailla kuin teisti, joka uskoo aukon selittyvän Jumalalla. Se, millä aukon uskotaan selittyvän, riippuu maailmankuvasta.